Mikä kammo teillä junteilla on c, w, x -yms kirjaimia kohtaan?
Sata vuotta sitten Suomi oli pullollaan Willeä, Wesaa, yms. Ei taida vain junteilla taipua kirjaimet suussa...
Kommentit (20)
Löysin netistä kirkonkirjoja, joista minunkin sukujuuriani ilmeni. 1700-luvulla oli useampikin sukuni nainen saanut nimekseen Xstina :D Ei kammonnut Sortavalan kirkonpalvelija äxiä.
Mutta vakavasti: verrattain hienostelevilta ne c:t ja w:t näyttävät tavallisissa nimissä. Turhamaisuutta. Olen siis juntti, vaan paljonkos se painaa...
jos perhe asuu ulkomailla tai toisella vanhemmalla on sukujuuria jossain, missä kyseistä nimeä käytetään. Ei Nicokaan kovin yleinen käsittääkseni juuri noin ole. Se on Nicholas, Nicola, jne.
En tajua, miksi suomalainen suomensukuinen ihminen antaa lapselleen tuon nimen? Nimi on suomeksi kirjoitettuna Niko. Eri asia nimien kohdalla, joilla ei edes ole suomalaista kirjoitusasua. Tosin tällainenkin saattaa vaikuttaa suomalaisen sukunimen edessä vähän oudolta, vaikkei se sitä välttämättä olisikaan.
Kyllä minä teitä massaihmisiä ymmärrän..mutta on meitäkin jotka haluaa kulkea omia polkujaan. t. Nicon äiti
noi Nicot on sitä massaa! Ei niitä kai kauheen paljon "paremmissa" perheissä kuitenkaan käytetä?`
Meijän tytöllä on vanha nimi, joka on aina ollut harvinainen, mutta kuitenkin käytössä Suomessa jo satoja vuosia. Lisäksi löytyy suvusta, tosin vahingossa. Ja olen varma, ettei toista tule heti vastaan, ainakaan täysin samannimistä, kun ottaa toisen ja kolmannenkin nimen, jotka ovat tarkoituksella suvusta, kolmas itseltäni.
Noita Nicoja on nykyään kolmetoista tusinassa.
Miten lapsellista :PP
Ja sinä olet mielestäsi jotain parempaa sakkia?? Meidän Nico on kuule jo hieman vanhempi kaveri, joten ketkä lienee tarponeet perässä.
Tyttärelläsi on nimi siis valittuna vain siksi että olisi kaikkien mielestä erikoinen? Olet säälittävä. Meillä nimet on valittu lasten itsensä mukaisesti.
noi Nicot on sitä massaa! Ei niitä kai kauheen paljon "paremmissa" perheissä kuitenkaan käytetä?`
Meijän tytöllä on vanha nimi, joka on aina ollut harvinainen, mutta kuitenkin käytössä Suomessa jo satoja vuosia. Lisäksi löytyy suvusta, tosin vahingossa. Ja olen varma, ettei toista tule heti vastaan, ainakaan täysin samannimistä, kun ottaa toisen ja kolmannenkin nimen, jotka ovat tarkoituksella suvusta, kolmas itseltäni.
Noita Nicoja on nykyään kolmetoista tusinassa.
nämä Carlit olivat Kalleja, Johanit Juhaneja, Adamit Aatuja tai Aatameja
Nimet kirjattiin virallisesti ruotsinkielisen kirjoitusasun mukaan, ei se tarkoittanut että henkilö itse nimensä niin kirjoitti.
Ihan tavis-amk vain, (suomalaisittain) keskisuuren kaupungin keskustasta.
