g. 6-vuotias jo iso tyttö/poika?

6v on vielä pieni lapsi, siinä olet oikeassa, mutta mitä vastuuta siinä sälytät jos itkee haukkumista?

Et nyt tainnut ihan ymmärtää viestini tarkoitusta. Se että itkin oli lähinnä pettymystä/haikeutta yms. siihen että tyttöni onkin kasvanut jo NIIN ISOKSI ettei ole enää taaperoikäinen lapsi. Se oli hyvin spontaani itku, jota ei todellakaan tapahdu usein. En siis itkemällä sälytä lapsilleni vastuuta, mutta en myöskään peittele tunteitani, vaan saatan myöskin itkeä lasteni edessä jos on siihen syytä. Näytän myöskin muita tunteitani lasten edessä, iloa, suuttumista yms, miksi siis en saisi näyttää surua?



En ymmärrä pointtiasi aloittaa tämä galluppi. Siis eikö mielestäsi lapsille saa näyttää tunteita, onko se vastuun sälyttämistä?

Et nyt tainnut ihan ymmärtää viestini tarkoitusta. Se että itkin oli lähinnä pettymystä/haikeutta yms. siihen että tyttöni onkin kasvanut jo NIIN ISOKSI ettei ole enää taaperoikäinen lapsi. Se oli hyvin spontaani itku, jota ei todellakaan tapahdu usein. En siis itkemällä sälytä lapsilleni vastuuta, mutta en myöskään peittele tunteitani, vaan saatan myöskin itkeä lasteni edessä jos on siihen syytä. Näytän myöskin muita tunteitani lasten edessä, iloa, suuttumista yms, miksi siis en saisi näyttää surua?

En ymmärrä pointtiasi aloittaa tämä galluppi. Siis eikö mielestäsi lapsille saa näyttää tunteita, onko se vastuun sälyttämistä?

Se toisen ketjun reilu 5v:n äiti. :)

Ja 6v. on ISO verrattuna siihen taaperoon, mutta pieni verrattuna teiniin. Mikä pointti tässä kyselyssä on?

6v on vielä pieni lapsi, siinä olet oikeassa, mutta mitä vastuuta siinä sälytät jos itkee haukkumista?

eli liiallinen tunnereaktio ja ties millaiset tunteet (säikähdys tms. ) sille 6-vuotiaalle tulee, jos aikuinen itkee haukkumista, joka on voinut olla vain suusta päässyt sammakko, jota lapsi ei ole edes tarkoittanut.

Et varmaan ymmärtäisi, jos sanoisin, että uutisten (sota)näyttäminen on vastuun sälyyttämistä lapselle tai salkkareiden katsominen tuon ikäisten nähden.

Et nyt tainnut ihan ymmärtää viestini tarkoitusta. Se että itkin oli lähinnä pettymystä/haikeutta yms. siihen että tyttöni onkin kasvanut jo NIIN ISOKSI ettei ole enää taaperoikäinen lapsi. Se oli hyvin spontaani itku, jota ei todellakaan tapahdu usein. En siis itkemällä sälytä lapsilleni vastuuta, mutta en myöskään peittele tunteitani, vaan saatan myöskin itkeä lasteni edessä jos on siihen syytä. Näytän myöskin muita tunteitani lasten edessä, iloa, suuttumista yms, miksi siis en saisi näyttää surua?

En ymmärrä pointtiasi aloittaa tämä galluppi. Siis eikö mielestäsi lapsille saa näyttää tunteita, onko se vastuun sälyttämistä?

haukkumisen takia ja että lapsi olisi sen niin tajunut. Sanoitko lapsellesi, että itken tässä nyt, kun sää oot niin "iso" tyttö? Lapsesi on kuule aika kauan vielä pieni.

Muista se kun tyttösi tulee murrosikään, hän on pieni ja haavoittuvainen, vaikka luulee itsestään muuta (ja muista, että älä kerro tytöllesi hänen olevan pieni ja haavoittuvainen).

jotka ovat sen verran isoja, että niiden takia SAA itkeä lasten nähden?



