Kauanko harkitsitte eroa ennen varsinaista päätöstä?
Entä kauanko keskustelitte asiasta puolison kanssa?
Itse harkitsen eroa, asiaa olen pyöritellyt noin vuoden mielessäni, mutta aina olen halunnut yrittää. Minulla on hyvä mies, mutta melkoisia eriäväisyyksiä elämänkatsomuksessamme. Nyt olen sitten ihastunut toiseen mieheen, mikä omalta osaltaan helpottaisi nyt lähtemistä. Toisaalta en halua erota uuden miehen takia.
Kommentit (11)
vuoden vaimoni kitinää, ennen kuin otin eron.
kaksi päivää. Mies petti, ja oli ihan selkeesti edelleen toisen perään, vaikka kuinka mulle yritti vakuutella että haluaa kuitenkin jäädä mun ja lasten luo.
Elämäni nopein päätös, jota en ole katunut hetkeäkään.
Ajallisesti ei ollut kovin pitkä aika, mutta siinä vaiheessa erottiin, kun olin 100% varma, että tilanne ei tule enää siedettäväksi. Silloin oli yritetty, puhuttu, haettu ties miten montaa ulkopuolista apua ja tilanne ampui niistä huolimatta vain koko ajan pahemmaksi.
100% varma olin ja päivääkään en ole katunut.
yritin saada miehen pariterapiaan, mutta kerran käytyään ei lähtenyt sinne syyteltäväksi. Kävin itse pari vuotta puhumassa, ja hyvää teki.
Eroratkaisun tekeminen oli kova paikka ja siksi vetkuttelin, olin sitä mieltä että loppuelämä ollan yhdessä ja tuen toista vaikka mikä. Terapeutti sai minut tajuamaan ettei mikään oikeuta toista henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan.
Nyt erosta pari vuotta ja olen tyytyväinen ratkaisuun. Tietysti sen olisi voinut tehdä nopeammin, mutta ainakin kaikkeni yritin.
Asiasta ei keskusteltu. Olin niin kypsä koko touhuun ja mies tiesi miksi.
Lapsia 0.
meillä pitkälti siitä, emme pääse lasten hankinnasta yhteisymmärrykseen.
ap
vaikeaa on, kunpa vaan tietäisikin mikä on se OIKEA ratkaisu. En helpolla halua lähteä, mutta vuoden verran tässä ollaan kitkuteltu, minä en muutu, mieskin sen tietää joten tässä ilmeisesti vaan kai odotellaan "sopivaa hetkeä" milloin lopullinen päätös tehdään.. :/
vaikeaa on, kunpa vaan tietäisikin mikä on se OIKEA ratkaisu. En helpolla halua lähteä, mutta vuoden verran tässä ollaan kitkuteltu, minä en muutu, mieskin sen tietää joten tässä ilmeisesti vaan kai odotellaan "sopivaa hetkeä" milloin lopullinen päätös tehdään.. :/
Vaikeaa todellakin on. Pelkään että tulen katumaan eroa, mitä jos kuitenkin saisimmekin asiat miehen kanssa selviksi. Suhteessamme on kuitenkin niin paljon hyvääkin. Toisaalta taas ajattelen, että jonkun muun kanssa olisi varmaankin helpompaa. Lopullinen päätös kuitenkin on tehtävä joku päivä, en voi vaan loputtomiin asiaa lykätä. Minä siis haluaisin lapsia, ja ikääkin alkaa jo olla sen verran, että pitäisi toimia ennenkuin on myöhäistä.
ap
Ei sitten kuitenkaan oltu ne oikeat toisillemme. Teinisuhde ei kestänytkään. Lapsia oli aikomus tehdä, mutta sitten tajuttiin, että ei tähän suhteeseen...
Nyt mulla uus mies ja lasta yritämme. Nyt olen naimisissa toistamiseen ja en voisi tämän miehen kanssa onnellisempi olla! Mulle oli oikea ratkaisu ja ikää myöskin alkaa jo olla.
Kysypä mieheltäsi lopullinen päätös tuohon lapsiasiaan! Jos se on ei, ja sinä lapsia haluat, lähde! Jos mies sanoo, että sitten joskus, niin vaadi, että se aloitetaan nyt/lyhyen ajan sisään, ettei aina vaan veny eteenpäin..