Kohta 9- vuotias tyttö ja huoneen siistinä pitäminen
täysin mahdoton tehtävä. Siivoaa omat jälkensä muualta, mutta oma huone on kuin sikolätti. Millä ihmeellä mä saan hänet pitämään sen siistinä? Huoneessa on iso 120 cm sänky ja muutenkin hyvin tilaa, mutta lattiaa ei tavaroilta näy :-(
Kommentit (32)
...nyt vaan saada se lapsesi pitämään huone siivona! Ei se ole sinun tehtäväsi siivota noin ison tytön sotkuja. Ja onhan sen lapsenkin opittava ettei tavaroita voi jättää mihin vaan. Hänen on varmaan mukavampikin olla huoneessaan, jos siellä mahtuu kulkemaan.
Meidän esikoinen on vasta 5v, mutta olemme pitäneet kiinni siitä että leikit siivotaat viimeistään illalla. Sitten kun viikkoraha tulee kuvioon niin aion pitää kiinni siitä, että viikkoraha maksetaan vasta kun oma huone on siisti.
Jos viikkorahaa ei ole käytössä niin voihan lapselle sanoa, että hän ei esim. perjantaina mene ulos/leiki kavereiden kanssa ennen kuin huone on siivottu.
En todellakaan ymmärrä vanhempia, jotka eivät laita lasta siivoamaan edes omaa huonettaan saati mitään muuta.
Ei ollut ihan yhtä sikolätti silloin, kun tyttö oli 9-10-vuotias (oli oppinut siivoamaan eikä ollut vielä murkku-uhmaa), mutta nyt taas vaan pahenee... Silloin tällöin pakotetaan lapsi siivoamaan huone ja sitten pidetään "jöötä" jonkun aikaa, esim. viikon ajan joka ikinen ilta tarkastetaan, että huone on siisti (tai muuten ei saa esim. katsoa Salkkareita), mutta heti jos oma ote lipsuu noista tarkastuksista tai tulee jotakin tavallisuudesta poikkeavaa ohjelmaa, huone leviää taas käsiin.
eikä mitään siisteystajua. Kun riisuu vaatteet ne jäävät kasalle just siihen riisumispaikkaan. Märkä pyyhe mytylle lattialle. Karkkipaperit ties minne jne. Huokaus.
huone kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Mut en mä pakota kuitenkaan ihan kokoaikaa siivoamaan. Muualta hänkin siivoaa, mutta toi oma huone (varsinkin työpöytä) on aivan järkyttävä. Kaikki projektit kesken.
Mutta kerran viikossa laittaa sitten kyllä huoneen järjestykseen. Itsepähän se siellä elelee paperisilppujensa ja muun roinan keskellä. Mutta kovin on luova lapsi... hmmm...
ja innostuu toisinaan oikein varta vasten järjestelemään siellä tavaroita paikoilleen. Mutta muihin huoneisiin häneltä ja rompetta levälleen kuin sikolätissä.
6-v. "taiteilijasielulla" taas ei ole siisteystajua oikein missään huoneessa. Hän saattaa esim. riisua vaatteensa miten ja minne sattuu. Viimeksi tänään löysin hänen vaatekoristaan ympäri kääntyneet toppahousut, joissa oli vielä kiinni käytetyt pikkarit ja sukkikset. :)
... olemme saaneet asian pysymään jotenkin aisoissa.
- huone pitää siivota viikonlopuksi, siivouksesta ei makseta, mutta se vaan pitää tehdä. Jos huonetta ei ole siivottu, ei kuitenkaan saa viikkorahaa eikä karkkipäivän karkkeja (nämä eivät ole maksua mistään, mutta ajatus työ ensin huvi sitten).
- sänky pitää pedata joka aamu
- likaiset vaatteet yms tavarat aina paikoilleen heti kun kädestään laskee suoraan oikealle paikalle tätä muisttuttelen tasaisin väliajoin
- kun läksyt on tehty sammaan syssyyn pikapika siivous omassa huoneessa, siihen menee tilanteesta kuinka pahaksi on päästänyt menemään muutamasta minuutista varttiin. Se on ihan hyvä tapa opetella, niin kaaos ei tule olemaan koskaan ylivoimainen.
