Meille syntyi vauva ja eräs sukulaisperhe ei ole reagoinut asiaan mitenkään. :o

mutta omaa arkea pyörittäessä saatan ehtiä lukemaan saapuneen tekstarin, mutta en välttämättä ehdi siihen vastata, vaan ajattelen vastaavani siihen myöhemmin illalla. Joka sitten muistuu mieleen parin päivän päästä, kun sama viesti tulee a)uudestaan tai b)muistan sen itse ja sitten on se mietintä, että voiko vielä vastata...Yleensä päädyn pahoitellen soittamaan. Kuopukseni kummi on samanlainen: laitan hänelle yleensä päivällä viestin, hän lukee sen töissä ja päättää vastata illalla - tai sitten ei..:)

Ehkä hekin ovat unohtaneet vastata "korrektissa" ajassa ja nyt vieraanvaraisesti odottavat kutsua vierailulle. Ja täytyy muistaa, että ihmisillä on omat elämät ja huolet elettävänään. Varmasti kuitenkin ovat onnellisia teidän puolesta :)

siis tekstarit on epäluotettavia. Se on niin moneen kertaan todistettu, että aina ei mene perille.



Mutta mun mielestä sä olet tosi outo jos et voi soittaa heille ja kertoa. Kysehän oli siis joko sun tai puolisosi sisaruksesta.

Ja mun äiti ei oo käynny ees kattoos sitä. Kävi kyllä meillä, mut ei käynny ees vilkasees vauvaa...

alan herkästi miettiä, onko kyse enemmästäkin kuin vain siitä, ettei perhe vastannut tähän nimenomaiseen viestiin.



Minusta on nimittäin todella outoa, ettei onnittele omaa siskoaan vauvan syntymän johdosta. Sori vain mutta pitää kyllä olla aikamoinen sosiaalinen tohelo, jos "unohtaa" vastata tällaiseen viestiin! Ja vaikka alkuperäinen viesti ei olisi mennyt perille, niin kyllähän he asiat kuulivat muualtakin ja ihmettelen, etteivät reagoineet mitenkään.



Tulee väkisinkin mieleen, että perheellä on jotain meitä vastaan?! Melkein on sellainen olo, että miten heihin uskaltaa enää ottaa kontaktia, jos edes vauvan syntymä ei kiinnosta...??? Pitäisikö antaa koko asian olla ja jättää yhteydenpito? He ottakoon yhteyttä sitten jos siltä tuntuu. :(



ap

Ja mun äiti ei oo käynny ees kattoos sitä. Kävi kyllä meillä, mut ei käynny ees vilkasees vauvaa...

ap

kaksosemme olivat puolivuotiaita ja silloinkin vain kun toivat sängyn meille.

Asumme samassa kaupungissa.

kehittelet nyt ongelmia sinne missä niitä ei ole. Voisin hyvin kuvitella, että meille kävisi noin, unohtuisi laittaa onnittelut. Olen todella huono muistamaan tuollaisia enkä todellakaan ole ainoa. Ihmiset ovat erilaisia, toiset muistavat kaikki kissanristiäisetkin ja toisille tuottaa vaikeuksia ne isommatkin jutut.



Ja moni ei halua kutsua itseään kylään vauvaperheeseen vaan haluaa antaa perheelle rauhan ja odottaa kutsua.



Eli nyt kutsut perheen kylään, olet loukkaantunut aivan turhasta.

mutta omaa arkea pyörittäessä saatan ehtiä lukemaan saapuneen tekstarin, mutta en välttämättä ehdi siihen vastata, vaan ajattelen vastaavani siihen myöhemmin illalla. Joka sitten muistuu mieleen parin päivän päästä, kun sama viesti tulee a)uudestaan tai b)muistan sen itse ja sitten on se mietintä, että voiko vielä vastata...Yleensä päädyn pahoitellen soittamaan. Kuopukseni kummi on samanlainen: laitan hänelle yleensä päivällä viestin, hän lukee sen töissä ja päättää vastata illalla - tai sitten ei..:) Ehkä hekin ovat unohtaneet vastata "korrektissa" ajassa ja nyt vieraanvaraisesti odottavat kutsua vierailulle. Ja täytyy muistaa, että ihmisillä on omat elämät ja huolet elettävänään. Varmasti kuitenkin ovat onnellisia teidän puolesta :)

ihan itse ottaa uudelleen yhteyttä? Tai vaikkapa muiden sisaruksien/vanhempien avulla hieman tiedustella tilannetta?



Mutta muistaakseni nro 6 tilannetta nyt en ymmärrä..jos nyt joulukorttiin laitetaan runossa, että vauva on vasta tulossa, täytyisikö siitäkin onnitella jo??? Ja sitten tietenkin muistaa vauvan synnyttyä??

kun tiedän, että erään sukulaisperheen laskettu aika oli joskus helmi-maaliskuussa, että jokohan ovat vauvan saaneet. Pari viikkoa sitten sanoi, että joo tulihan siitä viesti, eikö hän kertonut. Ei ollut muistanut kertoa. Nyt vasta ehti kaivaa sen viestin minulle ja todentotta, helmikuun lopussa on tullut hänelle tieto, että vauva on syntynyt. Minulle tuo tieto tuli vasta tänään.