Höö... Miksiköhän suomalaiset on niin juroa ja tunneköyhää kansaa... Ennen ei itkeneet isot pojat (alkaen ehkä 2-vuotiaasta...) nyt ei itke enää tytötkään?

Mikä pointti tässä kyselyssä on?

No onhan se tunnettua, että Suomessa pitää itsenäistyä varhain. Vielä yläasteikäisetkin ovat aika "pieniä". ap

jotka ovat sen verran isoja, että niiden takia SAA itkeä lasten nähden?

Höö... Miksiköhän suomalaiset on niin juroa ja tunneköyhää kansaa... Ennen ei itkeneet isot pojat (alkaen ehkä 2-vuotiaasta...) nyt ei itke enää tytötkään?

ap

aikuinenhan se tässä on itkenyt

jotka ovat sen verran isoja, että niiden takia SAA itkeä lasten nähden?

Höö... Miksiköhän suomalaiset on niin juroa ja tunneköyhää kansaa... Ennen ei itkeneet isot pojat (alkaen ehkä 2-vuotiaasta...) nyt ei itke enää tytötkään?

ap

Enhän mä muuta väittänytkään.

Aikuinen siis EI saa itkeä kun ipanat järkyttyy? Eiks aikuinen nainen ole aika iso tyttö? Saak ovieräyttää pari kyyneltä jos joku on kuollut?

järky, vaikka lapsen mieli tai fiilis järkkyisikin esim. haukkumisen tai kiusaamisen takia. Äiti voi itkeä tirauttaa ihan itsekseen sitten omissa oloissaa niin että lapsi ei näe.

Edelleen..

6 vuotias on pieni. Hän tarvitsee äidin isolla Ä-llä joka ymmärtää, että 6 v:n suusta voi tosiaan tupsahtaa sammakoita. Ei pidä odottaa aikuisen käytöstä ja aikuisen vastuuta.

Tarkennukseksi sanon nyt että tarkoitus ei kyllä ollut itkeä lapselle että voi kun olit sanonut tuhmasti äidistä. Lapsi oli omassa huoneessaan ja minä vessassa kun iku pääsi, kun tuli jossain vaiheessa huomaamatta vessaan. Sanoin sitten lapselle että miksi itken ja sitten itkeä turautettiin molemmat.



Pointtini oli tuossa omassa aloituksessani oikeastaan se minkä jo useat olivat huomanneetkin eli se että lapseni on kasvanut jo taaperoajan ohitse, ja kun sen tänään huomasin tuossa "välikohtauksessa", niin se alkoi spontaanisti itkettää (haikeutta).



Täällä niin usein ymmärretään kirjoitukset väärin. Mutta niinhän se on että meitä on moneen junaan ja osa on jäänyt asemalle...

tasta aiheesta.



Mun mielesta ap ei reagoinut mitenkaan vaarin. Ihmisia ne aikuisetkin on ja joskus itku tulee pikkuasiastakin (ainakin minulle, ei ehka kaikille).



En jaksa uskoa etta taman 6v:n perusturvallisuus tasta jarkkyy... Lapsi oppii etta aikuisellakin on tunteet ja sanat voi satuttaa. Ap toimi hyvin kun keskustelu aiheesta jalkikateen.

aikuinenhan se tässä on itkenyt

jotka ovat sen verran isoja, että niiden takia SAA itkeä lasten nähden?

Höö... Miksiköhän suomalaiset on niin juroa ja tunneköyhää kansaa... Ennen ei itkeneet isot pojat (alkaen ehkä 2-vuotiaasta...) nyt ei itke enää tytötkään?

ap

Enhän mä muuta väittänytkään.

Aikuinen siis EI saa itkeä kun ipanat järkyttyy? Eiks aikuinen nainen ole aika iso tyttö? Saak ovieräyttää pari kyyneltä jos joku on kuollut?

aikuisen ei tartte sellaisesta asiasta itkeä, jos 6-vuotias haukkuu tyhmäksi. Sanoovathan lapset vaikka mitä, jota eivät oikeasti tarkoita (esim. että eivät haluaisi asua aikuisen kanssa). En ole mistään muista itkuista sanonut. ap

Edelleen..

haukkuu selän takana tyhmäksi. On niitä itkun aiheita oikeitakin. ap

Ei suomalaisten äitien tarvitse vollottaa lastensa edessä, jos lapsi on kokenut jotain järkyttävää. Silloin pitää olla lapsen tukena eikä pahentaa asiaa itkemällä.

