Kuinka moni meistäkin on miettinyt miehensä
tappamista suutuksissaan? Ajatuksista on pitkä matka tekoihin.
Inhoan tuollaista moralisointia ja ristiinnaulitsemista. Minusta tärkeämpää olisi yrittää ymmärtää miksi teki mitä teki.
Emme tiedä oliko taustalla vuosikausien pettäminen, väkivalta, kiusaaminen?
Tekoa en puolustele tai se ei ole sallittua, mutta voitaisiinko keskustella siitä taustoja ymmärtäen.
Tosin tämä vajaan 2v teeskentely ettei ollut murhaaja, kertoo jo karunpaa kieltä naisen luonteesta.
Kommentit (21)
ihmeen hyötyä on loputtomasta ymmärtämisestä? Joo, kyllähän se Pertti raiskasi ja tappoi tyttärensä, mutta kyllä sillä itselläänkin oli tosi vaikea lapsuus..annetaan anteeksi Hitlerille, sehän ei päässyt taidekouluun, kyllä siitä kovat traumat tulee..
on voitu joo Annelia pettää ja vaikka hakata, mutta ei se mitenkään oikeuta tappoon. Jos sun aikuisen lapsen aviopuoliso tappaisi tämän siksi, että lapsellasi olisi ollut sivusuhde, niin harmittaisiko se vähemmän, kun tappajalla oli joku syy?
ja moralisoi tekoa, tuntee itsensä niin hyväksi ja paremmaksi ihmiseksi.
yhteydessä, en ikinä suonut pienintäkään ajatusta tappamiselle, eipä ole tosiaan mielessäkään käynyt moinen. Ainoa, mitä olen joskus miettinyt, että haluan tuosta miehestä eroon, ja siis avioero siihen olisi ratkaisu.
Minä en ymmärrä Auerin tekoa vaikka taustat olisivat millaiset. Ymmärrän kyllä sen, että se mies on voinut olla vaikka kuinka kamala, mutta miksi ei sitten vaan eronnut?
ja moralisoi tekoa, tuntee itsensä niin hyväksi ja paremmaksi ihmiseksi.
Jos ei tapa ketään, on todellakin parempi ihminen kuin sellainen joka tappaa.
Kun kauhistelee ja moralisoi tekoa, tuntee itsensä niin hyväksi ja paremmaksi ihmiseksi.
Ja mistäköhän sohvapsykologian oppaasta olet noin näppärän mietelmän oppinut?
Tuo on sinänsä ihan totta, mutta hei, panepa asiat mittakaavoihinsa. Toi Ulvila-juttu on kyllä perhetragediaa pahimmasta päästä. Kyllä oikeesti pitää olla pimee, että noin voi tapahtua.
Se tehdään vihan sokaisemana. Mutta tuo että peitteli jälkensä ja lavasti tilanteen, kertoo kyllä ihan muusta.
Eli suunnitteli teon?
Se ei ketään "paranna" tai tee uudeksi ihmiseksi.
Parempaa vaihtoehtoa vankilalle minulla ei ole tarjota, joten en ehkä voi sanoa noin.
Eikö ihmisten säilöminen vuosikaudet täydellä ylläpidolla ole kallistakin?
Kuka on alkanut miettiä/kannattaa kuolemanrangaistusta? Pelotteena julmimpien tekojen loppumiseksi?
mä tapan sut. En todellakaan sitä tarkoita. Sisään pääseet kärpäsetkin otan kupilla kiinni ja päästän ulos. En voisi tappaa.
On todettu että kirosanojen sanominen vähentää väkivaltaa.
Kerropa sitten, miten tuo kuolemanrangaistus eroaa vaikkapa juuri Ulvilan murhasta? Miten rangaistuksen langettanut tuomari ja teon tehnyt lahtaaja voivat katsoa itseään peiliin? Mitäs sitten, jos syytön ihminen tuomitaan kuolemaan?
Ja mites sitten kaikki muut rikolliset? Jos vankilat lakkautetaan, mitä heille tehdään? Jos ryöstät kiskalta parikymppiä, viedäänkö sittenkin saunan taa - rikollinen kuin rikollinen?
Punovat juoniaan, tapaavat muita samanlaisia, oikein ihannepaikka luoda yhteyksiä.
Kiva kun laillistamme tälläisen toiminnan.
Punovat juoniaan, tapaavat muita samanlaisia, oikein ihannepaikka luoda yhteyksiä.
Kiva kun laillistamme tälläisen toiminnan.
Niin sii kerros nyt, että mitä sä sitten oikein ehdotat tilalle? Varsinainen älykkö olet... Missähän sunkin holhoojasi juuri nyt on?
ei vain säilöä vaaditun ajan.
Pureutua hänen ongelmiinsa, tarjota psykiatrista apua, valmistaa elämään vankilan ulkopuolella.
Voihan olla että sen mies oli tehnyt jotakin tosi pahaa tai voi olla, että A itse oli se tasapainoton.
Jotakin häikkää perheessä joka tapauksessa oli.
Toivoi selviävänsä murhasta ja saavansa elää ilman miestään ja saavansa talon+omaisuuden.
Kylmä ja harkittu teko.
koska oli suunniteltu ja lavastettu teko.
Henkisesti sairas nainen. Lasten kohtalo huolettaa. Onko heidät erotettu vai saavatko olla isovanhempiensa luona?
Mitä heistäkin tulee. Äiti vankilassa, isä kuollut. Lpaset rakastaa vanhempiaan olivat he minkälaisia tahansa.
Onneksi ymmärsin erota ennen kuin alkoi liikaa suivaannuttaa. Kerran suutuin niin, että pelästyin reaktiotani. Siitä ymmärsin, että silloin oli aika lähteä.
Jos mies on väkivaltainen narsistipaska, jolla on sellaiset aseet sua vastaan, että lapset joutuisit jättämään sen armoille. Ja eron jälkeenkin hallitsisi sun elämää täysin..
No en minä ainakaan ole koskaan miettinyt mieheni tappamista! Haloo! Kyllä suhteessa tai omassa päässä on jotain tosi pahasti pielessä, jos tollasia miettii.
MITEN sä voit puolustella tota ämmää, joka tappoi lastensa isän näiden silmien alla ja sitten vuositolkulla esitti uhria ja pakotti lapsensa valehtelemaan ja elämään murhaajan kanssa?
Tuohon ei kyllä löydy mitään lieventävää asianhaaraa ainakaan mun oikeustajun perusteella.