Lue keskustelun säännöt.
Kysy lapsettomuuden valinneelta naiselta ;)
17.01.2009 |
Hei,
En tiedä onko tällä palstalla juuri omasta halustaan lapsettomia, mutta luulisin, että ei ole. Itse olen valinnut lapsettomuuden, ja olen ikäisistäni ystävistäni ja sukulaisistani ainoa, jolla ei ole lapsia. Se herättää joskus hieman ihmetystä ja kysymyksiäkin - ja joskus harvoin jopa epäuskoa. Joskus mietin, että tuleekohan heille koskaan mieleen kysymyksiä, joita ei ehkä kehtaa kysyä suoraan kasvotusten tutulta (hieman niinkuin en kehtaisi kysyä raskaudesta kertovalta ystävältä oliko raskaus toivottu, vaikka epäilisin, että ei ole), joten niinpä ajattelin aloittaa aiheesta keskustelun.
Vauva-palstasta olen kuullut ystäviltäni, jotka kai täällä joskus ainakin vierailevat. Niinpä tässä surffaillessani satuin törmäämään tänne ja ajattelin vihdoin vilkaista millainen palsta on ihan mielenkiinnosta. :)
Kommentit (22)
Mun mielestäni tällaiset asiat ovat jokaisen omia ja henkilökohtaisia valintoja. Se mitä olen ihmetellyt on se, miten tökeröitä ja suorastaan loukkaavia kommenttaja ystäväni on saanut valintansa vuoksi.
Olisinkin kysynyt, että onko sulla koskaan käynyt niin, että ihmiset olisivat suorastaan "kiihtyneet" valintasi vuoksi jos ja kun keskustelussa on käynyt ilmi, että olet tietoisesti valinnut lapsettomuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikeastaan osaa sanoa tarkkaa syytä lapsettomuuteeni. Pidän itse asiassa lapsista aika paljon ja tulen toimeen lasten kanssa yleensä. Hoidan myös tuttujen lapsia mielelläni. Mutta, täytyy sanoa, että jos lapsia on yökylässä tai jos vahdin tuttavilla yön yli lapsia, olen seuraavana päivänä ihan kuitti!
Jostain syystä en ole oikeastaan koskaan ajattelut saavani omia lapsia, en edes nuorempana. Pari kertaa ajatus on käväissyt mielessä parin päivän verran ja sitten mennyt ohi. Sen paremmin en osaa sanoa, vanhemmuus ei vain tunnu "omalta". Voi johtua tosin osittain taipumuksestani haluta hallita ympäristöäni - en voi sietää epäjärjestystä - ja lapsethan eivät ole kovinkaan siistejä. :) Mutta se ei itsessään estäisi minua tekemästä lapsia tietenkään jos niitä kovasti haluaisin.
Ikäni on 30, ja koulutukseltani olen FM ja teen tällä hetkellä tutkimustyötä.
t. aloittaja
Mun mielestäni tällaiset asiat ovat jokaisen omia ja henkilökohtaisia valintoja. Se mitä olen ihmetellyt on se, miten tökeröitä ja suorastaan loukkaavia kommenttaja ystäväni on saanut valintansa vuoksi.
Olisinkin kysynyt, että onko sulla koskaan käynyt niin, että ihmiset olisivat suorastaan "kiihtyneet" valintasi vuoksi jos ja kun keskustelussa on käynyt ilmi, että olet tietoisesti valinnut lapsettomuuden.
Itse en ole onneksi koskaan kuullut mitään kovinkaan kauheaa. Pari kertaa olen ollut tilanteessa, jossa naiset ovat alkaneet keskutella synnytyksestä ja pienten lasten hoidosta. Silloin on pari ei-niin tuttua naista sanonut jotain lapsettomuudestani ja on tullut jotenkin ulkopuolinen olo, niin kuin minulla ei olisi oikeutta kommentoida jos minulla ei ole lapsia. Vaikka omia ei olekaan, eivät ne ihan vieraita olentoja ole. :)
Voi olla, että johtuu siitä, että ikäisistäni suurempi osa on lapsettomia kuin aikaisemmista sukupolvista. Äidilläni on yksi lapsettomuuden valinnut tuttava, ja hän käsittääkseni on saanut kuulla loukkaaviakin kommentteja.
t. aloittaja
Sanoit: "Vapaaehtoisen lapsettomuuden valinneita naisia on 25 % synnytysikäisitä naisista."
