Listataanko koirarotuja, jotka sopivat lapsiperheeseen ja jotka eivät sovi?

Tulee hyvin toimeen lasten kanssa, kerran uhitteli lapselle, ja kun kiellettiin, ei ole sen jälkeen uhitellut. Hampaita näyttää jos kaksivuotias kiusaa, mutta pakenee paikalta eikä näykkää. Mutta saman koiran sisko oli itse perkele, mulla oli vauva sylissä ja koira hyppäsi puremaan vauvaani, sai hiuksista kiinni. Oltiin siis hakemassa tätä omaa terrieriämme sieltä kotiin. Täysin päinvastaiset luonteet!

tykännyt meidän shetlanninlammaskoirista eli shelteistä. sopivat lapsiperheeseen koska:

-ystävällisiä

-miellyttämishaluisia kuten kaikki paimenkoirat

-helpohkoja kouluttaa

-sopivan kokoisia. ei liian pieniä että halia kestää mutta ei liian suuria jotka kaataakaan hännän heilautuksella.

-mahtuvat hyvin mukaan autoon koska eivät vie niin paljon tilaa

-eloisia

Saksanpaimenkoira on myös ihanteellinen lapsiperheeseen

Pitää vaan kouluttaa hyvin.

oli meidän äidillä pari villakoiraa. Olivat erittäin mustasukkaisia äidistä ja me lapset saatiin puremia minkä ehdittiin..

Meillä on vehnäterrieri ja parempaa perhekoiraa saa hakea. Ärhäkkä se ei ole koskaan ollut koska sillä on hyvä itseluottamus. On isenäinen koira eli ei ole koko ajan jaloissa höösäämässä mutta kuitenkin tohinoissa mukana. Iloinen muttei ylivilkas. Hoitaa lapsia eli lohduttaa itkevää ja seuraa että lauma pysyy kasassa. Sopivan kokoinen ja siitä ei lähde karvaa ja se ei edes haise koiralle.



Äärettömän kärsivällinen lasten kanssa ja ei edes hätkähdä jos taaperolla menee tasapaino ja kaatuu koiran niskaan - koira sen kun pussailee lasta. Lapsille todella rakas koira ja koiran nimi on ollut yksi kaikkein ensimmäisistä lasten sanoista.

nyt suomenlapinkoiria, jotka aivan loistavia lasten kanssa, hyväpäisiä, sopivan kokoisia, ei tarvitse koskaan pelätä niiden puolesta, vaikka lapsilla olisi kavereita ei-koiraperheestä käymässä.



Aikaisemmin ollut slovakiancuvaceja, jollainen vanhemmillani oli vielä jokunen vuosi sitten. Sen verran varautuneita, etten koskaan voinut täysillä luottaa niihin lasten läsnäollessa (tosin niillä huono kokemus naapurin lapsista, kävivät härnäämässä tarhassa olleita koiria). Aivan varmasti kyllä olisi mennyt hyvin, jos olisi ollut omassa perheessä lasten syntyessä, mutta aina olisi saanut olla varuillaan kun tulee vieraita, niin vahva vahtivaisto. En ottaisi itse lapsiperheeseen.

mittelspitz ja pomeranian. Pomeranian on liian pieni pikkulapsiperheeseen, meille se tuli vasta kun lapsi oli jo ekalla luokalla. Varoa saa jalkojaan varsinkin esim. sohvalta noustessa (tykkää makoilla just siinä alla kivasti) mutta ei toi pommi ihan sieltä heppoisimmasta päästä ole kuitenkaan.



Mitteli on aivan loistava kokonsa ja luonteensa puolesta. Kleinspitz ehkä vähän isompien lasten kanssa.

joka _rakastaa_ kaikkia lapsia: niin omaamme kuin muitakin. Mutta varovainen pitää olla, koska kiihtyy ja innostuu helposti, ja silloin saattaa näykkäistä. On vielä nuori, ja varmaan vähän rauhoittuu vanhetessaan, mutta nyt saa siis olla tarkkana ja valppaana!

joka _rakastaa_ kaikkia lapsia: niin omaamme kuin muitakin. Mutta varovainen pitää olla, koska kiihtyy ja innostuu helposti, ja silloin saattaa näykkäistä. On vielä nuori, ja varmaan vähän rauhoittuu vanhetessaan, mutta nyt saa siis olla tarkkana ja valppaana!

t.parsonin omistaja myös

joka _rakastaa_ kaikkia lapsia: niin omaamme kuin muitakin. Mutta varovainen pitää olla, koska kiihtyy ja innostuu helposti, ja silloin saattaa näykkäistä. On vielä nuori, ja varmaan vähän rauhoittuu vanhetessaan, mutta nyt saa siis olla tarkkana ja valppaana!

t.parsonin omistaja myös

mutta meidän corgi näykkii myös, kun kiihtyy (siis innostuu liikaa leikissä). On myös nuori. Ollaan tietenkin yritetty saada lopettamaan, ja lopettaakin kun kieltää, mutta kiellellä pitää. En näkisi sen olevan rakkauden puutettakaan, vaan sitä, ettei nuori koira osaa hillitä itseään. Voihan nuo parsonit tietty olla erilaisia (siis että osoittaa negatiivisia tunteita näykkimällä), mulla ei ole niistä niin kokemusta, mutta meidän koira ainakin käyttäytyy näin, kun leikkii.

