Lapset ja telkku
Ajattelin nostaa keskustelunaiheeksi lapset ja televisionkatselun. Mitä mieltä olette, mikä on sopiva televisionkatselun määrä leikki-ikäiselle, entä vähän vanhemmalle lapselle? Miten teillä rajoitetaan television katselua? Missä lapsi katsoo telkkua, omassa huoneessa vai yhteisissä tiloissa? Olen miettinyt aihetta lähiaikoina paljon, kun tuntuu, että oma parivuotias on jokseenkin "koukussa" telkkuun, ja uhmaikäisenä neiti osoittaa kovasti mieltään, jos telkku kielletään.. Lapseni on hyvin sosiaalinen luonne ja tykkää leikkiä yhteisissä tiloissa, jossa on myös talon tv. Mutta en oikein osaa sitä kiinnikään pitään, itsekin kuitenkin telkun ääressä kasvaneena tykkään, että telkkari on aina päällä, vaikkei sitä aktiivisesti katsoisikaan.
Olen myös miettinyt, mikä vaikutus telkusta tulevilla ohjelmilla on lapseen. Tietysti meilläkin jossain määrin rajoitetaan telkusta näkyvää ohjelmaa, erityisesti tosi väkivaltaiset sarjat katsotaan kyllä lapsen nukkumaanmenon jälkeen.. Mutta toisinaan tuntuu, että telkusta saattaa tulla vielä ihan lasten hereilläoloaikaan aika hurjaa aineistoa.. Esim. Salkkarit on nykyään vähän riskialtista aineistoa.. Mutta tällaista. Mielelläni kuulisin teidän kokemuksistanne!
Kommentit (35)
Lapset, 4 ja 7 v, tykkäävät kyllä katsella tv:tä, emmekä me hirveästi sitä rajoita. Arkiaamuisin lapsilla ja isällä on sellainen rutiini, että aamupalan, pukemisen ja hampaidenpesun jälkeen lapset saavat hetken katsoa jotain ohjelmaa, jonka yhdessä sopivat. Määrä on ehkä 30 min maksimissaan. Näin keväisin ja kesäisin tv ei paljon muuten sitten kiinnostakaan. Iltapäivät ollaan ulkona ja vasta iltatoimien aikaan siirrytään sisään. Eipä tule laitettua tv:tä päälle.
Talvisin tv:tä katsellaan enemmän. Viikonloppuisin vuokrataan leffa, katsellaan hauskoja kotivideoita, luonto-ohelmia jne yhdessä. Myös viikonloppuaamuisin lapset (etenkin pienempi) katselee mielellään lastenohjelmia. Ja me kyllä mieluusti sen sallimme, koska se antaa meille vanhemmille vielä pienen hetken pötkötellä sängyssä.
Meillä lapset eivät katsele mitään salkkareita tai muita aikuisten sarjoja, tv ei myöskään ole päällä uutisten aikaan. Eli eniten nuo katselevat lastenjuttuja.
Meillä on lapset omia persooniaan ja heitä kiinnostaa omat jutut pienestä pitäen!
Telkku pyörii päällä taustalla. Aamulla avaan sen ja kuuntelen aamutelkkaa jos ei lastenohjelmia katsella -ja kaikkia lapsia meillä ei ne kiinnosta. Esikoista ja neljättä telkkari kiinnostanut, mutta nekään ei jaksa kaikkea tuijottaa.
Meillä uppoaa luonto-ohjelmat, urheilut, autot, lastenohjelmat, kisailut.
Ja kyllä ohjelmien seuraaminen näkyy lapsissa, meillä lapset mielikuvitusleikkinä kisaa reikä seinässä -ohjelmaa, ovat jopa maalannu kotona niitä reikiä. ;)
Meillä telkkari ei vammauta arkea: tärkeää on myös pelit, kirjat, liikunta ja ulkoilu yms.
Minusta tärkeää on se että on itse myös mukana, katsoo ettei lasta pelota ja jutellaan ohjelmista.
