Kuinka paljon voi anoppia vihata?
Vai onko kyseessä jonkinlainen mielenterveyshäiriö tai muistisairaus?
Isoäitini siis äitini anoppi kuoli neljä vuotta sitten yli 90v. Hautajaisten jälkeen joka kerta kun tapaamme äitini kanssa tilanteessa joissa on mukana äidin puolen sukulaisia äiti haukkuu anoppiaan varkaaksi.
Eilen viimeksi tapasimme pitkästä aikaa serkkuni, ja puhuimme vanhoista lasten vaatteista ja äitini suureen ääneen kertoi miten anoppi vei minun vanhan hameeni jonkun tuttunsa lapselle, lisäsi vielä että vei se hänenkin vaatteitaan.
Joskus anoppi on varastanut valokuvia, vanhan kattilan tai jotain muuta.
Nämä kaikki jutut on tulleet sen jälkeen kun mummo kuoli, välillä tuntuu että äiti keksii ne.
Kommentit (5)
nuo jutut. Meillä mummu alkoi dementoituessaan syytellä vanhinta tytärtään kaikista varkauksista, mm. tyynyliinoja kuulemma kävi varastamassa piironginlaatikoista... Ikivanhat kaunat sieltä puskivat pintaan :(
siis vuosikymmeniä vihannut anoppiaan, niin siitä katkeruudesta on varmaan aika vaikea päästä eroon, vaikka anoppi olisi jo kuollut.
Jos äitisi onnistuisi unohtamaan vihansa ja katkeruutensa, hän olisi varmasti itsekin onnellisempi ja tyytyväisempi ihminen. Ehkä häntä pitäisi auttaa jättämään vanhat katkeruudet taakseen?
ettei äiti ole koskaan arvostanut anoppiaan ja ilmaissut sen myös, ainakin meille lapsille ja isälleni varsin selkeästi eli anoppi viha ei ole tullut meille yllätyksenä mutta eikö siitä jo voisi päästää irti vuosien jälkeen kun toinen on jo kuollut.
pari kertaa viikossa, asumme lähekkäin, tälläisiä typeriä juttuja ei äitini suusta tule. Mutta jos paikalla on sisareni tai äidin sisaruksia juttuja tulee.
Toisaalta en voi sanoa mihin 1v kuvassani ollut mekko joutui, ehkä se anoppi sen vei serkkunsa tytölle.
vanhemmiten ihmiset muuttuu vainoharhaisiksi ja luonteenpiirteet terävöityy - taloudellisesta tulee suorastaan visukinttu. Mutta salaliittoteoriat ja rikosepäilyt viittaa jo vakavempaan.