Ihanko totta? Aika paljon. Itse en kyllä tunne noin montaa. Tuttavapiirissäni on kyllä mielestäni ehkä poikkeuksellisen paljon lapsia, koska tunnen aika monta naista, jolla on kolme lasta tai enemmän, mikä on hieman keskimääräistä enemmän. Ollessani n. 24-vuotias olin jo ainoa lapseton tuttavapiirissäni!
t. aloittaja
miten paljon kokonaisuutena? Ok, et pidä sotkusta, puhut lapsista, kaikki miettii miten suhtaudut lapsiin, hoidatko lapsia jne. mutta oletko ajatellut, että lapsi on lapsi hyvin lyhyen ajan. Oletko ajatellut, valittuasi lapsettomuuden, että valitset samalla sen, ettei sinulla ole vanhanakaan omaa tytärtä/poikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä nämä vapaaehtoisesti lapsettomat tekevät vauvan nettisivuilla?
ja jos olet niin miten mies suhtautuu ? onko yhteinen sopimus ettei lapsia hankita ? jos olet sinkku niin jos rakastuisit tulisesti niin voisiko mieli muuttua vauvan suhteen jos olisi miehelle kynnyskysymys jossain vaiheessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minua kyllä kiinnostaa ainakin ap:n mielipiteet---itsekin meinasin jäädä lapsettomaksi ja monia tuttuja on 45 v eikä saa enää lapsia...
t nro 2
Kysyit: "Miten suhtaudut ystäviesi lapsiin ja lapsiin yleensä?"
Yleensä pidän tuntemistani lapsista ja tulen heidän kanssa toimeen. Ymmärrän, että lapset eivät ole mitään mini-aikuisia, joilta voi odottaa samanlaisia käytöstapoja, mutta rehellisesti sanottuna tietyissä paikoissa, joihin olen mennyt rentoutumaan (esim. teatteri, kylpylähoidot, konsertit tai "paremmat" ravintolat - paitsi jos kyseessä on lasten tapahtuma tietty!) lasten "riehuminen" varmaan hermostuttaa minua enemmän kuin hermostuttaisi jos itselläni olisi lapsia, koska on varmaan vaikeampia samaistua tilanteeseen. Vaikka noissa paikoissa kyllä hermostuttaa myös möykkäävät aikuiset (ja aika usein sellaiset aivan erityisesti!) :)
t. aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- hei - halutko pitää tuttujen vauvoja sylissä?
- haluatko kummiksi?
- tuleeko sinulle vauvakuume 38 v iässä, kuten MONILLE!!!
- onko sinulla vauvan korvikkeena villakoira tms?
miten paljon kokonaisuutena? Ok, et pidä sotkusta, puhut lapsista, kaikki miettii miten suhtaudut lapsiin, hoidatko lapsia jne. mutta oletko ajatellut, että lapsi on lapsi hyvin lyhyen ajan. Oletko ajatellut, valittuasi lapsettomuuden, että valitset samalla sen, ettei sinulla ole vanhanakaan omaa tytärtä/poikaa?
Olen kyllä ajatellut tätä. Ja tämä on muuten varmaan se tavallisin kysymys, mitä minulta lapsettomuudesta kysytään. On totta, että vanhana ei ole sitten perillistä eivätkä geenini jatka sukuani. Sukulaislapsia, sukulaisia ja ystäviä on kyllä sen verran, että toivon, etten ole liian yksinäinen vanhana. Lapsi ei mielestäni myöskään ole takuu vanhuudenturvasta, koska yksinäisiä vanhuksia on niin paljon nykyisin, että en voi uskoa, että he olisivat kaikki lapsettomia, vaan että lapset ovat kaukana tai vanhemmistaan vieraantuneita.
t. aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja jos olet niin miten mies suhtautuu ? onko yhteinen sopimus ettei lapsia hankita ? jos olet sinkku niin jos rakastuisit tulisesti niin voisiko mieli muuttua vauvan suhteen jos olisi miehelle kynnyskysymys jossain vaiheessa?
Olen naimisissa. Mieheni on tiennyt suhteen alusta asti, että en todennäköisesti halua lapsia, eikä hänkään halua erityisemmin. Koska minulla oli jo silloin tällainen tunne, minusta oli vain reilua kertoa hänelle heti asiasta. Jos lapsi olisi hänelle tärkeä, ei suhteesta olisi varmaankaan tullut mitään.
Jos hän toisaalta alkaisi nyt haluamaan vauvaa oikein kovasti, en osaa mitä sanoisin... Pitäisi miettiä ja keskutella asiasta hyvin, hyvin tarkkaan. Toivottavasti jonkinlainen kompromissi löytyisi.
t. aloittaja
Haluan pitää vauvoja sylissä, ne ovat ihania palleroita, mutta pelkäään aina, että "rikon" ne! :)
En voi alkaa kummiksi, koska en kuulu kirkkoon, mutta muuten voisin alkaa. Voin olla kummitus-kummi. :D
Kysy 8 vuoden kuluttua uudestaan. ;)
Pidän kissoista, mutta ei ole tällä hetkellä sellaista. Ehkä joskus.
t. aloittaja
PS. Tämäpä on tosi aktiivinen palsta! Wau! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja meitä oli samanikäisiä nuoria naisia paljon siellä. 5 päätti, että eivät halua lapsia vaan haluavat elää huolista vapaata elämää, eivätkä halua lapsia sekoittamaan sitä.
