Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
OKT-rakentajat! Mitä mieltä kokemuksestanne - kannattiko?
24.03.2010 |
Vai olisitko jättänyt tekemättä, jos olisit tiennyt, mitä tuleman piti..? Vai oliko lopputulos niin palkitseva, että siihen 'rääkkiin' (?) kantsii lähteä?
Meillä ei tarkoitusta kyllä rakentaa itse paljoakaan, vaan avaimet käteen -systeemillä. Ja joo, tiedetään sen verran, että siinäkin joutuu jonkun verran itse panostamaan siivouksissa yms.
Ja tarkennukseksi vielä, että meillä mahdollisesti aikeissa rakentaa pk-seudulle (Espooseen), varmaan sekin vaikuttaa kokemuksiin, missä päin rakentaa.
Kommentit (25)
Rakensimme myös pk-seudulle pari vuotta sitten. Ja meilläkin "avaimet käteen", mutta teimme paljon muutoksia talon sisältöön, jotka jouduimme hoitamaan ja hankkimaan itse. Kaikenkaikkiaan todella rankka projekti, kyllä siinä tosiaankin on tekemistä vaikka avaimet käteen rakentaakin. Mutta tulos on hyvä.
Yksi asia, jonka tekisin toisin on se, että odottaisin, että lapset ovat sen ikäisiä, ettei heitä tarvitse joka sekunti vahtia. Meillä oli silloin vilkkaat pojat 2 ja 4. Meillä ei ollut ulkopuolista hoitoapua, joten lapset pyörivät raksalla mukana aika paljon. Ei oikein ole sopiva paikka niin pienille lapsille ja me vanhemmat olimme niin väsyneitä, että myönnän suoraan, että lapset ovat kärsineet rakennusajasta. Nyt kun lapset ovat 5 ja 7 tilanne olisi ihan eri, nyt voisin jopa harkita uudelleen rakentamista ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esikoinen syntyi rakennusaikana, ei oltu osattu kuvitella kuinka paljon vauvakin vie voimia ja aikaa rakentamiselta. moni oli sanonut, että vauvahan nukkuu ja te voitte rakentaa. Muutettiinkin sitten keskeneräiseen.
tämä oma koti on kyllä ihana ja juurisellainen kuin oltiin kuviteltukin. uudestaan jos joudutaan joskus rakentamaan otetaan avaimet käteen.
lasten kanssa rakentamista en kyllä suosittele, monen tutun lapset on jäänyt aivan heitteille ja/tai reagoineet vanhempien stressiin käytöshäiriöillä.
Meille rakentaminen tuli kalliiksi. Maksoi avioliiton. Rahasta ei ollut pula, sain ihan kaiken mistä oli haaveillut. Sressi tuli kuitenkin väliimme. Ja mies oli koko ajan töissä ja sitten raksalla vahtimassa mitä ne raksamiehet siellä (muka avaimet käteen) oikein tekee.
En saanut huomiota kotona, sain sitä muualla. Ja niin sitten mieskin.
Lopputulos oli se, että nyt mies asuu unelmiemmo kdissa ja minä vähän matkan päässä paritalossa. Lapset on vuoroviikoin molemmilla.
En kestä edes nähdä koko taloa. Pääkaupunkiseudulla asutaan.
lukuunottamatta sähkötöitä, joihin miehellä ei ole lupia.
Meillä oli kaksi pientä lasta 2 ja 4v
Hyvin meni ja meillä oli oikeasti tosi ihanaa aikaa.
Olimme lähes aina tontilla.
Tein itsekkin kaikkea mihin pystyin.
Lapset nauttivat, kun saivat maalata vesiväreillä styroksiin, askarrella jämä-tarvikkeilla jne.
Miehen kanssa ei ole koskaan ollut niin paljon yhteistä aikaa ja yhteistä tekemistä, kuin rakennusaikana.
10kk meni, että muutettiin. Tekemistä toki jäi paljon sen jälkeenkin, mutta kun asuttiin jo paikanpäällä, loput oli helppo tehdä sitten hissukseen, asia kerrallaan.