Meillä kakkosta ja kolmosta ei telkkari kiinnostanut mitenkään ekaan kolmeen vuoteen. He tykkää leikkiä ja kokea asioita erilailla kuin istumalla ja katselemalla.
Meillä telkkari mölisee taustalla, eikä kukaan sitä saata seurata ollenkaan.
Lastenohjelmien jälkeen meillä ei telkkaria katsota, ei peleta tietokonetta vaan aletaan rauhottumaan sisällä iltaan.
Teininä itse tuijotin telkkaria huoneessani ilman valvontaa, olisi ollut kivempi katsoa jonkun aikaa yhdessä perheen kanssa.
Kai nuoresta on vähempi vaivaa kun se hautautuu huoneeseensa?
Omille lapsilleni en telkkaria anna omaan huoneeseen. Samat ohjelmat tulee olkkarissakin.
Meillä ei televisio saa olla auki kaiken aikaa. Se luo mielestäni turhaa meteliä ja levottomuutta. Meillä on vielä niin pieni lapsi, ettei televisionkatselu hänen kohdallaan ole ajankohtaista. Vuoden ikäinen ei tarvitse televisiota ollenkaan, ei vielä pitkään aikaan. Sitten kun on lähempänä kolmea, katsomme luultavasti pikku kakkosta ja joitain muita lastenohjelmia. Kun lapsi kasvaa, pidän kyllä huolta siitä, ettei lapsi katso hänelle sopimatonta ohjelmaa. Tähän meillä ohjataan järjestämällä lapselle muuta mielekkäämpää tekemistä: ulkoilua, lautapelejä, sisäleikkejä, askartelua. Toki meilläkin siis lapsi saa televisiota katsoa, mutta määrän ja ohjelmat päättävät vanhemmat. Televisiosta ei saa tulla sellainen, jonka mukaan esim. päivän menot suunnitellaan. Esim. viideltä meidän on oltava kotona, koska silloin alkaa se ja se ohjelma. Television katselusta on hyvin harvoin mitään hyötyä, haittaa päinvastoin vaikka kuinka paljon.
en ole kovin innostunut tällaisista tarkoista aikarajoista television katselun tai tietokoneella pelaamisen suhteen. Siinä luo sellaisen mielikuvan, että ne on jotenkin tosi pahoja, joilta lasta pitää varjella, mutta kun sitten kuitenkin niihin on lupa, niin voi lapsesta tuntua ristiriitaiselta. Totuushan lienee, että tietokonepeleissä ja TV-ohjelmissa on hyviäkin. Ja musta on luonnollista, että sadesäällä ja toipilaana tuota viihdettä harrastetaan enemmän.
Mitä 2-vuotiaaseen tulee, niin kyllä ne uhmailut on vaan kestettävä. Kun lapsen mielessä pyörii vaan töllön katselu niin töllö kiinni.
Mullakin on välillä telkku muuten vaan auki, mutta ei usein. Musta se voi olla lapselle vähän stressaavaa ja ainakin antaa viestin, että telkku on tärkeä.
Mun lapset ovat alle kouluikäisiä, mutta enpä tiedä, tulenko ikinä antamaan lapsille telkkaria omaan huoneeseen. Miten sitä sitten valvoo, mitä lapsi katsoo? Ja onhan se rahakysymyskin. Samoin en antaisi olla netissä tuntikausia omassa huoneessaan. Netti voisi olla sellaisessa paikassa, että vanhempi voi ohi kulkiessaan vilkaista, millä sivuilla lapsi on. (Tarkoitus ei ole lukea kaikkea, mutta tuskinpa kovin pahoille sivuille voi näin mennä.)
on nyt jo koululaisilla ns. ruutuaika. Tunnin saa olla ruudun ääressä päivittäin, itse saa valita mikä ruutu on kyseessä. Käytännössä lapset aina valitsevat pelaamisen. Telkkari ei kiinnosta.