Ja ei ole tytön nimi todellakaan valittu erikoisuuden tavoittelun vuoksi! Meillä oli ensin valmiina toinen ja kolmas nimi (itsellänikin on kolme nimeä). Toinen nimi miehen edesmenneeltä mummolta ja kolmas nimi oma kolmas nimeni. Ensimmäinen nimi nyt sitten sattui olemaan hieman harvinaisempi, kuin oli tarkoituskaan. En tosiaan mitään top-10-nimiä olisi halunnutkaan, vaikkei niissä mitään pahaa olekaan. On vaan kiva, että tytöllä on ihan oma nimi, eikä luokalla kymmentä muuta saman nimistä. Lisäksi en halunnut sellaista, jonka tunnen jo, monista nimistä kun tulee mielleyhtymä, että minkälainen/näköinen pitäisi olla.
Meidän tytöllä on ihan oma nimi, ei sama kuin naapurin koiralla taikka kolmella muulla vauvaharrastuksissa. Meidän mielestä täydellinen nimi tytöllemme. Ainoa mikä siinä hämää, on se, ettei se Suomessa kaikille tunnukaan olevan niin helppo nimi, vaikka ajattelimme, ettei ongelmaa tämän kanssa tule. Nimi kun on kuitenkin jopa ollut suomenkielisessä kalenterissa.
säästä tuo litania kahvipöytään niille jotka jaksaa tuollaista kuunnella. Teitä tyhjäpäitä riittää.
Niin ja toi paremmat perheet oli provo, siksi lainausmerkitkin... ::)
Niko Koistinen on paljon parempi kuin Nico Koistinen.
Vilma Lahtinen on parempi kuin Wilma Lahtinen, toisaalta taas Wilma Wainikainen on ihan jees.
Ei vaan, ihan sama, ei mulle nimen kirjoitus-asu ole kauhean tärkeä, samoinhan ne lausutaan oli sitten Niko tai Nico.
suomalaisesta Marco-pojasta, joka lausutaan Marso! :D
suomalaisesta Marco-pojasta, joka lausutaan Marso! :D
Miksi? Miksi sen nimi ei sitten ollut marso, marco lausutaan marko!
että Micco, Certtu, Axeli ja Jennyca ovat väkisin väännettyjä ja junttimaisia.
Eri asia just vaikka Alexandra, vaikken tajua, miksi suomensuomalainen ei sitä kirjoitakaan Aleksandra. Mutta ei kai siinä sit mitään, jos haluaa kirjoittaa kansainvälisessä muodossa, jokaisen oma asia.
Nico muuten ei taida pahemmin esiintyä kuin saksankielisissä maissa? Nick olisi kansainvälisempi.
Jos tarkotat meitä maalla auvia, niin kyllä meillä päin käytetään nota kirjaimia. On Weikkaa, Wiiwiä ja Waltteria.. Alexandraa jne jne.. Eipä yleistetä!!!
niin muuttaisi sitten sukunimenkin samaan tyyliin (Koistinen -> Coictinen)
paikallisen papin kirjoitustavasta. Ja ehkä kuitenkin noin 150-vuotta sitten.
Ihan ok, jos suvusta tulee vaikka nimi Wilhelmiina tai muuten vaan vanhemmat haluavat kirjoittaa nimen vanhassa muodossaan. Mutta mikä pakko niitä kirjaimia on väkisin tunkea uusiin nimiin, joihin eivät sovi? Kyllä nimestä huomaa, että onko väkisin väännettyä #erikoisuuden" tavoittelua vai aidosti vanha nimi. Sekin on vielä eri asia, jos on yleisesti maailmalla käytössä oleva kirjoitusasu, mielellään tietty sitten niin, että vanhemmista toisella on sukujuuret jossain muualla tai perhe vaikka asuu ulkomailla.
P.S. oman lapseni nimi alkaa Beellä ja aiheuttaa kyllä vähän hankaluuksia sekin. Vaikka on vanha nimi, joka on Suomessakin ollut käytössä jo vuosisatoja, tosin aina harvinaisena. Ja toisessa nimessä on D, tämä nimi tulee lapsen edesmenneeltä isomummulta.