Pahimpia koulukiusaajia ovat opettajat!
Ja ainakin naispuoliset opet luulevat olevansa jotenkin vastustamattomia isien silmissä. Vanhempainilloissa ja kehityskeskusteluissa ei äidin läsnäoloa huomata mitenkään, kun kikatetaan vaan isälle ja luullaan isin olevan siitä mielissään.
Kommentit (55)
pärstäkerroin. Ei opettajat ole mitään pyhimyksiä vailla ilnhimillisiä piirteiä.
Jos oppilas haluaa näyttää osaamisensa vain kirjallisesti ottamatta osaa tuntihöpinöihin, niin miksi se on miinusta? Osaahan se lapsi kaikki samat, kuin perseennuolijatkin.
Työpaikkoillakin maksetaan niille, joilla pärstäkerroin aina auki vai sen mukaan mitä työnteolla saadaan aikaiseksi?
En ymmärrä, en.
ennen kuin tapasin anoppini (opettaja) ja tämän opettajaystäviä. En ikinä olisi voinut kuvitella sellaista käytöstä. Oppilaiden ulkonäköä pilkataan (lihavuutta), kaikki tunnilla tapahtuneet sattumukset kerrotaan eteenpäin nimien kera, oppilaiden perheasiat levitellään (esim. vanhempien avioerot, työttömyys jne), oppilaiden aineita luetaan kahvipöydässä vitsinä muille... jne,jne. Jos käytös on tätä tasoa työpaikan ulkopuolella, niin ei tuskin se kovin hyvää on siellä luokassakaan.
En tietenkään luule, että KAIKKI opettajat olisivat samanlaisia, mutta näiden esimerkkien takia en automaattisesti oleta, että opettajat aina toimisivat lasten parhaaksi/hyväksi.
Käytän valtavasti aikaa oppilaiden arvosanojen miettimiseen ja haluan, että ne tulisivat oikein. Kaikille ei voi antaa kymppiä.
Vanhempainilloissa suhtaudun varmasti samalla tavalla äiteihin ja isiin, hyvänen aika sentään!
Olen luokanopettaja ja ylpeä siitä. Toimin työssäni kymmenettä vuotta. Välillä on ollut raskaita vuosia, nyt on menossa hiukan helpompi vuosi sekä oppilaiden, että vanhempien osalta.
Opettajan työ on kuitenkin työtä, jota minä ja suurin osa kollegoista tekevät todella suurella sydämellä. Opella on oikeus omaan elämään. Mutta töissä pitää olla asiallinen, niin kuin meistä varmasti suurin osa onkin. Älkää hyvät vanhemmat keskittykö opettajan virheiden kaivelemiseen vaan keskittykää vanhemman tehtäviin.
terveisin kolmen äiti
olen myös omissa lapsissani huomannut että useimmat opet kohtelevat epäoikeuden mukaisesti hiljaisia tyttöjä. Johtuukohan tuo siitä, että usein ovat itse olleet samanlaisia koulussa=(
poikia kohdellaan reilummin ja heille annetaan enemmän anteeksi.
Näiden vuosien aikana on tullut vastaa hyviä opettajia sekä todella hyviä(Tiina ja Terhi) sekä myös ala arvoisija opeja joiden paikka olis suljetulla tmv.
kuitenkin haluan uskoa, että suurin osa on hyviä ja Tiinoja ja Terhejäkin löytyy muutamia.
Odotan mielenkiinnolla, minkälaista on nykyään, kun poika menee syksyllä kouluun.
Minä esim ala-asteikäisenä jo tykkäsin kasvattaa pitkiä kynsiä, ja joskus myös lakkasin niitä.
Terveystiedon tunnilla kaikkien piti leikata kynnet. Kun minä en suostunut, laittoi vanha miesopettaja koko luokan (n 30 oppilasta) kulkemaan pulpettini edestä ja katsomaan pitkiä kynsiäni, että olisin joutunut häpeämään niitä.