Kun he olivat pieniä, niin käytin telkkaria vain lastenhoitajan ominaisuutena. Kun en itse enää jaksanut, niin sitten telkkari auki. En pidä sitä hyvänä ideana, että koko ajan on ÄÄNTÄ., vaikka ohjelmaa sinänsä ei katsottaisikaan. Lapsesta itsestäänkin lähtee jo ääntä, siksi elinympäristö pitää rauhoittaa niin hiljaiseksi kuin mahdollista.
joilla on tv aina päällä, aamusta iltaan. Joillakn heistä on myös pieniä lapsia. En uskalla edes kuvitella mitä tuo tekee lasten aivojen kehitykselle. =( Surullista, niin surullista.
mut mein alle 2 vee kattelee paaaaljon telkkaria päivässä.. se on niin superhyperhyvä lapsenvahti ku haluaa ite tehä jotai rauhas..
Itse en pidä ollenkaan siitä, että TV olisi koko ajan päällä, vaikkei sitä kukaan katsokaan. Luo mun mielestä liikaa levottomuutta ja keskeyttää lasten leikkejä. Olen myös huomannut, että meillä on TV aika hiljaisella silloin kun sitä katsotaan. Tai siis huomaan, miten kovalla monilla on TV, kun ollaan kyläilemässä. Meidän lapsilla on vissiin hyvä kuulo tai ovat oppineet kuuntelemaan ja keskittymään niin, että kuulevat TV:n puheet ja äänet pienemmälläkin volumella.
Meillä lapset saavat katsoa Pikku Kakkosen ja noin joka toinen päivä jonkin lasten DVD:n (kesto n. 50-60 min). Molemmat lapset (3 v ja 6 v) ovat kotihoidossa, eivätkä nuku päiväunia, joten tuon DVD:n katsovat ns. päiväuniaikaan. En kuitenkaan anna katsoa DVD:tä joka päivä. Musta se tuntuis huonolta idealta. Vanhempi lapsi saa myös pari kertaa viikossa olla noin tunnin kerrallaan tietokoneella. Pelaa tai hakee jotain tietoja yms.
Sitä en ihan ymmärrä, että moni päivähoidossa oleva lapsi saattaa helposti viettää 2-3 h/pvä television ääressä. Jos on ollut päiväkodissa esim. 8 h (mikä on aika normaali hoitopäivän pituus) ja nukkuu 10 h yöunet, niin eipä jää montaa tuntia, kun voisi kotona/ulkona leikkiä, lukea, pelata, jutella vanhempien kanssa yms. Sääli =/
Lapsista näkee aika nopeasti, kuka on kasvanut telkkarin vieressä/kenen luona tv:n suhteen on ollut järkeviä rajoitteita. Ruudun töllöttämisellä on valtaisa merkitys lapseen!
Terv. ope
mutta aika paljon. Vapaa-aamuina katsotaan aamulla jotain lasten ohjelmaa/dvd:ta ja illalla sama juttu. Välillä haluavat katsoa pidempään ja välillä vähemmän. Nuorempi, vajaa 2-v. alkaa nyt vasta katsomaan 10-20 min, ennen ei jaksanut/kiinnostanut katsoa. Isompi saa joskus katso dvd:tä myös pienemmän päikkäriaikana. Isompi pelaa myös joskus lasten tietokone tai pleikkaripeljä, mutta niitäkin aika rajoitetusti. Maximissan päivässä tulee isommalle varmaan 2h tv:tä tai pelaamista, mutta joinain päivinä ei yhtään. Sadepäivinä tai kipeänä tietenkin ehkä enemmän kuin muuten.
"Aikuisten" ohjelmia lapset katsovat erittäin harvoin ehkä joskus urheilua tai isänsä kanssa uutisia, jolloin vieressä on aikuinen selittämässä, jos tulee jotain "sopimatonta". Meilläkin Islannin tulivuorijutut kovasti ovat esikoista kiinnostaneet ja osittain siksi viikonloppuna sai uutisia katsoa.
