Uskotko, että insuliinisurmaaja on helvetissä?
Vai olisiko päässyt Taivaaseen, jos on ennen kuolemaansa katunut syvästi hirvittäviä tekojaan ja rukoillut Jumalalta armahdusta?
Kommentit (19)
syntyy uudestaan joko kärpäsenä, hyttysenä tai räksyttävänä pystykorvana. siinä sitä helvettiä on kerrakseen !
että kristinuskon kuvaama systeemi on totta:
Kukaan ei ole vielä helvetissä tai taivaassa. Vasta vimeisellä tuomiolla maailman loppuessa katsotaan mihin kukin päätyy.
en usko tollaisiin helvetti -juttuihin lainkaan.
Tanakissa sielu on yhtä kuin elävä ihminen. Vainajille ei saanut tuoda uhreja eikä heitä saanut manata esille
Näin ateistina ihmetyttää nämä ristiriidat
voihan niitä siis manata, mutta ne joitan en ovat, ovat paholaisesta, eivät jumalasta eivätkä ainakaan ole siis niitä henkilöitä joita yritetään tavoitella, koska hehän ovat kuolleet, ovat olemattomuudessa.
Sitä mitä tapahtuu kuolemaan jälkeen ei kukaan voi tietää varmaksi ja en tiedä itse mihin uskoa.
Sillä niin helvetti kuin taivaskin ovat ihmisen omassa mielessä. MIksi kellään muuten olisi niin kiire kuolemaan, ellei elämä olisi helvettiä?
pyytää pahoja tekoja anteeksi Jumalalta?
Taivaassa tietenkin, jos hän uskoi oikeaan Jumalaan ja kuului oikeaan kirkkoon. Jos kastamaton lapsi kuolee, hän tietenkin joutuu helvettiin. Iankaikkiseen elämään ei ole oikeutettuja kuin harvat ja valitut. Niinhän Raamatussa sanotaan.
että kristinuskon kuvaama systeemi on totta:
Kukaan ei ole vielä helvetissä tai taivaassa. Vasta vimeisellä tuomiolla maailman loppuessa katsotaan mihin kukin päätyy.
Missä nämä sielut odottavat viimeistä tuomiota? Ovatko he täysin tiedottomassa tilassa vai tajuavatko he jotain? Jos ihminen polttohaudataaan, ei ole edes ruumista, missä sielu voisi pitää majaa.
että on katunut riittävän syvästi päästäkseen taivaaseen? Jos joku katuu vain tosi paljon mutta ei syvästi, niin pääsekö hän? Kuka määrittelee nuo rajat?
eikä sitä katumuksen oikeellisuutta määritellä ollenkaan, koska ihminen nyt ylipäänsä on kykenemätön sellaiseen oikeaan rehelliseen katumukseen, johon ei yhtään sekoittuisi oma intressi tai rangaistuksen pelko mukaan.
Helvetti on varmaankin sitä, että tajuaa, mitä on tehnyt ja joutuu sitten elämään sen tietoisuuden kanssa. Tämä ei ole oikeaoppisen luterilainen käsitys: luterilaisuudessa helvetin määritelmää ei oikeastaan ole. Mutta katumuksesta ja armosta yllä on oikeaoppinen käsitys.
jokainen itsarin tehnyt joutuu Helvettiin. Ja niin taitaa joutua murhaajatkin!
Se on se armo. Riittää kun uskoo.
Toivottavasto hän siis oli luterilainen eikä katolinen...
ja en usko, että meistä on siihen ottamaan edes kantaa. Luulen, että hänellä on ollut helvetti jo omassa elämässään.
Se on se armo. Riittää kun uskoo. Toivottavasto hän siis oli luterilainen eikä katolinen...
miten idottimaisia uskomuksia.
Kuolleet eivät tiedä mitään
Juutalaisuuden pyhästä kirjasta käytetään nimitystä Tanak. Kristinuskossa kirja on Vanha testamentti. Tanakin vanhimmat osat on ajoitettu 1000-luvun eaa. alkupuolelle ja nuorimmat 160-luvulle eaa.[15] Tanakiin ei kuulu ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä, jossa oikeamieliset saisivat palkkion ja vastaavasti pahantekijät saisivat rangaistuksen. Kun ihminen kuolee, hän haihtuu pois. Jumala palkitsee ja rankaisee vain eläviä. Helvetti tuli mukaan vasta nuorempien juutalaisuuden tekstien syntyessä, eivätkä ne päätyneet Tanakin ohjeelliseen tekstikokoelmaan.[16]
Tanakin mukaan todellinen elämä on mahdollista vain noudattamalla Jumalan käskyjä. Jumalan tahtoa tottelemalla saa elää, mutta tahdon torjumalla joutuu kuolemaan. Kuolemalla ei tarkoitettu pelkästään ajan päättymistä vaan myös moraalista mahtia. Hepreankielinen sana šeol tarkoittaa vainajien valtakunnan lisäksi kuoleman mahtia, joka pyrkii jatkuvasti saamaan ihmiset omaan kitaansa. Sana šeol on suomennettu luterilaisen kirkon käännöksessä tuonelaksi. Tanakissa sielu on yhtä kuin elävä ihminen. Vainajille ei saanut tuoda uhreja eikä heitä saanut manata esille.[16]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helvetti.
Hän on kuollut, siirtynyt olemattomuuden tilaan, "maasta olet sinä tullut ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman"..näillä sanoilla Jumala kirosi ihmisen.
Viimeisellä tuomiolla sinua ei tuomita tekojesi mukaan vaan uskosi. Jos kuka joutuu helvettiin,niin hänen tuomitsijansa.Hän on nyt vapaa kaikista kärsimyksistä ja vääryyksistä, joiden uhri hän oli. Hän oli syytön,hänestä haluttiin vain esimerkki.
Näin ateistina ihmetyttää nämä ristiriidat