Miksi täällä monet ajattelee, että oli elämäntilanne mikä tahansa niin kaikki järjestyy, jos
päättää pitää vauvan?
Tuosta toisesta ketjusta heräsi tämä kysymys. Kyseisen perheen elämäntilanne vaikutti todella vaikealta ja jaksaminen jo kortilla nykyisten lasten ja elämäntilanteen kanssa ja silti siellä monet ovat sitä mieltä, että ap:n pitäisi pitää vauva.
Millon teistä abortti on sitten sallittu, jos sitä ei tuossakaan tilanteessa teistä saisi tehdä?
Minä vastustan abortteja jossain määrin. Esim. tiedän parin tuttavan käyttävän aborttia ehkäisykeinona, jota se ei ole tai että siihen päädytään liian heppoisin perustein jne. Mutta esim. tuossa toisen ketjun ap:n tapauksessa varmasti itsekin tekisin abortin. Eikö äidin pidä kuitenkin ajatella myös olemassa olevia lapsia ja omaa jaksamistaan.
Kommentit (18)
tai Suomessa ylipäänsä kymmeniätuhansia lapsia on laitoksissa tai odottavat sijaisperheseen pääsyä, eihän silloin voi ajatella että heidän perheissään on asiat itsestään järjestyneet?
Asiat eivät järjesty, jos ihmisillä on voimat ja resurssit lopussa. Tällaine tilanne olisi hyvä tunnistaa. Minusta on jotenkin tekopyhää kaikissa tilanteissa syyllistää aborttia harkitsevaa naista.
tai Suomessa ylipäänsä kymmeniätuhansia lapsia on laitoksissa tai odottavat sijaisperheseen pääsyä, eihän silloin voi ajatella että heidän perheissään on asiat itsestään järjestyneet?
Asiat eivät järjesty, jos ihmisillä on voimat ja resurssit lopussa. Tällaine tilanne olisi hyvä tunnistaa. Minusta on jotenkin tekopyhää kaikissa tilanteissa syyllistää aborttia harkitsevaa naista.
tai Suomessa ylipäänsä kymmeniätuhansia lapsia on laitoksissa tai odottavat sijaisperheseen pääsyä, eihän silloin voi ajatella että heidän perheissään on asiat itsestään järjestyneet?
Asiat eivät järjesty, jos ihmisillä on voimat ja resurssit lopussa. Tällaine tilanne olisi hyvä tunnistaa. Minusta on jotenkin tekopyhää kaikissa tilanteissa syyllistää aborttia harkitsevaa naista.
niin eikö silloin voi ajatella, että jostain syystä juuri tämä vauva haluaa tulla maailmaan ?
minusta voi!
Varsinkin jos perheessä on jo muita lapsia, niin jos viimeinen annettaisiin adoptioon. Siinäpä lapselle myöhemmin miettimistä miksi hän ei kelvannut, mutta muut kelpasivat.
Varsinkin jos perheessä on jo muita lapsia, niin jos viimeinen annettaisiin adoptioon. Siinäpä lapselle myöhemmin miettimistä miksi hän ei kelvannut, mutta muut kelpasivat.
varsinkin kun hänelle sit valotettaisiin et toinen vaihtoehto ois ollu et sut ois abortoitu
niin eikö silloin voi ajatella, että jostain syystä juuri tämä vauva haluaa tulla maailmaan ?
minusta voi!
Meillä oli samantapainen tilanne kun tuon ketjun ap:lla 8v sitten ja päädyimme aborttiin, koska tilanne oli sellainen, ettei vauva ollut tervetullut. Ratkaisu oli oikea, koska tuon jälkeen vielä 3v oli tosi raskasta aikaa ja lopulta sairastuin vakavaan/syvään masennukseen enkä uskalla edes ajatella miten olisi käynyt, jos meillä ois ollut vielä vauva. En ole katunut aborttiani ja nyt meillä on 2v kaksoset.
On fiksua osata tunnistaa/tietää omat voimavaransa ja tehdä abortti, jos/kun vauva ei oikeasti ole tervetullut. Näissä tapauksissa ymmärrän abortin, mutten esim. sitä, että aborttia käytetään ehkäisykeinona.
päättää pitää vauvan?
