Huono/paha äiti

Lasten äiti soitti eilen minulle (isälle, lähivanhempi). Hän pyysi, että saisiko jutella toisen tyttäristään kanssa (4-vuotias). Annoin puhelimen tytölle. Omasta aloitteestaan tyttö alkoi puhumaan äidilleen. ”Äiti on yksi juttu. Sinä et saisi puhua paha sana. Ei saa haukkua ketään. Tämä ei ole kaunis. Sinä et saa haukkua (avopuolisoni nimi).



Äiti haistatteli paskat lapselleen. Sanoi, että sitä ”lehmää”, ”huoraa”, ”läskiä” jne. saa haukkua niin paljon kuin haluaa. Ja se läski ei ”ei saisi asua teidän kanssa”. Sitten löi luurin korvaan tytölleen. Tyttäreni oli selvästi hämmentynyt äitinsä käytöksestä.



Äiti soitti vielä minulle, että ”en saa puhua paskaa lapselle”. Lapset ovat kerran viikossa äidillään. Joka kerta, kun haen lapsia kotiin, sieltä tulee tällaista ”haukkumatekstiä”. Olen siihen sanonut aina, että kenestäkään ei saisi puhua mitään pahaa. Tämä on huono käytös. Kerroin tämän äidille, haukkui ”kusipääksi” ja löi luurin korvaan.



Ironista on, että tuli tunne, että se nelivuotias on se aikuinen ja äitinsä kuin karkkihyllyn luona maassa kieriskelevä lapsi ruinaamassa karamellia.



Paska fiilis tulee moisesta, ei lasten pientä sydäntä saisi rasittaa aikuisten vihanpidolla. Äitinsä lähti viime keväänä toisen miehen mukaan ja jätti kaikki lapset minulle. Vasta sen jälkeen tein sen, mitä normaalin miehen on järkevä tehdä eli hankin isotissisen hvyännäköisen paljon itseäni nuoremman blondin… Tämä nainen asuu minun kanssani ja on kyllä lasten kannalta hyvä asia. Hän oikeasti AUTTAA minua lasten- ja kodinhoidossa. Minä hoidan lapsia ja hän hoitaa enemmän kotia, mutta yhteistyömme pelaa saumattomasti.



Oikeasti lasten äidin pitäisi olla iloinen, että minun on nyt mahdollisuus hoitaa lapsia aivan eri tasolla kuin aiemmin. Ja se on tämän uuden avopuolisoni ansiota.



Ongelma on, että tälle äidin käytökselle ei näy loppua. Minulla on jatkuva stressi hänen sanoistaan ja teoistaan. Mietin, että pelaanko lastensuojelun kautta äidin kokonaan pihalle lasten elämästä. Voisin yrittää. Äidin käytös on kautta linjan sitä luokkaa, että en osaa häntä oikeasti äitinä pitää… En silloin, kun olin naimisissa hänen kanssaan. Enkä sen jälkeenkään.



Äidin vanhemmuudesta tai vastuunkannosta minkään asian suhteen on turha puhua. Sellaista ei hyvässä mielessä ole näkynyt vuosiin...