Vituttaa ja harmittaa, taas jouduin pettymään lapsen käytökseen:(
Sain kritiikkiä, palautetta 5-vuotiaastani eräältä hänen kanssaan tekemisissä olevalta aikuiselta. Vituttaa suututtaa ja tekee surulliseksi kun lapsi ei pysty täyttäään hänelle asetettuja kohtuullisia vaatimuksia. Olen vihainen myös lapselle. Ja surullinen itse. Lapsi ei kiusaa tms, vaan on muunlainen ongelma. Olen hirveän pettynyt ja haluaisin lyödä hansakat tiskiin kyseisen asian suhteen. Ymmärtääköhän kukaan edes tästä mitään.
Kommentit (6)
on kohtuullista odottaa, että 5 v on päiväkuiva, ellei ole fysiologisia ongelmia
ei ole kohtuullista odottaa, että 5 v osaa pestä alapäänsä käsisuihkulla pissan ja kakan jälkeen roiskimatta vettä ympäriinsä...
kohtuullista on, että 5 v syö itse
kohtuullista ei ole odottaa, että 5v kuorii itse perunat tietyssä aikarajassa...
oletko varma, että sun mielestä kohtuullinen on oikeasti kohtuullinen?
Älä ainakaan mollaa lastasi, sillä on varmasti tarpeeksi vaikeaa muutenkin.
onnistuu yleensä kaikilta hänen ikäisiltään, yleensä myös häneltä itseltään. Mollata ei saisi, olen vaan niiiiiiiiin pettynyt ja nolottaakin.
Sain kritiikkiä, palautetta 5-vuotiaastani eräältä hänen kanssaan tekemisissä olevalta aikuiselta. Vituttaa suututtaa ja tekee surulliseksi kun lapsi ei pysty täyttäään hänelle asetettuja kohtuullisia vaatimuksia. Olen vihainen myös lapselle. Ja surullinen itse. Lapsi ei kiusaa tms, vaan on muunlainen ongelma. Olen hirveän pettynyt ja haluaisin lyödä hansakat tiskiin kyseisen asian suhteen. Ymmärtääköhän kukaan edes tästä mitään.
lapsen kanssa. Kohtuullinen odotus hänen kohdallaan on, että edes pari koulupäivää viikossa menisi ilman että joutu luokasta pihalle. Silloin kun lapsi oli 5-7, kóin kauheata stressiä asiasta enkä varmasti ollut kiva äiti. Nyt poika on 9, ja olen oppinut ajattelemaan, että hän on ylivilkas, se on vain piirre hänessä jota koetamme rauhoittaa, mutta tuskin koskaan pääsemme eroon siitä. Moni aikuinenkin on ylivilkas ja pärjää silti elämässään.
Mitään neurologista poikeeamaa ei ole, se on testattu.
minulle tulee myös kausia, että koen oman viisivuotiaani kanssa samalla tavoin. Tosin meille ei onneksi vielä ole huomautellut kukaan mistään, itseä vaan harmittaa. Onneksi meillä on aika jatkotutkimuksiin, eli odottelemme selvyyttä siihen, mahtuuko lapsemme muutenkaan normaalin rajoihin.
siksi se tässä erikseen mainitisinkin.