- siivoamme välillä koko huoneen yhdessä, vaatekaapit, ihan kaikki niin tavarat on helppo laittaa paikoilleen myös isä on tehnyt tämän tytön kanssa.
- jos jollekin tavaralle ei löydy paikkaa, vaate on rikki tai pieni jne sen saa laittaa äidin työpöydlle, niin mietin mitä sille tehdään
- aina silloin tällöin nostan jonkun vaatekorin tai sanon jonkun sekaisen kaapin että tänään pitää siivota tämä
- viikonlopun siivous ei tarkoita sitä, että silloin aloitetaan siivoamaan laatikoita tai edes keräämään lattialta tavaroita, nämä pitää olla tehty jo siinä vaiheessa vaikka edellisenä päivänä koulun jälkeen, viikkosiivous tarkoittaa imurointia, pintojen pyyhkimistä, ja olen huomaavinani että siivoaminen ei tuota enää niin suurta tuskaa kun ei tarvitse aloittaa jotakin valtaisaa röykkilötä perkaamaan vaan ainoastaan imuroida tyhjät lattiat ja pyyhkiä tasot
----toivottavasti sait yhtään vinkkiä
... olemme saaneet asian pysymään jotenkin aisoissa. - huone pitää siivota viikonlopuksi, siivouksesta ei makseta, mutta se vaan pitää tehdä. Jos huonetta ei ole siivottu, ei kuitenkaan saa viikkorahaa eikä karkkipäivän karkkeja (nämä eivät ole maksua mistään, mutta ajatus työ ensin huvi sitten). - sänky pitää pedata joka aamu - likaiset vaatteet yms tavarat aina paikoilleen heti kun kädestään laskee suoraan oikealle paikalle tätä muisttuttelen tasaisin väliajoin - kun läksyt on tehty sammaan syssyyn pikapika siivous omassa huoneessa, siihen menee tilanteesta kuinka pahaksi on päästänyt menemään muutamasta minuutista varttiin. Se on ihan hyvä tapa opetella, niin kaaos ei tule olemaan koskaan ylivoimainen. - siivoamme välillä koko huoneen yhdessä, vaatekaapit, ihan kaikki niin tavarat on helppo laittaa paikoilleen myös isä on tehnyt tämän tytön kanssa. - jos jollekin tavaralle ei löydy paikkaa, vaate on rikki tai pieni jne sen saa laittaa äidin työpöydlle, niin mietin mitä sille tehdään - aina silloin tällöin nostan jonkun vaatekorin tai sanon jonkun sekaisen kaapin että tänään pitää siivota tämä - viikonlopun siivous ei tarkoita sitä, että silloin aloitetaan siivoamaan laatikoita tai edes keräämään lattialta tavaroita, nämä pitää olla tehty jo siinä vaiheessa vaikka edellisenä päivänä koulun jälkeen, viikkosiivous tarkoittaa imurointia, pintojen pyyhkimistä, ja olen huomaavinani että siivoaminen ei tuota enää niin suurta tuskaa kun ei tarvitse aloittaa jotakin valtaisaa röykkilötä perkaamaan vaan ainoastaan imuroida tyhjät lattiat ja pyyhkiä tasot ----toivottavasti sait yhtään vinkkiä
en viitsi koko ajan sanoa ja sitäpaitsi lapseni sitten laittaa tavarat vaan johonkin äkkiä, eli ei järkeville omille paikoilleen.
Kun tulee sisään, astuu ulos vaatteistaan eteisessä ja jatkaa matkaansa sisään.
siis ei "viitsitä kun ei ne suostu" siis haloo.
Meillä 8 v poika ja 9 v tyttö ja aina välillä huoneet kaaoksessa mutta sitten käsketään siivota. Kyllähän ne urputtaa mutta jos ei huone mene siistiksi niin on sanottu että otetaan jätesäkki ja jos me siivoamme vanhempien kanssa niin menee sitten roskiin.
On tietysti helpotettu niin että esim huoneissa on pyykkikorit, joihin likaiset laitetaan. Roskikset roskia varten ja muutenkin tavaroille omat paikat, laatikoita ym että helppo siivota.
Vaatteet meillä riisutaan naulakkoon, takit henkariin, kengät nätisti jne.
Kyllä tuon ikäinen jo osaa kun ei anneta elää kuin elopellossa.