Tarkennukseksi sanon nyt että tarkoitus ei kyllä ollut itkeä lapselle että voi kun olit sanonut tuhmasti äidistä. Lapsi oli omassa huoneessaan ja minä vessassa kun iku pääsi, kun tuli jossain vaiheessa huomaamatta vessaan. Sanoin sitten lapselle että miksi itken ja sitten itkeä turautettiin molemmat.

Pointtini oli tuossa omassa aloituksessani oikeastaan se minkä jo useat olivat huomanneetkin eli se että lapseni on kasvanut jo taaperoajan ohitse, ja kun sen tänään huomasin tuossa "välikohtauksessa", niin se alkoi spontaanisti itkettää (haikeutta).

Täällä niin usein ymmärretään kirjoitukset väärin. Mutta niinhän se on että meitä on moneen junaan ja osa on jäänyt asemalle...

Tässä on se aloituksesi. No sain siitä sellaisen käsityksen, että olette yhdessä itkeskelleet sitä tytön sanomista. En kuule ihan tahallani sellaista käsitystä saanut. Enkä ymmärrä miksi sitä "kasvuakaan" pitää yhdessä itkeskellä? Ymmärtäkiköhän nyt tyttösi miksi itkeskelitte? Ja kyllähän moni muukin kritisoi käytöstäsi. Ap

Tulipa paha mieli 6-vuotiaan tyttöni takia:-(

Tytön kaveri oli iltapäivästä asti kyläilemässä luonamme. Kaikki meni oikein mukavasti, tytöt leikkivät eri leikkejä yhdessä, välillä rupateltiin asioita, piirreltiin, pelattiin lautapelejä ja syötiin päivällinen yhdessä.

Kun vieraan kotiinlähdön aika tuli, sanoi hän minulle, että tyttöni oli sanonut hänelle että olen tyhmä ja tollo äiti. Tyttöni lehahti punaiseksi mutta myönsi sen. Sanoin rauhallisesti vieraan edessä tytölleni että olen tosi surullinen kuulemastani ja että olisiko kiva jos joku toinen sanoisi tytöstäni samanlaisia asioita selän takana. Tyttö meni huoneeseensa ja pisti oven kiinni.

Vieraan lähdettyä pääsi minulla sitten itku, jotenkin tuntui tosi pahalta kuulla nuo sanat vieraan lapsen suusta. On tyttö joskus riideltyämme sanonut että olen tollo äiti, mutta riidat on sitten selvitetty ja anteeksi pyydelty heti. Jotenkin se että tyttö meni "haukkumaan" minua kaverilleen, varsinkin vaikka meillä oli todella kiva päivä tänään yhdessä, ilman riitoja ja kinasteluja, tuntui pahalta eikä sovi yhtään tyttöni luonteeseen.

Tyttö tuli sitten pyytämään anteeksi ja siinä yhdessä vähän itkeskeltiin, ja lupasi että "ei enää koskaan" sano samanlaisia asioita ja rakastaa kuulemma minua yms.

Vaikka minulla on vieläkin paha mieli tapahtuneesta, täytyy varmaan alkaa pikkuhiljaa hyväksyä että se lapseni pikkutyttö-aika alkaa olla nyt lopullisesti ohi.. Kaipa sitä tulee seuraavina vuosina kokemaan paljon kamalampia asioita kuin tämänpäiväinen:-)

Ja siis esikoisesta kyse jos ette jo arvannutkin:-)

Ei suomalaisten äitien tarvitse vollottaa lastensa edessä, jos lapsi on kokenut jotain järkyttävää. Silloin pitää olla lapsen tukena eikä pahentaa asiaa itkemällä.

Jos tota alkuperäistä ketjua kattelee niin missä kohtaa se järkyttävyys oli tapahtunut sille lapselle? Menikö multa nyt jotain ohi vai puhuuko täällä taas yks aidasta, toinen aidanseipäästä ja kolmas lillukanvarsista...