Osaa varoa mukuloita hyvin ja sisällähän ei ton kokoinen koira saa leikkiä eikä reuhata.

näykkiä lapsia. Ne on niille luonteista, lapset on niille karjaa/lampaita, mitä pitää ajaa. Sen takia ne saattavat leikin tiimellyksessä yrittää näykkäistä.



Mutta russeleille EI todellakaan kuulu moinen käytös ja se pitäisi AINA kieltää! Muuten edessä on suuuuuuuria ongelmia!

vauva vasta 6kk. alkuun pelkäsin tosi paljon koirien käyttäytymistä vauvaa kohtaan, kun eivät oikein lapsista ole aiemmin välittäneet... esim. doggia lapset huitoneet mailoilla ym. mutta tosi hyvin on mennyt. tosin varsinkin doggi suojelee vauvaa tosi paljon vierailta (nyt jo hieman rauhoittunut). ja varsinkin doggi osaa kyllä tosiaan varoa vauvaa. mutta siinä vaiheessa kun lapsella alkaa käydä kavereita koirat pysyvät omassa huoneessaan eikä sinne ole lapsilla asiaa!

näykkiä lapsia. Ne on niille luonteista, lapset on niille karjaa/lampaita, mitä pitää ajaa. Sen takia ne saattavat leikin tiimellyksessä yrittää näykkäistä.

Mutta russeleille EI todellakaan kuulu moinen käytös ja se pitäisi AINA kieltää! Muuten edessä on suuuuuuuria ongelmia!

meillä on paimenkoira eikä se koskaan näyki ketään vaikka millaiset leikit olisi menossa.

ja ne ovat aivan loistavia perhekoiria. Samaa ovat sanoneet muutkin tuntemani berniperheet. Ne ovat ystävällisiä ja itsevarmoja ja kiintyvät perheeseensä. Joissain koulutustapaamisissa olen kuitenkin tavannut hermostuneempia yksilöitä. Yksi esim. makasi käytävällä ja vanhasta rutiinista sen paremmin ajattelematta astuin sen yli samaan tapaan kuin kotona. Tämä rassu säikähti.

Meillä oli Berninpaimenkoira ja parempaa ei voisi toivoa, oli niin rauhallinen lasten kanssa. Tyttö sitä "hoiti" välillä kovastikin mutta ei kyllä ollut pelkoa että olisi jotakin tehnyt. Toinen lapsi syntyi kesällä ja otti tämänkin niin hyvin vastaan, aina kun vauva rupesi itkemään niin koira oli heti vieressä ja olisi halunnut nuolla ja hoitaa vauvaa. Valitettavasti meidän rakas koiruli tuli sairaaksi ja jouduttiin lopettamaan hiljattain

Noista paimenkoirista muuten. Ei kaikki näyki innostuessaan, mutta jotkut voi. Varsinkin ne, jotka ajavat karjaa tai lehmiä näykkimällä kintereitä (esim. australiankarjakoira).

ja meidän koira sopii lapsiperheeseen. Mutta väärin koulutettu ja kasvatettu tuskin sopisi, mutta niinhän se on jokaisen rodun kanssa.



Koira on lapsia kohtaan kärsivällinen, huolehtiva ja varovainen, eikä hermostu koskaan. Vauva-aikana tuli heti tönimään minua kuonolla, kun lapsi yöllä inahtikin, että hei mamma, nyt on joku hätä... ja makasi sitterin vieressä päivisin vartioimassa leuka vauvan jalkopäässä leväten...



Mutta koirarotu vaatii aikuisilta ihan ehdotonta sitoutumista hoitoon ja ulkoilutukseen. Toisaalta on loistava apu lasten vahtimisessa, huolehtii takuulla, etteivät mene kiellettyihin paikkoihin, katoa pihasta tms. Jaksaa leikkiä, vetää pulkassa ja touhuaa mielellään. Paimentaa siis omaa laumaansa erinomaisesti.

turkki vaikea hoidettava? Minkälainen luonne niillä on? sopisiko 8v omaksi koiraksi (siis vanhemmat tietysti kantavat vastuun) kiintyykö yhteen hoitajaan vai onko kokoperheen koira?

Schapendoes on kaverilla ja ko. koira inhoaa ja vihaa sekä lapsia että muita koiria. Tämä on ko. rodulla aika yleistä ilmeisesti.



Lisäksi vesikoirista on sellanen kokemus, että ne on ilmeisesti Suomessa liian pienestä kannasta jalostettu ja käytöshäiriöitä esiintyy todella isolla osalla yksilöistä! Tämä tieto tullut siis ihan rodun kasvattajalta. Olin ottamassa vesikoiraa, mutta kun tuli tämä asia ilmi, en halunnut enää vesikoiraa.

dogo argentino

dogo canario

fila barsileiro

rottis

doopermanni

mastiffi

bullterrieri

koirasusi

jne



tai ikean lelupentu :)