Kannoin jätesäkeittäin kamaa roskikseen, vain tärkein jätettiin.
Huonetta on nyt mahdoton sotkea ja sen siivoamiseen ei saa kulutettua yli 5 min millään.
Suosittelen! Ja tyytyväisin kaikista on lapsi itse!
mutta kyllä sitä iän myötä on oppinut huolehtimaan järjestyksestä. Joten älä huoli, huonehan on tytön valtakunta. Äläkä missään tapauksessa ainakaan mene itse sitä siivoamaan. Esim. määrittelette ns. siivouspäivän, jolloin te vanhemmat siivoatte muita tiloja ja lapset huolehtivat omat huoneensa kuntoon.
Ja kyse on teineistä. Ei se mua haittaa, jos sotkussa viihtyvät. En siivoa heidän huoneitaan. Itse he siivoavat, kun siltä tuntuu.
... olemme saaneet asian pysymään jotenkin aisoissa. - huone pitää siivota viikonlopuksi, siivouksesta ei makseta, mutta se vaan pitää tehdä. Jos huonetta ei ole siivottu, ei kuitenkaan saa viikkorahaa eikä karkkipäivän karkkeja (nämä eivät ole maksua mistään, mutta ajatus työ ensin huvi sitten). - sänky pitää pedata joka aamu - likaiset vaatteet yms tavarat aina paikoilleen heti kun kädestään laskee suoraan oikealle paikalle tätä muisttuttelen tasaisin väliajoin - kun läksyt on tehty sammaan syssyyn pikapika siivous omassa huoneessa, siihen menee tilanteesta kuinka pahaksi on päästänyt menemään muutamasta minuutista varttiin. Se on ihan hyvä tapa opetella, niin kaaos ei tule olemaan koskaan ylivoimainen. - siivoamme välillä koko huoneen yhdessä, vaatekaapit, ihan kaikki niin tavarat on helppo laittaa paikoilleen myös isä on tehnyt tämän tytön kanssa. - jos jollekin tavaralle ei löydy paikkaa, vaate on rikki tai pieni jne sen saa laittaa äidin työpöydlle, niin mietin mitä sille tehdään - aina silloin tällöin nostan jonkun vaatekorin tai sanon jonkun sekaisen kaapin että tänään pitää siivota tämä - viikonlopun siivous ei tarkoita sitä, että silloin aloitetaan siivoamaan laatikoita tai edes keräämään lattialta tavaroita, nämä pitää olla tehty jo siinä vaiheessa vaikka edellisenä päivänä koulun jälkeen, viikkosiivous tarkoittaa imurointia, pintojen pyyhkimistä, ja olen huomaavinani että siivoaminen ei tuota enää niin suurta tuskaa kun ei tarvitse aloittaa jotakin valtaisaa röykkilötä perkaamaan vaan ainoastaan imuroida tyhjät lattiat ja pyyhkiä tasot ----toivottavasti sait yhtään vinkkiä
se, että koulun ja läksyjen jälkeen heti siistitään oma huone (jos on aikomus lähteä jonnekin; ei toimi tytöllä, joka useimmiten ei lähde kotoa minnekään) TAI se huone siistitään illalla ennen iltapalaa. Siis periaatteessa, mutta ei se aina ihan kunnolla siistiksi tule. Siksipä sitten onkin tehty niin, että aina viikkosiivousta edeltävänä päivänä/iltana (usein torstaina) jokainen lapsi laittaa huoneensa sellaiseen järjestykseen, että siellä voi imuroida. Aina nuo jaksavat valittaa, mutta tehtävä se on. Jos ei tee, jää koko kaaoksen siivous omille harteille (eli myös sitten se imurointi, jonka viikkosiivouksen tekijä eli yleensä minä muuten tekisi lapsen puolesta) muiden viikkosiivoukseen liittyvien hommien LISÄKSI.
t. 2
- joka ilta lastenhuoneiden lattiat ovat siistit, likaiset vaatteet pyykkikorissa ja seuraavan päivän vaatteet tuolilla odottamassa aamua. Jos on joku iso leikki (esim. legokaupunki) kesken, sen saa jättää lattialle usemman päivän ajaksi.