On meitä moneksi kyllä..
onko luetun ymmärtämisessä vikaa?? Ihmiset kertovat siitä, mitä he ovat kokeneet koulussa, ja te syytätte heitä. Varmaan hoitoa tarvitseekin, jos tuollaisten idioottiopettajien kohtelemaksi joutuu kuin he ovat joutuneet. Miten teille on niin vaikeaa käsittää, että joskus vika voi oikeasti olla myös opettajassa!!
Jos oppilas haluaa näyttää osaamisensa vain kirjallisesti ottamatta osaa tuntihöpinöihin, niin miksi se on miinusta? Osaahan se lapsi kaikki samat, kuin perseennuolijatkin.
Entä jos se koemenestys perustuukin pelkkään lunttaamiseen tai hetkelliseen hauki on kala -tyyppiseen ulkoa opetteluun, eikä mitään ole sisäistetty?
kaikki eivät pysty olemaan niin aktiivisia. Keltikangas-Järvisen kirjassa Temperamentti, stressi ja elämänhallinta on tuo tosi hyvin selvitetty. Ja monta muutakin asiaa, jokaisen vanhemman ja open ja muidenkin pitäisi lukea tuo kirja!
Jos saa kokeesta kympin, mielestäni ujoa ei saa rokottaa kahdella numerolla siitä, että ei ole suuna päänä tunnilla, kun kuitenkin viittaa. Ennenhän viittaaminen oli sitä tuntiaktiivisuutta, nykyisin vaaditaan varmaan enemmän. Heh, kymppi lunttaamalla?! Enpä usko.
kannattaisi miettiä sitä numeroita jakaessaan. Ne numerothan ei ole opettajalta mistään pois...
Ja lainkirjain tähän velvoittaa, noudattaa arvosanojen antamisen ohjeita! Valtakunnallisesti on määritelty kriteerit arvosanoille, jotta Suomessa voidaan kaikille oppilaille taata tasavertaiset mahdollisuudet! Totta kai opettaja mielellään antaisi kaikille oppilaille hyviä numeroita, jos he ne ansaitsisivat! Siitä vasta huuto nousisi, jos kaikki alkaisivat saada pelkkiä kymppejä...
Vanhempien kannattaisi tutustua valtakunnalliseen OPS:iin sekä arvioinnin perusteisiin.
Se täytyy kyllä todeta, että jostain syystä jotkut opettajakollegat edelleen käyttävät vanhaa gaussin käyrää...
kaikki eivät pysty olemaan niin aktiivisia. Keltikangas-Järvisen kirjassa Temperamentti, stressi ja elämänhallinta on tuo tosi hyvin selvitetty. Ja monta muutakin asiaa, jokaisen vanhemman ja open ja muidenkin pitäisi lukea tuo kirja!
Jos saa kokeesta kympin, mielestäni ujoa ei saa rokottaa kahdella numerolla siitä, että ei ole suuna päänä tunnilla, kun kuitenkin viittaa. Ennenhän viittaaminen oli sitä tuntiaktiivisuutta, nykyisin vaaditaan varmaan enemmän. Heh, kymppi lunttaamalla?! Enpä usko.
Ei suuna päänä kenenkään tarvitse olla, mutta kouluiässä pitää kyllä jo pystyä tutussa luokassa pahin ujoutensa ylittämään. Toisekseen opettaja kyllä ujouden yleensä pystyy erottamaan velttoudesta ja yleisestä haluttomuudesta.
(kasvatustieteitä, psykologiaa, sosiologiaa), nyt kun meillä on näitä koulusurmaajiakin siunaantunut vuoden sisään kaksi. Opettajia pitää ehdottomasti kouluttaa enemmän ja kasvatusoppia antaa enemmän. Ei voi olla tervettä, jos jonkun oppilaasta tulee kouluammuskelija...
Keltikangas-Järvinen sanoo sitä, että eivät nämä temperamenttiasiat välttämättä ole opettajille kovin tuttuja.
