Miksei lasta saa ojentaa sanomalla että

että lapsi käyttäytyy mallikkaasti siksi, ettei äidille tulisi paha mieli. Hyvän käytöksen pitäisi lähteä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.

En ole tiennyt tätä. Olen usein sanonut lapselle, että älä viitsi huutaa jne., se ärsyttää äitiä / äiti ei jaksa kuunnella jne



Miksei näin saa tehdä?

siksi, että sinä annat lapselle siinä vastuun äidin mielialoista. AIka iso vastuu lapselle kannettavaksi. Lapsethan syyllistyvät muutenkin helposti kaikesta ihan turhasta (koska eivät siis ymmärrä syy-seuraussuhdetta).



Minusta noissa tilanteissa riittää se, että kiellät lasta. Jos se ei riitä, niin sitten sanot, että kerran vielä ja lähdette kotiin. Jos sitten heittää vielä lunta tai mankuu karkkia, niin lähdet sitten kotiin siltä istumalta.

paha mieli tule vaan vitutus tms.

sano sille lapselle vaan että niin ei tehdä.

tulee siitä paha mieli?

kyllä noin saa sanoa ja pitääkin

että lapsi käyttäytyy mallikkaasti siksi, ettei äidille tulisi paha mieli. Hyvän käytöksen pitäisi lähteä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.

Eikö lapsen pitäisi osata ajatella, että ei ole oikein, että tuotan äidille / kenelle tahansa muullekin pahaa mieltä? Että se on suoranaisesti väärin...

kyllä meille ainakin nyt lähäriopinnoissa on nimenomaan kerrottu, että pitää kertoa mikä harmittaa, miksi se harmittaa ja mitä se aiheuttaa.

kyllä minä ainakin sanon, mutta en kyllä noissa ap:n mainitsemissa tilanteissa. Jos lapsi esimerkiksi sanoo, että äiti on tyhmä tms, niin kyllä minusta voi sanoa että äidille tulee tuosta paha mieli.

että lopeta huutaminen, äidin korviin sattuu tai että äitiä kyllästyttää kuunnella jatkuvaa marinaa tai että äiti hermostuu, kun teet noin.



Olen kyllä ensin koittanut perustella asiaa myös muilla syillä, mutta lopulta kun tosiaankin oma pinna on katkeamassa, sanon siitäkin lapselle. Ei tule sitten ihan yllätyksenä että miksi se äiti nyt hermostuu.

että lapsi käyttäytyy mallikkaasti siksi, ettei äidille tulisi paha mieli. Hyvän käytöksen pitäisi lähteä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.

Eikö lapsen pitäisi osata ajatella, että ei ole oikein, että tuotan äidille / kenelle tahansa muullekin pahaa mieltä? Että se on suoranaisesti väärin...

lapsi mäjäyttää kaveria päähän lapiolla niin sanot: "ei saa tehdä noin, ÄIDILLE tulee paha mieli"??! Oookkei.

että lapsi käyttäytyy mallikkaasti siksi, ettei äidille tulisi paha mieli. Hyvän käytöksen pitäisi lähteä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.

Eikö lapsen pitäisi osata ajatella, että ei ole oikein, että tuotan äidille / kenelle tahansa muullekin pahaa mieltä? Että se on suoranaisesti väärin...

lapsi mäjäyttää kaveria päähän lapiolla niin sanot: "ei saa tehdä noin, ÄIDILLE tulee paha mieli"??! Oookkei.

Etkö ymmärrä lukemaasi?

lapsi mäjäyttää kaveria päähän lapiolla niin sanot: "ei saa tehdä noin, ÄIDILLE tulee paha mieli"??! Oookkei.

mutta tätä ainakin ap tarkoitti kysymyksessään.

on aika haasteellista sinänsä, että vasta viiden vuoden jälkeen lapsi alkaa pikkuhiljaa kyetä oikeasti ajattelemaan miltä toisesta tuntuu eli siis empatiaan. Pieni lapsi sitä vastoin jättää kiellettejä asioita tekemättä, koska haluaa miellyttää vanhempiaan. Moraali kehittyy siis vanhempien menettämisen pelolle. Tuo tunne _terveellä_ tavalla on tärkeä, koska sen ympärille rakentuu puitteet miten tässä maailmassa voi elää. Mulla ainakin on puolison menettämisen pelko - en siis voi toimia ihan miten sattuu tai puolisoni ei enää jaksa katella mua.



Itse olen harvakseltaan käyttänyt äidille tulee paha mieli -lausahdusta. Jos lapsi repii äidin kukkia, äidille tulee siitä paha mieli. Näin mielestäni lapsi oppii, että hänen teoillaan on seuraamusta muiden ihmisen tunteisiin ja siksi mitä vain ei voi tehdä.