Tuosta toisesta ketjusta heräsi tämä kysymys. Kyseisen perheen elämäntilanne vaikutti todella vaikealta ja jaksaminen jo kortilla nykyisten lasten ja elämäntilanteen kanssa ja silti siellä monet ovat sitä mieltä, että ap:n pitäisi pitää vauva.
Millon teistä abortti on sitten sallittu, jos sitä ei tuossakaan tilanteessa teistä saisi tehdä?
Minä vastustan abortteja jossain määrin. Esim. tiedän parin tuttavan käyttävän aborttia ehkäisykeinona, jota se ei ole tai että siihen päädytään liian heppoisin perustein jne. Mutta esim. tuossa toisen ketjun ap:n tapauksessa varmasti itsekin tekisin abortin. Eikö äidin pidä kuitenkin ajatella myös olemassa olevia lapsia ja omaa jaksamistaan.
kymmenen aborttia tehnyt, valmisruokaa kittaava eukko voi täällä muuttua luomutilan kantoliinaemännäksi.
Tosielämässä niin ei kuitenkaan ole, mutta sitä ei näistä av-laisista suurin osa ymmärrä.
jonka voi "päättää pitää". Se on jo olemassa, kun aborttia harkitaan, aivan yhtä paljon kuin hartaasti toivottu vauva on jo se unelmien lapsi, vaikka olisi vasta plussaa testitikussa.
Elämässä tapahtuu vaikeita ja raskaita käänteitä. Se ei mene läheskään aina niin kuin sen "pitäisi". On surullista että nainen ei näe muuta vaihtoehtoa kuin eliminoida sikiönsä, lapsi josta olisi voinut kasvaa aikuinen ihminen. Kukaan ei tiedä, miten asiat olisivat voineet järjestyä. Ja vaikka ne eivät heti järjestyisikään, ihminen on sellainen että voi selviytyä vaikka minkälaisesta surusta ja tuskasta läpi. katuuko joku vanhuksena, kun aikuiset lapset ovat siinä ympärillä, että hitto kun tuli tuo ja tuokin synnytettyä?
Minä olen ja sen kokemani perusteella ymmärrän tuota toisen ketjun ap:ta miksi tekee abortin. On parempi tunnistaa voimavaransa ajoissa kun myöhemmin todeta, etten taidakaan jaksaa eikä asiat järjestynytkään.
jonka voi "päättää pitää". Se on jo olemassa, kun aborttia harkitaan, aivan yhtä paljon kuin hartaasti toivottu vauva on jo se unelmien lapsi, vaikka olisi vasta plussaa testitikussa.
Elämässä tapahtuu vaikeita ja raskaita käänteitä. Se ei mene läheskään aina niin kuin sen "pitäisi". On surullista että nainen ei näe muuta vaihtoehtoa kuin eliminoida sikiönsä, lapsi josta olisi voinut kasvaa aikuinen ihminen. Kukaan ei tiedä, miten asiat olisivat voineet järjestyä. Ja vaikka ne eivät heti järjestyisikään, ihminen on sellainen että voi selviytyä vaikka minkälaisesta surusta ja tuskasta läpi. katuuko joku vanhuksena, kun aikuiset lapset ovat siinä ympärillä, että hitto kun tuli tuo ja tuokin synnytettyä?
Kaikki asiat eivät TODELLAKAAN aina järjesty. Ja jos lapsi ei ole tervetullut, niin on todellakin parempi päätyä aborttiin.
Olen ihan läheltä seurannut kahden pienen ihmisen tietä vaikeasta kodista laitokseen. Ei enää koskaan lapsuutta perheessä. Ei sellaista vaan VOI toivoa lisää.
Jos kantokyky on loppu niin sitten se on. Ja adoptio on todella harvoin edes vaihtoehto.
Ärsyttää kaikki tekopyhistelijät.
tai Suomessa ylipäänsä kymmeniätuhansia lapsia on laitoksissa tai odottavat sijaisperheseen pääsyä, eihän silloin voi ajatella että heidän perheissään on asiat itsestään järjestyneet?
