Mikä on pisin aika minkä olet ollut erossa kumppanistasi?
Niin ettei näe ollenkaan livenä mutta voi soittaa, chattailla, tekstata jne. Oliko ero vaikea?
Kommentit (18)
Ei ollut minulle yhtään vaikeaa. Nykyisin olisi vaikeampaa jos pitäisi hoitaa myös lapset/ei näkisi lapsia.
Mieheni oli lapsuudenperheensä kanssa ulkomailla asumassa. Oltiin siis teinejä.
Lasten jälkeen 3 päivää, mikä oli tuskaa imetyssyistä.
Olisi ihanaa jos voisin olla joskus edes päivän täysin yksin, ilman räjähtäviä rintoja tms.
se oli ihan kamalaa! Sen jälkeen pisin ero on ollut kaksi yötä, enkä kyllä pitempään haluis ollakaan.
ja sekin oli aikana kun ei vielä asuttu yhdessä, minä olin lukiossa ja mies armeijassa :-) Enpä tarkkaan muista millaista oli, ikävähän se oli tietysti kun toinen oli tuostakin ajasta osan pitkällä leirillä aikana ennen kännyköitten tuloa joka ihmisen puhelimeksi.
Sen jälkeen ollut viikon eroa jne. mutta ei viime vuosina muutamaa päivää pitempää.
..oli vaihdossa. Nähtiin kyllä 2 kertaa viikonlopunajan :D eli aina noin 3 kk kerrallaan. Ihan perseestä!!
Ja mies oli silloin työmatkalla Intiassa ja vapaahetket oli harvinaisia ja kenttäkin uono joten ehkä joka toinen päivä tekstari kirjoitettiin ja pikaisesti soitettiin että kaikki on ok. Ja ei ollut ollenkaan vaikeaa. Enemmänkin kivaa vaihtelua.
Mies oli rauhanturvaajana.
Nostan hattua! ahh! oon melkein kade, mies "sodassa" ja vaimo kotirintamalla, niiin romanttista.
Kaikista ei ois tohon. Sitä taidetaankin kutsua rakkaudeksi =)).
Ollut parikin kertaa.
Tulihan se ikävä, mutta ihan hyvin meni kaikki.
Mies ollut toisella kertaa työkoulutuksessa sen 4vkoa, toisella kertaa olivat kaveriporukalla matkoilla.
työmatkojeni ajan (olisko niitä ollut 3 kpl), eli max 5vrk kerralla. Ja itse asiassa mieheni on kerran ollut kaveriporukan kanssa reissussa noin 10vrk, jos oikein muistan. Mutta aika vähän on oltu erossa yhteisten 16 vuoden aikana.
mies oli ulkomailla kaveriansa tapaamassa joka asui ko. maassa.
Itse asiassa ei tehnyt edes tiukkaa ;) toki ikävä oli välillä, mutta ei mikään mahdoton :)
Itse olen ollut reilun viikon ulkomailla sukuloimassa suhteemme aikana, ja sekin meni ok, toki välillä ikävä oli kova.
olisiko ollut 8päivää jopa. Ja itseasiassa minkäänlaisesta yhteydestä ei ollut edes takeita.. Mies siis viikon ihan lapin erämaassa kalareissulla, puhelimessa akkua vain se mikä lähtiessä oli, kaikkialla ei kenttää. Tai siihen olin ainakin varautunut, edellisenä vuonna ku itsekin olin mukana niin oltiin 5vrk ilman yhteyttä ulkomaailmaan. Silloin mies oli hieman eri seudulla, saatiin noin 1xvrk yhteys kun tunturille kiipesi.
Ei ollut mitenkään erityisen vaikeaa, menee kai viikko vaikka päällään seisten. Paitsi että olin raskaana, tuli kovia kipuja, jouduin sairaalaan, pelotti.. se oli kurjaa yksin. Onneksi kaikki oli hyvin kuitenkin. Mies sanoi vaan ettei enää ikinä lähde kun olen raskaana.
kamalaa oli toka viikko. Onpa juhlaa kun toinen on tullut takaisin.
Seurusteluaikana olin 3 viikkoa lomalla mutsin luona enkä viitsinyt vielä silloin tuota miestä esitellä.
Nyt olemme olleet naimisissa 11 v ja 10 päivää olemme olleet erossa pisimmillään.
Minulle ei vaikeaa mutta mies kuulema ikävöi :)
Olin esikoisen kanssa ulkomailla viime marras-joulukuussa (hoitovapaata viettämässä vanhempieni luona) ja mies oli Suomessa töissä. Aiemmissa parisuhteissa reilun kuukauden eroja (matkoja kaukomaihin). Ei ero mitenkään erityisen vaikea ollut. Totta kai oli ihanaa taas nähdä, mutta mitä nyt muutama viikko muka on?
vaimo töissä eri paikkakunnalla ja väliviikonloppuna hoidin koko muuttomme, ei ehditty nähdä. onneksi oli kännykät.vaimo pääsi sitten uuteen kotiin.
toisen kerran olin mökkiä rakentamassa 9 pv. 14h/pv, 6-7 tuntia unta/yö, laihduin 5 kg. oli rankkaa, mutta ero ei ollut yhtään vaikea, kun oli muuta "puuhaa".
rehellisesti sanoen molemmilla kerroilla vaikeinta oli kun panetti hirveästi, enkä jostain periaatteesta/kunnioituksesta toista kohtaan halunnut tumputella.