"lapsellinen" 4-vuotias???
Minua mietityttää lasten leikit... Itselläni on kohta 4-vuotias poika, joka minun mielestäni on ihan normaali. tykkää nalle puhista, vaaleanpunaisesta, prinsessoista. Toisaalta tykkää toki auto-, maja- ja riehumisleikeistä, mutta on vielä ihan pihalla taisteluleikiestä, spidermanista, yms. Ikäisensä kaverinsa puolestaan tykkäävät leikkiä vain näitä ns. taisteluleikkejä ja minua vähän säälittää tuo oma poikani kun mietityttää, että aletaanko sitä kiusaamaan "lapsellisuudestaan". Pojalla on kyllä hyvä itsetunto eikä arkaile sanoa omia mielipiteitään. Miten muiden 4-vuotiaat? Minun mielestä sen ikäinen saa vielä tykätä nalle puhista yms... olenko väärässä?
Kommentit (9)
Tunnen yhden perheen, jossa 6-vuotiaasta tehdään jo "miestä". Siellä isin kanssa yhdessä pelataan aikuisten pleikkapelejä ja sitä kuskataan kaikenmaailman taistelulajiopetukseen useampana iltana viikossa. Ei kai se muuten niin paha juttu olis, mutta kun lisäks kuri puuttuu melkein kokonaan eli saa tehä melkein mitä vaan. Kauhulla odotan, millanen riiviö nyt vielä mukavasta pojasta tolla menolla kasvaa... Lasten kuuluu saada olla lapsellisia!
Nimenomaan haluan antaa lapseni olla lapsi, mutta kysymykseni kuuluikin (jos satuit lukemaan koko kirjoituksen?), että miten muiden 4-vuotiaat? Ja kiusataanko heitä? -ap
mielipiteensä, niin luultavasti häntä ei kiusata. Hyvä vaan ettei lähde muiden mielitekoihin mukaan vain miellyttämismielessä.
edelleen samoista asioista, joista kirjoitit poikasi tykkäävän. Minä olen oikein hyvilläni siitä. Itsekin olen miettinyt, että kiusataanko, mutta en ole sellaista huomannut. On kuitenkin yleisesti ottaen varsin poikamainen poika. Tosin sellaista herkkyyttä ja toisten huomioonottamista sekä hyväntahtoisuutta on enemmän havaittavissa kuin muilla ikäisillään. Mutta en usko, että em. piirteet ovat todellakaan pahasta miehillekään.
Meillä on kaksi poikaa, 7- ja 4-vuotiaat. Molemmat ovat vielä ihanan lapsekkaita, ja olen tietoisesti suojellut heidän lapsen maailmaansa. Saa nähdä, mitä koulu tuo syksyllä tullessaan. Minusta on ihan järkyttävä asia, jos lapsia aletaan muokkaamaan sellaisiksi, ettei heitä kiusattaisi. Minä opetan lapsilleni, että te ette saa kiusata, eikä teitä saa kukaan kiusata. Jos joku kiusaa, se on se tyhmä, ja sillä on se ongelma, ei kiusatulla.
Kaikkia ei kuitenkaan voi miellyttää. Tärkeintä on olla oma itsensä, ja saada arvostusta ja rakkautta omana itsenään.
Tuossa 4-5 v tienoilla leikit alkoivat muuttua enemmän tuonne taistelujuttuihin ja siihen vaikutti kaveripiirikin, kun siirtyi päiväkodissa isompien ryhmään ja oli kavereita, joilla oli isoveljiä. Eli sen kaveriporukan leikkien mukaan menee aika paljon.
Samaan aikaan tuli ne "yäk, vaaleanpunaista", ja "yäk poneja".
Jäi huomaamatta, onko ap:n poika päiväkodissa. pph:lla tai kotona veikkaan, että "lapsellisemmat" leikit jatkuvat pitempään (ja se on ihan kiva niin).
Mutta vaikka ulkopuoliselle meidän ipana on tohotava ja taisteluääniefektejä kiljuva stun man, sama poika kotona askartelee, piirtää, rakentaa legoilla ja lukee tuntikausia. Eli se rauhallinen puoli on olemassa.
ei kannata tehdä mitään päätöksiä omassa eikä lapsen elämässä. Muiden mielipiteiden mukaan eläminen on hukkaan heitettyä elämää.
Nelivuotiaani tykkää edelleen Nalle Puhista eikä kukaan häntä siitä kiusaa. Örkki-spiderman-taistelutouhotus tulee ympäristöstä eikä juuri innosta poikaa.
ja taisteluörkit lähinnä pelottavat tai sitten ei kiinnosta lainkaan. Kukaan ei toistaiseksi ole kiusannut. Poika osaa kyllä topakasti pitää puolensa, on varsin hyvä painimaan. Minusta 4-v saa tykätä nalle puhista yms.
anna sen pienen lapsesi olla lapsi!