Miten aiot kertoa lapsellesi, jos olette tarvinneet lääkärin apua lapsen saamisessa?

Tietysti sitten kun lapsi on aikuinen voi tuollaisen asian jakaa, kun ymmärrys on sillä tasolla, mutta en nyt näe yhtään syytä, miksi pitäisi lapselle tuollaista pitäisi kertoa. Voitko perustella?

Ts. kun lapsensaanti alkaa luultavasti pikkuhiljaa olla ajankohtaista ja kun ikä ja kypsyysaste on sellaisia, ettei tieto järkytä tms.

vaan vasta teinille. Olen vuorenvarma että ainakin ajatus alkion pakastamisesta traumatisoisi. Onko mut pakastettu????



Endometrioosistani on todennäköisesti syytä puhua jo aikaisemmin, tyttölapsi kun meillä on.

että *aikaisintaan* teinille.

että nyt asioita on helppo kertoa ainakin alustavasti. Jos kerrot esim. murrosikäiselle tärkeän ja itseään koskettavan asian kuin asian niin voi olla, että kolahtaa enemmän kuin pienemmälle kuuntelijalle.

Toki aikuisenakin voi kertoa,mutta aattelin ite,että siinä vaiheessa voi jo olla tunne,että miksi et oo kertonu aiemmin?

Monenlaisia on aatoksia,tuskin mikään oikein tai väärin.

ap

Meidän neljävuotias tietää jo nytkin, että lapsia voidaan saada monella tavalla ja kaikki eivät helposti saa lapsia. Hänelle on itsestäänselvää, että lääkäri on auttanut äitiä ja isää tässä asiassa. Mikä ihmeen tabu tämä nyt on? Relatkaa nyt vähän.

voitu ensin saada lapsia ollenkaan ja oltiin tosi surullisia, kunnes lääkärit auttoi meitä ja saatiin vihdoinkin maailman ihanin lapsi!

meilläkin tyttö,endometrioosia mullakin ja neiti oli pakastettuna puoli vuotta ennen siirtoa.En minäkään halua kertoa yksityiskohtia; aika hurjalta varmaan kuulostais lapsen korvaan se pakastamiskohta! ;)

ap

siitä, mitä tarkoitat lääkärin avulla?



Jos ei isän tai äidin sukusoluja käytetty, niin sitten varmaan niin pian kuin lapsi jotain kysyy, viimeistään koulunalkamisiässä. Sanoisin varmaan kun kysyy mistä lapset tulevat, että lääkäri laittoi siemeniä tms.

että ekaluokkalaisen kanssa on jo puhuttu siitä, että kaikki eivät voi saada lapsia vaikka haluaisivat -- vaikka tällainen onkin verraten harvinaista (lapsi on surija ja murehtija ja viimeinen asia jota haluan hänen nyt jo surevan on se, saako hän vauvoja vai ei). Asia tuli esille niissä monissa keskusteluissa joita olemme käyneet aiheesta Milloin Saan Pikkuveljen tai Siskon. Minulta kun on kohtu ja munasarjat poistettu jo vuosia sitten.

tulevalle tytölleni siitä puhu siinä murrosikäisenä, jos vaikka siinä alle parikymppisenä haluaa ultraan jossa voidaan katsoa onko hänelläkin se, voin maksaa ja lähteä mukaan. Itse olisin halunnut tietää mahdollisesta sairaudestani jo aiemmin kuin lähelle 30-vuotiaana.

ja asioista puhuttu jo maan ja taivaan väliltä kaikesta. Tästäkin asiasta yleisellä tasolla,että joskus lääkärin apua tarvitaan. Siksipä nyt olisi ehkä hyvä aika "vakavammalle" keskustelulle, hänen odottamisen alusta.

Meillä käytetty siis keinohedelmöitystä omilla sukusoluilla ja pakastealkion siirrosta raskaus lähti liikenteeseen kaiken kaikkiaan 5 vuoden odottelun jälkeen. Sen jälkeen saatu kaksi lasta ihan luomusti,mutta minusta silti tärkeä asia saattaa omien lasten tietoon.Ehkäpä siis pikkuhiljaa ajan myötä!

Kiitos rakentavista vastauksista!

ap

lapsellani on lapsettomuusongelmia.

Kuopuksellani on luultavasti sama ongelma kuin esikoisella ja otan kyllä asian puheeksi kun täyttää 18v. Joskus ongelma on perinnöllinen ja miksi aiheuttaa toiselle turhaa odotusta kun ei kerro totuutta.

että Suomen esimmäinen koeputkihedelmöitetty lapsi kantaa lempinimeä kp-*nimi*, kp-lyhenne sanasta koeputki. Näin oli jo ala-asteelta asti.