Mun mielestä on väärin sanoa, että kukaan ei ole työssään korvaamaton

töissä ollessa pitää tehdä itsensä tarpeettomaksi, ei korvaamattomaksi. Pitää jakaa tietoutta ja osaamista ja delegoida hommia.

Siihen on yksinkertainen testi: Kasta sormi vesilasiin ja vedä pois. Jos veteen jää kuoppa, olet korvaamaton, muussa tapauksessa tavallinen kuolevainen.

Ja olen itsekin samaa mieltä. Toki pienemmässä firmassa yhden ihmisen merkitys kasvaa.



Kyse on lähinnä siitä, että joskus täytyy pystyä irrottautumaan työstä ja relaamaan, ja antaa muiden hoitaa duunit.



Mun mielestä on itsensä korottamista, jos uskoo, että on korvaamaton.

kuolee tai vammautuu/sairastuu vakavasti niin että menettää työkykynsä? Kaatuuko silloin koko pulju?

uskon, että JOKAINEN ihminen on ihmisenä korvaamaton. Moni työntekijä on myös työssään korvaamaton. Ei sillä tavalla, että firma tai organisaatio ei selviäisi, mutta mielestäni on selvää, että monilla ihmisillä on erityistaitoja ja -osaamista, jota kukaan muu ei voi TÄYSIN korvata.



Ap

se alkuperäinen menee uuteen työpaikkaan tai saa potkut.

uskon, että JOKAINEN ihminen on ihmisenä korvaamaton. Moni työntekijä on myös työssään korvaamaton. Ei sillä tavalla, että firma tai organisaatio ei selviäisi, mutta mielestäni on selvää, että monilla ihmisillä on erityistaitoja ja -osaamista, jota kukaan muu ei voi TÄYSIN korvata.

Ap

Hautausmaat on täynnä korvaamattomia ihmisiä

mutta valitettavasti ei totta, mitä tulee työntekoon.



Ainoa asia, jossa olen korvaamaton on äitiys.

yhden ihmisen mukana.

Kun yrittäjä sairastuu vakavasti tai kuolee, pienyritys yleensä kaatuu. Mutta myös pienyrittäjä on sillä tavalla korvattavissa, että jos palvelulle tai tuotteelle on kysyntää, aukkoa täyttämään tulee uusi yrittäjä. Aivan samoin kuin työntekijän tilalle löytyy aina uusi.



Ei, minun mielestäni kukaan ei ole työssään korvaamaton.



Se, että jokaisella on ainutlaatuiset lahjat, jotka hän voi antaa työnantajansa käyttöön, on eri asia. Ne ovat bonus, jonka työnantaja saa, ja työntekijän vaihtuessa myös tämä bonus vaihtuu.

Kuinka korvaamaton on se yritys joka kaatuu yhdestä työntekijästä? Todella korvaamaton voi mielestäni olla vain henkisessä mielessä ja sitä voi olla miltei vaan ihan omat läheisimmät ihmiset.

mutta valitettavasti ei totta, mitä tulee työntekoon.

Ainoa asia, jossa olen korvaamaton on äitiys.

Kumpikaan ei ole korvattavissa. Juuri siksi vanhemmat eivät saisi erota tai kuolla ennen kuin lapsi täyttää 18v.

Näinhän kuulee usein ihmisten todistelevan. Mutta käytännössähän moni ihminen (ja moni vanhempikin) on työssään korvaamaton. Jos on esim. jollakin niin kapealla tai spesifillä alalla, erityisen taitava jossakin tai esim. persoonansa kautta onnistuu jotenkin olemaan erityisen hieno työntekijä.

Onko tämä lausuma vain työnteon väheksymistä vai mistä mahtaa johtua?

Ja kyllä se vaan niin on, ettei kukaan ole korvaamaton. Paitsi vanhemmat lapsilleen. Mä olen omassa työssäni ainakin kyseisen asian todella hyvin huomannut.

mulle tulee lähinnä mieleen suuret tiedemiehet keksijät kuten Einstein tai Edison, mutta jos ne ei olisi tehnyt niitä keksintöjä, niin kaiketi joku muu jossain vaiheessa olisi.

mutta työnanatajia, työpaikkoja ja työntekijöitä on enemmän.

Mutta kun valitettavasti sitä aika harvoin voi itse päättää, kuoleeko ennen kuin lapsi on 18 v.

mutta toiset ovat helpommin korvattavissa kuin toiset. Jonkun tilalle töihin voi vaikka heti saada jonkun toisen yhtä hyvän, toista voi olla haastavampi paikata ja voi mennä vuosia, että se uusi on yhtä hyvä kuin edeltäjänsä. Kukaan ei voi väittää, etteikö olisi olemassa työntekijöitä, joilla on niin valtava tieto-taito, että heidän kuolema/pitkä sairausloma/työpaikan vaihto ei missään tuntuisi.

asian voi nähdä niin, että jokainen ihminen on ainutlaatuisuudessaan persoonana korvaamaton. Uutta samanlaista ihmistä, äitiä, isää, ystävää jne ei koskaan tule. Ehkä ap tarkoitti tätä?



Työtehtävien suorittamiseen en tätä ajatusta kuitenkaan laajentaisi. Kyllä niistä AINA suoriutuu joku toinenkin.

Olemme korvaamattomia



äitejä, isiä, lapsia, sisaruksi, ystäviä ja kumppaneita sekä sukulaisia.



Kun joku päivä jätämme tämän maailman meitä jää kaipaamaan paljon ihmisiä joille olimme korvaamattomia



Mutta työssämme emme sitä ole.