Lue keskustelun säännöt.
saanko nukkua yksin?
05.04.2010 |
oonko ihan hirveä ihminen ja vaimo kun haluaisin siirtyä omaan sänkyyn nukkumaan? On oltu miehen kanssa 20 vuotta yhdessä lukuunottamatta lyhyttä aikaa kun olin ulkomailla töissä. Lapset nukkuvat omissa huoneissaan ja saisin vihdoin yöni itselleni - paitsi että mieheltä ei saa hetken rauhaa. Mies on tosi omistava unissaan, tulee ihan ihoon kiinni, työntää ihan sängyn reunalle omassa tilanterpeessaan ja sitten vielä kaappaa syliin, mikä olis varmaan tosi söpöä, ellei se samalla aina vääntelis mua milloin mihinkin epämukavaan ja selkäkipua aiheuttavaan asentoon, levittäisi käsiään ja jalkojaan painavina mun päälleni ja työntelisi unissaan, kuorsauksensa keskellä, vehjettänsä siihen kohtaan minua, mikä kohdalle osuu. Ja se kuorsaus tosiaan. Se on ihan kuin siitä vanhasta kummeli-sketsistä, missä ne pojat odotttivat kieli pitkällä isänsä kuolemaa. Korvissa soi ja se tulee aina ihan korvaan kiinni kuorsaamaan. Puolet ajasta saa siten tovoa, että ääni loppuisi ja puolet ajasta pelätä, että nyt se tosiaan loppui.
Mä en jaksa enää, muutenkin on unettomuutta kun yksi lapsista on erityinen ja siitä on stressiä. Haluaisin nukkua ja ennen kaikkea haluaisin, että edes yöllä saisin omaa aikaa, oman rauhan, ja panna oman tarpeeni etusijalle, eikä silloinkin tarvitsisi vielä jaksaa jonkun muun haluja ja toiveita. Mut seuraako siitä ihan katastrofi, jos sanon, että haluaisin nukkua omassa sängyssä, omassa huoneessa? Oonko mä hirveä ihminen? Lopetanko mä tän parisuhteen sillä?
Kommentit (9)
tosin se lähti kyllä siitä kun olin yskässä niin mies sanoi, että voisit nukkua toisessa huoneessa. Välillä "nukun" miehenkin vieressä. Sitten meillä on melko eri rytmit ja siksikin on ok nukkua erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä lähti siitä, kun olin pitkään sairaana ja tarvitsin todella paljon unta. Sitten en kestänyt miehen kuorsausta. Mies ei nykyään kyllä kuorsaa enää kovin paljoa, mutta jos kuorsaa yhtään, mä alan pelätä sitä jo etukäteen ja valvon siksi.
Lasten jälkeen mun unen laatu on muutenkin niin onneton, että mieluummin nukun yksin ja paremmin. Perhe-elämäkin sujuu paremmin näin. Tosin nyt voisin ehkä jo harkita miehen kanssa nukkumistakin ainakin koemielessä ;)
tosiaan kaipaan rauhallista unta. Mut mies saattaa loukkaantua. TÄytyy varmaan kehittää just joku sairaus, nuha, mahatauti, joku minkä varjolla aluksi siirtyy toiseen huoneeseen.
Kyllä asia on niin, että yhdessänukkuminen on yliarvostettua.
Kuinka paljon mukavempaa on kelliä omassa vuoteessa yksin.
Mä oon alkanut ihmetteleen, miksi pitäis aina nukkua yhdessä, siis avioparien ja avoparien.
Saa pelätä pierasevansa tms. mutta kun yksin nukkuu ei kukaan kyttää kuorsaatko vai pieretkö.
AAmulla on levollinen olo.
toisen ei saa antaa terrorisoida unta! Oma puolisoni kuorsaa, ja kaikki on kokeiltu kuorsauksen hoitoon, tennispallot pyjaman selässä, suihkeet ja laastarit nenään, niskatyynyt, purentakiskot, kuorsausleikkaus ja ihan kaikki muutkin konstit. Mikään ei ole auttanut ja kuorsaa niin että rappaukset tippuu katosta.
Muutin jo vuosia sitten omaan huoneeseen nukkumaan ja sekuntiakaan en ole katunut. Se että heräili yöllä 15 min välein eikä saanut yhtään tuntiakaan katkotonta unta teki ihmisen hulluksi. Nyt on rauha maassa kun tärypora kuorsaa toisaalla. Mihinkään avio-onneen tms erillään nukkuminen ei vaikuta mitenkään, miksi vaikuttaisi? Sen sijaan ulkopuolisilta (esim anoppi) olen kuullut ratkaisusta ihmettelyä ja vihjailua siihen suuntaan että minun vaimona olisi kuuluaisesti vain pitänyt kärsiä kuorsaamisesta ja uhrata omat uneni ja terveyteni, koska "kuuluu" nukkua parisängyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
valmistaudun ottamaan tämän puheeksi. Mutta pakko on varautua miehen protestiin ja suorastaan lapselliseen kiukutteluun ja mielenosoitukseen asiasta. Valittaa jo nyt, jos teen töitä myöhään ja tulen viereen vasta puolen yön jälkeen.
noin isojen poikavauvojen pitää pärjätä jo yksin omassa sängyssä:)
Ja mikään ei estä aloittamasta "yötä" yhdessä ja sitten kun hyvätyöt on sanottu niin omiin huoneisiin, näin meillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin sittenhän teillä ei ole vaihtoehtoja! Minä kokisin tuollaisen tilanteen kyllä hyvin harmilliseksi..
todellakaan ole. Jokaisella on oikeus kunnolliseen yöuneen. Mieshän toki tuosta tulee loukkaantumaan, ne on niin herkkähipiäisiä.