- kirjoituspöydät siivotaan keskiviikkoisin ja perjantaisin. Tällöin säästettävät taideteokset toimitetaan minulle (ja minä arkistoin ne mappeihin tai jos "taideteoksia" on kertynyt ihan hirveästi jopa salassa osan paperiroskiin).
- lattiat imuroidaan ja pestään kerran viikossa (äiti tai isä tekee), tällä aikaa lapset siivoavat jotain muuta (esim. tyhjentävät astianpesukonetta, järjestelevät lelulaatikoita tai lajittelevat pyykkiä)
- jos joskus huone pääsee kaaokseen tai edes melko sotkuiseksi (esim. jos on ollut paljon leikkijöitä kylässä, jotka eivät ole korjanneet leikkejä lähtiessään), vanhemmat auttavat siivouksessa.
- jos lapsi vaikuttaa väsyneeltä, äiti ja isä auttaa myös tuossa joka iltaisessa järjestelyssä.
- jokaisella tavaralla on oma paikka, siivous on lapsellekin tosi helppoa
- tästä huolimatta koko katras marisee vuorotellen siivouksesta, vaikka sitten usein toteavat tyytyväsinä kuinka kivaa on asua siistissä huoneessa (/kodissa).
Oppivat aikanaan. Taisi olla ylä-koulun aikana.
Säästyttiin monelta riidalta:)
Älkää ystävät viekö lastenne aivoliikennettä liiaksi korteksille! (Ks. Bergström,M 1996)
Reippaita itsenäisiä ja siistejä ovat. Ja ihan lman pakottamista. Kannattaa kokeilla:)
Kun et yhdellä tavaralla leiki enää, laita se pois ennenkun otat uuden. On adhd, ja nyt on hiukan helpompaa sitten arki. Huone on suht siisti, mutta jos en jaksa nalkuttaa niin levähtää käsiin.
Kotinatsi-asenne siis käteen:
-Koulupöytä AINA siisti, että siihen mahtuu lukemaan/tekemään läksyt
-Sänky AINA pedattu päivisin
-Vaatteet AINA huoneessa olevalle tuolille
omassa huoneessa ei syödä jne.
Toisen pojan huone on aina siisti ja kaapitkin siistit, melkein kuin viivoittimella vedetyt. Toisella pojalla huone kuin pommin jäljiltä, vaatteet ja tavarat hujanhajan. Tämä sotkuisen huoneen omistava poika on kuitenkin äärettömän tarkka muuten puhtaudesta, ei juo toisten juomapulloista tai syö mitään mihin joku muu on käsillään koskenut. Tämä siis saman kasvatuksen tulosta.
Sen ohjelman ei pitäisi kuulua kenenkään valikoimiin mutta vähiten noin pienen lapsen.
Annat sitten lapsesi roikkua kartsalla sun muuta. Vietätkö viikonloppua niin, ettet tiedä missä lapsesi luuhaavat?
kummitytön, nyt jo 25-vuotiaan, oma huone oli ala-asteiästä sekaisin, aivan kaaoksessa. Perheessä oli periaate, että lapset siivoavat huoneensa, eikä äiti niitä siivonnut. Lapsi ei koskaan siivonnut huonettaan. Lopulta hän noin 17-vuotiaana muutti takkahuoneeseen, kun oman huoneen sekasotkuun ei enää kertakaikkiaan mahtunut. 18-vuotiaana hän muutti pois kotoa, jolloin huone lopulta siivottiin, tyhjättiin ja muutettiin työhuoneeksi.
olen jossain vaiheessa ajatellut, että olkoon miten on, mutta siitä seurasi että lapsi ei löytänyt vaatteitaan, koulukirjojaan, opelta tulvi lappuja kun kaikki oli hukassa ja ne laputkin hukkuivat... ja onneksi sitten tulin järkiini ja aajttelin, että meidän vanhempien vastuulla on että lapsella on talviurheilupäivänä lämmintä päällä, että hänen koulunkäyntisä sujuu, että hän ehtii kouluun, joka liittyy huoneen siisteyteen että opetamme ja mahdollistamme tämän kaiken. Koko perheen stressi helpotti sinä päivänä, kun huone oli saatua siivottua. Ihanaa. Siis tämä vastauksena niille, joien mielestä olkoon vaan sekasotkussa koko huone, kyllä ne oppii.