Nyt katsellaan tonttia, josko alettaisiin parin vuoden sisään rakentamaan meille sitä "eläke-kotia" ja pk-seudulla asutaan
Riittikö teillä se raha mitä olitte laskeneet riittävän taloon vai menikö yli? jos meni paljonko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otimme talopaketin, jossa ns. seinät valmiina ja pystytys aluskatteeseen saakka. Siitä sitten jatkoimme itse. Meillä ei ollut silloin lapsia, miehelläni oli yritys ja itse olin myös töissä.
Raksaan meni arki-illat klo 18-21 ja päälle viikonloput. Käytimme aikaa rakentamiseen kaksi vuotta ja säästimme ison summan rahaa. Nyt meillä on iso 200m2 talo ja meitä asuu täällä tällä hetkellä neljä henkilöä.
Kun rakentamiseen ryhtyy, pitää tiedostaa, että se vaatii myös aikaa. Toinen saattaa siis tosiaan viettää ne illat siellä raksalla! Kotiin (lasten takia esim.) jäävän on syytä vahvasti tiedostaa tämä etukäteen, muuten on tiedossa ongelmia. Lapset voi ottaa illalla mukaansakin hetkeksi kyllä, mutta toinen joutuu sielläkin heitä vahtia.
Ystävilläni, perheellisillä jotka rakensivat, kaikki ongelmat kulminoituivat juuri tuohon toinen kotona lasten kanssa -ongelmaan. Kotiin jäänyt oli aina äiti, mun ystäväpiirissä siis ja jokaisen kohdalla käytiin "sä et huomioi mua" kriisi läpi ainakin kerran. Jaa paitsi yhden kohdalla, mutta heidän lapsensa olivatkin jo vähän alle ja yli kymmenen, eli saattoivat molemmat mennä illaksi raksalle ilman lapsia.
Avaimet käteen rakentajille tiedoksi, että mielikuva tuosta toimituksesta on hieman harhaanjohtava. Joudutte itsekin aika paljon siihen panostamaan ja asioista ottamaan selvää. Budjetti tulee siellä Etelä-Suomessa paukkumaan ihan varmasti, sillä osaava porukan tai kirvesmiehen löytäminen onkin lottovoitto ja se osuu vain harvojen kohdalle.
Mutta kyllä, kannatti ainakin meidän kohdalla.
Ensimmäinen oli Kastellin paketti itse pystytettynä, hieman tehtiin muutostöitä, mutta aika perustalo siitä tuli. Sillon ei ollut lapsia joten raksa oli kuin rento harrastus meille molemmille. Toinen talo suunniteltiin tarkasti omiin tarpeisiin ja tehtiin "pitkästä" eli ei mitään talopakettia ollut, tavaran laskemiseen meni jonkin verran aikaa mutta se säästö kannattaa! Esikoinen syntyi raksa-aikana, mikä vähän hidasti projektia ;) Koliikkivauvan kanssaki saimme tehtyä talon kuitenkin valmiiksi. Hyvin on suhde nuo ajat kestäneet, eihän se ole ikuista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taloa pk:n kehykseen ja jos hyvin käy aloitamme kolmannen tänävuonna:) Meille tämä on harrastus ja ainoa keino saada jotain itse suunniteltua vain meitä varten. Valmiissa kämpissä pitää tehdä aina jotain kompromisseja.
Vaikka avaimet käteen talossakin on yllättävän paljon tekemistä myös rakennuttajalle niin se on pikkujuttu siihen verrattuna että rakennat harkko harkolta itse. Meillä meni vuosi kummankin talon rakentamiseen, eli tosi nopeasti selvittiin.
Ai niin, kotona oli ekan talon rakentamisen aikaan 4 lasta ja toisella kerralla 2 joten tuossa hekin ovat mukana roikkuneet sujuvasti.
Meillä ainakin nuo projektit on hioneet meidät vain paremmin yhteen tiiviiksi paketiksi:D
ja kyllä oli rankkaa. En suosittele vauvaperheille, etenkin, jos on ennestään jo lapsia. Ehkä vielä hyvin nukkuvan vauvan kans menee, mutta koliikkisen pätkänukkujan kanssa (kuten esikoinen) en olisi kyllä voinut olla uniaikoihinkaan raksalla. Oli levättävä silloin, kun vauvakin, ja toisaalta vauva nukkui jopa 30-60min päiväuniakin, paitsi liikkuvissa vaunuissa pitempään.