Olemme nyt 42-46 tämä sama naisporukka. Viidestä kaikki katui päätöstään ja on epätoivoisena yrittänyt saada lasta yli 40 vuotiaana. Vain yksi onnistui.
Nämä neljä eivät halua olla meidän kans tekemisissä, joilla on lapsia. Ovat kuin loukkaantuneet siitä, että teimme toisen ratkaisun ja nyt meidän lapset on jo siinä iässä, että meillä on taas aikaa itsellemme.
En tätä halua pahalla sanoa, mutta mieti tarkkaan. Naisvaltaisessa isossa sairaalassa on nähnyt monenlaista kohtaloa.
miten paljon kokonaisuutena? Ok, et pidä sotkusta, puhut lapsista, kaikki miettii miten suhtaudut lapsiin, hoidatko lapsia jne. mutta oletko ajatellut, että lapsi on lapsi hyvin lyhyen ajan. Oletko ajatellut, valittuasi lapsettomuuden, että valitset samalla sen, ettei sinulla ole vanhanakaan omaa tytärtä/poikaa?
Olen kyllä ajatellut tätä. Ja tämä on muuten varmaan se tavallisin kysymys, mitä minulta lapsettomuudesta kysytään. On totta, että vanhana ei ole sitten perillistä eivätkä geenini jatka sukuani. Sukulaislapsia, sukulaisia ja ystäviä on kyllä sen verran, että toivon, etten ole liian yksinäinen vanhana. Lapsi ei mielestäni myöskään ole takuu vanhuudenturvasta, koska yksinäisiä vanhuksia on niin paljon nykyisin, että en voi uskoa, että he olisivat kaikki lapsettomia, vaan että lapset ovat kaukana tai vanhemmistaan vieraantuneita.
t. aloittaja
että on tavallisin kysymys kun katsoo esim. näitä mitä täällä on. Mutta ehkä tämä palsta vaikuttaa siihen, että puhutaan lapsista ja vauvoista ;-)
Olet oikeassa, että lapsi ei ole vanhuuden turva. Lapsi ei myöskään poista automaattisesti yksinäisyyttä. Mutta lapsi, kaukana tai vieraantuneenakin, voi helpottaa yksinäisyyttä. Monelle vanhukselle omat lapset, lapsenlapset jne. ovat tärkeä osa elämää. Vaikka eivät olisi edes fyysisesti läsnä. Eikä kyse ole silloinkaan pelkistä geeneistä.
Toki moni on, vanhanakin, erittäin tyytyväinen elämäänsä ilman lapsia!
9
Lapsi joko tehdää tai ei-tehdä. Vai meinaatko, että miehesi teksi lapsen esim. toisen naisen kanssa, mutta te jatkaisitte parina?
Mieshän voi tehdä lapsen vielä 70-vuotiaanakin, mutta nainen ei. Miehesi varmaan tietää, että hänellä on siunun hedelmällisen kauden jälkeen vielä mahdollisuus lapseen, sinulla sitä ei enää ole.
Matkustelkaa ym. kun kerran om mahdollisuus meidänkin lapsellisten puolesta miehesi kanssa:)
ja meitä oli samanikäisiä nuoria naisia paljon siellä. 5 päätti, että eivät halua lapsia vaan haluavat elää huolista vapaata elämää, eivätkä halua lapsia sekoittamaan sitä.
Olemme nyt 42-46 tämä sama naisporukka. Viidestä kaikki katui päätöstään ja on epätoivoisena yrittänyt saada lasta yli 40 vuotiaana. Vain yksi onnistui.
Nämä neljä eivät halua olla meidän kans tekemisissä, joilla on lapsia. Ovat kuin loukkaantuneet siitä, että teimme toisen ratkaisun ja nyt meidän lapset on jo siinä iässä, että meillä on taas aikaa itsellemme.En tätä halua pahalla sanoa, mutta mieti tarkkaan. Naisvaltaisessa isossa sairaalassa on nähnyt monenlaista kohtaloa.
Onpa mielenkiintoista. En tietenkään voi sanoa kadunko joskus valintaani, vaikka varmaan jokainen joskus katuu jotain. Olen miettinyt tätä aika paljon ja hartaasti, koska en haluaisi katua myöhemmin. Jokaisen mietinnän päätteeksi on kuitenkin tuloksena sellainen tunne, että en halua omia lapsia. Omalla kohdalla kyse ei ainakaan ole siitä, että haluan elää vapaata ja helppoa elämää, vaan enemmänkin tunne siitä, että vanhemmuus ei tunnu omalta. Minusta on kyllä hyvä miettiä lasten tekemistä hyvin tarkkaan - ja ennen kaikkea syitä siihen miksi ei vaikkapa halua lapsia.
t. aloittaja
ja syy valisemaasi lapsettomuuteen?
Ja hoidatko tuttujen lapsia?