Jokainen lapsi on erilainen. Oma lapsi 3v on niin herkkä ettei aina uskalla katsoa kaikkea edes Pikku Kakkosesta. Katsotaankin sitä yhdessä. Joskus katsotaan myös luonto-ohjelmia. Dvd:t on meillä minimissä, koska poika vaikuttaa kovin herkästi koukuttuvan ja sitten ei ole kenelläkään kivaa. Fröbelin palikat on kuin huumetta. Se on aika kamalaa katseltavaa. En siis suosi ruutuun tuijottamista. Kai se on vaan opittu tapa saada omaa rauhallista aikaa? Lapsi oppii juuri sen mitä opetetaan. Olisi kiva kuulla jonkun täysin televisiottoman perheen elämästä.
Lapsista näkee aika nopeasti, kuka on kasvanut telkkarin vieressä/kenen luona tv:n suhteen on ollut järkeviä rajoitteita. Ruudun töllöttämisellä on valtaisa merkitys lapseen! Terv. ope
eroja lapsissa on?
Kaikki tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, ettei alle kolmivuotiaan tarvitsis nähdä ruutua ollenkaan. Myöhemmin puolestaan tunti maksimissaan varmaan ainakin jonnekin 10-v. saakka. Omaan huoneeseen en lapsille telkkaria tai tietokonetta antaisi. Ajattelen, että esim. sateisena viikonloppuna yksi yhteinen lastenelokuva on ihan hyvää perheen yhteistä aikaa.
Telkkarissa kuva vaihtuu nopeasti ja äänet keskeyttävät lasten leikit, joten olen sitä mieltä että telkkarin tulisi aina muulloin kuin aktiivisena katsomisena olla kiinni.
Telkkari ja tietokone passivoi lasta ja ennen kouluikää opitut tavat jäävät usein pysyviksi. On tosin totta, että se on keino saada hiukan aikaa tehdä muita asioita rauhassa. Tämä voi kuitenkin kostautua myöhemmin, kun lapsi ei osaa leikkiä rauhassa. Telkkari ja pelit tutkitusti vaikuttavat lapsen leikkeihin , mikä puolestaan on hyvin tärkeää aivojenkehitykselle.
Suosittelen Saara Kinnusen kirjaa "Anna minun olla lapsi". Siellä on tutkimustietoa eriasioiden vaikutuksesta ihmisen kehitykseen.
telkkari on aina auki. Jos tulee jotain lapsille sopimatonta, käännän kanavaa, mutta 3v ja 5v 9kksta puhumattakaan eivät kiinnitä auki olevaan telkkariin huomiota, koska televisio on olohuoneessa ja lapset leikkivät omassaan.
Siitä huolimatta meillä esikoinen (ainoa joka kiinnostunut telkkarista ylipäätään) saa katsoa paljon telkkua. Ei aamusta iltaan, mutta yleensä aina kun pyytää.
Itse olen myös telkkarin kanssa kasvanut, samoin siskoni. Hyviä ihmisiä meistä on molemmista kasvanut (yllättäen siskoni tekee dokkareita ja minä olen toimittaja), samoin monet ystävämme ovat saaneet katsoa telkkaria miten lystäävät. Kenessäkään ei ole mitään valittamista.
Ikärajoista pidän kiinni tiukasti. Tietokonepeleihin lapset eivät ole vielä tutustuneet eivätkä tutustu vielä pitkään aikaan.
eikä ole katsonut tv:tä kuin jossakin kyläpaikassa ohimennen. Itse laitan tv:n päälle ehkä kerran kuussa tai harvemmin. Sitten vanhempana saa katsoa halutessaan lastenohjelmia rajoitetusti, mielummin jotain muuta tekemistä tietenkin jos mahdollista mutta tuntimääriä en tule päivälle laittamaan, tilanteen/ohjelman mukaan.