Talo 2 krs:ssa, esikoinen vilkas, joten eipä sitä keskivaiheessa etenkään raksalla paljon oltu. Kotona olin yksin, mies päivät töissä ja illat raksalla, ei tukiverkkoja kaupungissa, en päässyt kerta kaikkiaan mihinkään viikkoihin. Raksalle pääseminenkin oli juhlaa, mutta monesti läsnäolomme vain hidasti hommia. Kun vauva alkoi lähennellä 1v ikää ja vähensin imettämistä, mummot tulivat välillä viikonloppukylään ja pääsin raksalle mukaan. Se oli pelastus, sillä koko projektista oli alkanut tulla vain miehen projekti, kyllä se perhettä hajotti henkisesti.
Keskeneräiseen muutettiin, ja kesken on edelleen. Jonkinlainen väsymys koko hommaan on tullut. Talo on ihana, mutta toisaalta syö edelleen kaikki rahat, kun kesken on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta eipä täällä maalla paljon ole vaihtoehtoja kuin itse rakentaa, jos talon haluaa. Tässä meidän tilalla kun ei ole sopivia taloja myynnissä.
Mutta joo, onhan rakentaminen jonkinlainen ponnistus, mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Meillä lapset oli 3 ja 5 vuotta, ja kyllä niiden kanssa sujui ihan mainiosti, kun niillä on jo kykyä leikkiä tarvitsematta vanhempia ihan joka armaan sekunti. Ja toisaalta alle kouluikäisten kanssa ei ole vielä kouluista huolehtimista.
Työt vähennettiin minimiin, jotta on aikaa rakentamiselle. Kaikki parisuhdeodotukset laitettiin sivuun rakentamisen ajaksi. Ihan kohtuutonta mun olisikin vaatia, että miehen vielä pitäisi huomioida mua jotenkin sen lisäksi, että rakentaa meille sitä unelmien taloa.
Meidän paketti oli vesikattoasennukseen asti, ja siitä eteenpäin tehtiin kirvesmiesten ym. kanssa. Palkitsevaa on se, kun saa ne omat ajatukset ja näkemykset toteutumaan ihan konkreettisesti. Ja sekin palkitsee, kun selviää kunnialla niistä pienistä vastoinkäymisistä, joita tuon kokoisessa projektissa väkisin tulee.
Meille rakentaminen on ollut kyllä antoisaa aikaa. Se väsymys, joka melko jokaisella jonkin verran tulee, ei ole kyllä mitenkään haitannut kuitenkaan. Positiivista on niin paljon enemmän, että hyvät fiilikset on päällimmäisenä.
"en saanut tarpeeksi huomiota" voi jeesus lähtee rakentamaan ja ei kestä muutamaa kuukautta ilman miehessä roikkumista..
kyllä ja terveisin yksi joka rakentaa parhaillaa ja on lasten yksinhuoltaja samalla eikä tule mieleenkään valittaa siitä sillä tiesin kyllä että rakentaa aletaan..huh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä tehtiin ns. pitkästä tavarasta itse, tai kahden raksamiehen avustuksella. toinen miehistä teki töitä normaalit työpäivät ja toinen oli mieheni apuna iltaisin. palkkoihin meni melkolailla rahaa, mutta muuten pysyttiin suht. hyvin budjetissa.
raskain vaihe meillä oikeastaan tuli heti rakentamisen jälkeen. oli niin pitkään oltu päivät töissä ja illat vielä erossa (minä kotona vammaisen lapsen kanssa), että yhtäkkiä emme osanneetkaan olla yhdessä ja tekemättä mitään. miehelle etenkin jälkimmäinen tuotti todella suuria ongelmia. riitoja oli parin kuukauden ajan melko paljon, kunnes vihdoin elämä alkoi taas ajautua niihin uomiinsa, mitä se oli ollut ennen rakentamista. eli kuvioihin tuli taas harrastukset ja ystävät ja se luonteva yhdessäolo.
