Liian suuret ongelmat.

Päätin ensimmäistä kertaa elämässäni kysyä, vaikeinta asiaa, joka minulle on sattunut. Olen tavannut elämäni kumppanin, ja olemme olleet yhdessä vuosia. Olin jo heti seurustelun alussa tietoinen, että mieheni ei halua lapsia. Mutta asia ei ollu minullekaan tärkeä tuolloin. Emme koskaan puhuneet aiheesta, koska minulla oli todettu jo kauan sitte ollessani 16 vuotias, etten voi koskaan saada lasta. Nyt kun olen 26 vuotias, on asia alkanut vaivaamaan ensin ajoittain, nyt jopa päivittäin. Itken asiasta usein salaa. Haluaisin lasta niin kovasti. Elämäntilanne on hyvä, olen vakituisessa työsuhteessa ja asiat suhteessamme muuten hyvin. Lapsen hankintaan tarvittaisiin hoitoja ja paljon työtä. Mutta mieheni ei ei ole muuttanut kantaa. Rakastamme toisiamme hyvin paljon, ja suhteemme on aina voinut hyvin kera ison luottamuksen. Nyt on kuitenkin tehtävä jotain. Mitä te olette mieltä asiasta? On kyse niin isoista asioista, etten pysty ajattelemaan yhtään järkevää tai relistista asiaa.