Anoppi sitä ja anoppi tätä...

viimeiset sanat. ;o)

Mutta tosissaan, musta on alkanut tuntua siltä, että saan olla oikein onnellinen siitä, että mulla on oikeasti ihana anoppi. Olen tuntenut hänet kuutisen vuotta ja hän tulee hyvin juttuun myös oman äitini kanssa. Kuten tulee perheemme apetkin. Sanoisin, että meillä on täydellinen perhe :) Olen onnellinen siitä. Olen surullinen muiden puolesta, joilla näin ei ole.

mutta anoppipuoli on aika vaikea ihminen

Eikä mun ystävilläkään ole kauheat anopit. Joku aika sitten ihmettelin täällä että mistä näitä hirviö anoppeja sikiää, mistä saat täällä välillä lukea. Itse en tunne ketään jolla olisi tälläinen hirmu anoppina enkä myöskään tiedä ketään jolla tälläinen tilanne olisi.

kuollut anoppi



av.mammojen mielestä

Olen nähnyt kaksi kertaa vain hänet joten en oikein tiedä millainen on. Eipä ole ollut lasten synttäreillä eikä edes ristiäisissä.. asuu niin kaukana meistä.

Mutta tosissaan, musta on alkanut tuntua siltä, että saan olla oikein onnellinen siitä, että mulla on oikeasti ihana anoppi. Olen tuntenut hänet kuutisen vuotta ja hän tulee hyvin juttuun myös oman äitini kanssa. Kuten tulee perheemme apetkin. Sanoisin, että meillä on täydellinen perhe :) Olen onnellinen siitä. Olen surullinen muiden puolesta, joilla näin ei ole.

Siis aivan ihana tilanne tuollainen.

Meillä on tilanne sellainen, että omat vanhempani eivät ilmeisesti eroni jälkeen jaksaneet tutustua uusiin appivanhempiini. Toisaalta uudet appivanhemmat ovat eronneet ja suhteellisen sisäänpäinkääntynyttä väkeä. Pitävät kyllä lapsiinsa todella tiiviisti yhteyttä, mutta eivät tunnu tajuavan miten heiltä puuttuu suoruus, rehtiys ja reippaus muissa ihmissuhteissa. Ei näytä olevan aikuisia kavereitakaan nimeksikään. Tai olen voinut saada kyllä vain sellaisen kuvan. Mutta pojan luonteesta ja persoonasta päätellen voisi sanoa, että melko todennäköistä. Tällaiseen perheeseen liittyminen tai tämän perheen kontaktit muualle on rajalliset. Eivät edes tiedä miten lähestyä vieraita.

Tiedän, että olisin itse voinut olla aktiivisempi ja vaatia appivanhempia vaikka sitten erikseen visiitille vanhempieni luokse ja taidan sen tehdäkin. Toki hieman tämä on röyhkeää omia vanhempia kohtaan, mutta luulen, että hekin vähän pelkäävät uuden ihmissuhteen luomista, joten ehkä tässä pitää sitten itse alkaa näitä "vanhuksia" tapaamaan toisiaan. Edes kerran elämässä.