Laskettiin aluksi, että tontti maksoi 175000 euroa ja talo päälle 420000 euroa. No, eihän se riittänyt. Tuli yllätyksiä 92000 euron edestä. Ja vieläkin on hommia kesken, kun pitikin ryhtyä tinkimään toiveista.
Ja kyllä se kiristi tunnelmaa parisuhteessa, kun rahat ei riittäneetkään, piti hakea lisää lainaa ja karsia toiveista.
Varautukaa oikeasti siihen, että budjetti tulee paukkumaan. 10-15 prosenttia ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuon verran maksaa pääkaupunkiseudulla kohtuullinen tontti ja siihen siporextalo.
euron tontteja möivät, mutta halusimme rivitalotontin, jotta voimme myöhemmin rakentaa naapurustoon muutaman paritalon ja myydä ne eteenpäin joten jouduimme kustantamaan kokonaista kaksi euroa. :DD
Yllätyksiä on tullut vain muutamalla tonnilla, joten ne eivät todellakaan ole budjettia kaataneet. Lisäksi oltiin varauduttu niihin neliöhintoihin, mitä rakentamiselle nykyään yleensä käytetään. Mutta kyllä me selvittiin vähemmällä, lainastakin sai jättää kolmanneksen nostamatta.
Lama saattoi kyllä vähän alentaa rakennuskustannuksia. Nyt oli viime viikolla uutisissa, että rakennustarvikkeiden hinta on taas nousussa. Lisäksi kilpailutettiin tuotteet hyvin, tingittiin kaikesta ja pystyttiin välttelemään herätehankinnat eli pidettiin maltti mukana hankinnoissa, vaikka ei suurelta osin kuitenkaan halvimmankaan mukaan menty.
Rakennutimme/rakensimme pk-seudulle, lopputarkastusta tulee tämän vuoden aikana. Budjetti ylittyi 65000 eurolla.
Talo on arkkitehdin suunnittelema ja luotettavan ison rakennusfirman rakentama. Eri urakoitsijoiden kaitsenta on täyspäiväisen työtä, reklamoinnista tulee uusi harrastus, rakennusvaiheet on pakko opetella itsekin edes päällisin puolin, jotta on mahdollista jotenkin valvoa työn laatua. Laatu venyy ja paukkuu joka käänteessä.
Isoin yllätys rahanmenon lisäksi rakennusmiesten jännä omatoimisuus. Isojakin työvaiheita saatettiin aloittaa kysymättä mitään ja menemällä siitä, mistä aita on matalin.
Suunnitteluun panostaisin paremmin. Jokainen kattolampun ja pistorasian paikka tulisi olla pilkulleen oikealla paikalla oikein tyypitettynä, jotta työt etenisivät ilman ikäviä yllätyksiä.
Meillä on kaksi pikkulasta, joille ei ollut mitään tekemistä raksalla. Paikka oli liian vaarallinen tenaville. Työkaluja ja sun muuta sälää on pienten lasten korkeudella ihan joka paikassa.
kilpailutettiin tuotteet hyvin, tingittiin kaikesta ja pystyttiin välttelemään herätehankinnat
hinnan tinkimistä. Laadusta ja mieltymyksistä ei tingitty, vaan loppusummia vingutettiin jokaisen ostoksen yhteydessä.
Alue: Aihe vapaa
teimme ekaksi taloon valmiiksi yhden lastenhuoneen, tosin lattiaa ja kattoa emme tehneet kun materiaaleja ei oltu vielä oltu edes saatu raksalle. Lattiaan ostimme halvinta mahdollista muovimattoa ettei betonilla tarvinnut olla. Toimme sinne telkkarin ja leluja niin kyllä lapset viihtyivät siellä suht hyvin, olivat silloin 4 ja 6v. Joskus viikonloppuisin jäimme sinne yöksikin kun lasten nukkumaan mentyä saimme paljon aikaan.
Ja materiaalit kannattaa tosiaan miettiä jo etukäteen. Eihän niitä ole pakko ostaa, mutta kannattaa varmistaa että niiden valmistusta ei olla lopettamassa jne. Myös tarjoukset kannattaa käyttää hyväksi. Me saimme tarjouksesta mm. nätimmät vessanpytyt mitä olimme suunnitelleet.