Kaikki eivät sitä ujoutta pysty ylittämään, vaikka miten pitäisi. Viittaaminen kuitenkin on jo mielestäni sitä ylittämistä.
vastuu sysätään koululle ja opettajille. Eihän tietenkään vastuu voi olla vanhemmilla...
Eiköhän sitten samantien voitaisi huostaanottaa kaikkien lapset ja kasvattaa ne laitoksissa, niin ei tarvitsisi sitä vastuuta vanhempana ottaa lainkaan.
Miten koulutettaisiin vanhempia, jotka osaavat kasvattaa lapsensa niin, ettei kaikesta tarvitsisi syyttää opettajia???
mehän voimme aina kieltää kouluammuskelut lailla.
Suurin ongelma tänä päivänä on, että opettajat ovat usein liian arkoja eivätkä kykene laittamaan tiukkoja rajoja lapsille. On esim. paljon helpompi sulkea silmät kiusaamiselta kuin joutua vastakkain kiusaajien kanssa. Opettajan ammatitaitoon kuuluu keskeisenä tekijänä kyky pitää järjestystä yllä luokassa. Jos ei tällaista kykyä ole esim. siksi, että opettaja on pelokas/arka, ei hänen mielestäni tulisi toimia opettajana.
Rajojen laittaminen kuuluu peruskasvatukseen, joka ei enää ole kouluun tultaessa opettajan asia opettaa, peruskäyttäytymissäännöt pitää oppia kotona.
kaikki eivät pysty olemaan niin aktiivisia. Keltikangas-Järvisen kirjassa Temperamentti, stressi ja elämänhallinta on tuo tosi hyvin selvitetty. Ja monta muutakin asiaa, jokaisen vanhemman ja open ja muidenkin pitäisi lukea tuo kirja!
Jos saa kokeesta kympin, mielestäni ujoa ei saa rokottaa kahdella numerolla siitä, että ei ole suuna päänä tunnilla, kun kuitenkin viittaa. Ennenhän viittaaminen oli sitä tuntiaktiivisuutta, nykyisin vaaditaan varmaan enemmän. Heh, kymppi lunttaamalla?! Enpä usko.
Valitettavasti liian monen oppilaan käsitys lunttaamisesta on se, että se on ok niin kauan kun vain ei jää kiinni. Paras selitys oli, kun oppilas kiinni jäätyään selitti, ettei ollut koskaan kuullutkaan sen olevan kiellettyä...
Tiedän opettajakollegan, joka ei valitettavasti terveytensä vuoksi saisi toimia opettajana (viranhaltijana häntä on vaikea erottaakaan), mutta koska itse on sairaudentunnoton, jatkaa tehtävässään. Hänen tunneillaan oppilaat surutta lunttaavat kokeissa, mielistelyllä saa hyvän arvosanan jne. Mutta hän on todellinen poikkeus sarjassaan! Opettajia todellakin on moneksi...
Itse huomioin arvioinnissa oppilaan luonteen, eli hiljaisen ja aran oppilaan en oleta olevan tunneilla suuna päänä. Mikäli hän saa hyvän arvosanan kokeesta, on myös todistukseen tuleva arvosana sen mukainen, mikäli hän on aina tunnollisesti tehnyt tehtävänsä. Suurin osa opettajista on erittäin pätevää ja alansa osaavaa porukkaa. Vanhempien vain on niin usein vaikea nähdä lapsensa ongelmia, ja usein on myös niin, että vanhempien läsnäollessa lapsi on kuin itse enkeli. Vaan usein hiiri hyppii siellä pöydällä kissan ollessa poissa.
jotka eivät jämäkästi puutu asiaan vaan voivottelevat kotona eivätkä uskalla lähtelä lastaan puolustamaan. Näitä on valitettavan paljon.
kannattaisi miettiä sitä numeroita jakaessaan. Ne numerothan ei ole opettajalta mistään pois...