Kun kerran tilanne on se että eivät pysty lapsistaan huolehtimaan.
Tai jos väsyy niin miksei anna pois syntynyttä lastaan?
Synnytystä ja siitä adoptiota en ymmärrä jos olisi voinut tehdä abortin, tämä ihan vaan sillä että joutuu mahdollisesti työstä saikulle, selittämään miksei pidä lasta ja olemaan synnytyksen jälkeen pois töistä.. Eli ihan käytännänkin puolesta!
Mutta olen sivusta joutunut näkemään ystävän kärsimystä kun sai kuolemaan tuomitun lapsen. Eli maassa jossa ei tehty alkuraskauden ultraa ja Suomeen tullessa taas aborttiin ei enää saanut mennä.
Nyt odottaa lapsensa vääjämätöntä kuolemaa. Joku voi laukoa: kaikkihan me tässä kuollaan, mutta onko teistä monikin valmis oikeasti vaan synnyttämään mitä vaan? 247 päivästä toiseen vaan odotat että miten käy, milloin lapsen elvytys ei enää onnistu?
Jos taas "sallii" lapsen/äidin terveyden tai raiskauden vuoksi abortin niin miksi mikään muu "syy" olisi yhtään huonompi? Koska elämä ei ole niin traumaattista jos on masentunut, narkkari tai lapsia on "vasta" 3?
Kyllähän opiskelija opiskelee lapsen tai kolmosten kanssa, tai jatkaa sitten joskus hoitovapaan jälkeen. Mitä sitten jos ei ole "varaa" jäädä hoitovapaalle? Voihan talon aina myydä niin yhteiskunta maksaa!
Elämä on helppoa jos se siltä näyttää.
Minustakin oli yhden lapsen kanssa helppo laukoa totuuksia työttömistä, masentuneista äideistä jotka vie lastaan virikehoitoon. Eiku, siis pitäähän vähän löysätä ja haukkua työssökäyviä. Sitten kun itse käy töissä ja lapset onkin kahdessa tarhassa ja paletti valmis niin ymmärtää taas löysätä.. Vai olisko kuitenkin pitänyt jättää lapsia tekemättä kun EI VAAN OSAA niinkun jokkut neuvoo? :D
Ai, mutta mullahan on hyvä elämä näitten neljän lapsen kanssa. Ja onhan mulla mieskin vielä toisin kuin joillain yhden lapsen yh-äideillä jotka sielä jossain näyttää räksyttävän, paitsi että kyllähän taas joku maalla asuva 7 lapsen äitikin on lapsensa "ihan itse hoitanut"!
En tiedä vastausta. Niinkuin ei kukaan teistäkään! Sairasta lähteä haukkumaan miten jonkun tekemä abortti olisi paha. Kai sen nyt jokanen itse ristinään kantaa? No, harvassa on ne jotka ei aborttiaan joskus miettisi tai niitä hepposesti tekisi, vastaavasti on naisia jotka hepposesti tekee lapsia: parempi?
Kaikki asiat eivät TODELLAKAAN aina järjesty. Ja jos lapsi ei ole tervetullut, niin on todellakin parempi päätyä aborttiin.
Olen ihan läheltä seurannut kahden pienen ihmisen tietä vaikeasta kodista laitokseen. Ei enää koskaan lapsuutta perheessä. Ei sellaista vaan VOI toivoa lisää.
Jos kantokyky on loppu niin sitten se on. Ja adoptio on todella harvoin edes vaihtoehto.
Ärsyttää kaikki tekopyhistelijät.
Yleensä asioilla ON taipumus järjestyä. Toisekseen abortti on niin iso päätös, että sitä harkitsevaa halutaan kannustaa pitämään vauva, ettei jälkeenpäin tarvitse katua.
Jos ei tee aborttia mutta asiat eivät järjestykään lapsen syntymän jälkeen, niin lapsikin joutuu kärsimään.
tilanteisiin. Onko se hyvä? Jos voisi olla paremminkin?