Oletko ylpeä ollessasi suomalainen?

http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=4545691



Länsi-Eurooppaan verrattuna Suomi on väkivaltainen yhteiskunta. Syyt siihen ovat syvällä suomalaisessa kulttuurissa ja geeniperimässä.



Suomalainen väkivalta ei ole uusi ilmiö. Historiantutkija Anthony Uptonin mukaan Suomi oli jo 1800-luvulla selvästi väkivaltaisempi kuin Länsi-Euroopan valtiot.



Nykyisin Suomessa tehdään asukaslukuun nähden enemmän itsemurhia kuin muissa Pohjoismaissa, joissa luvut ovat yleensäkin korkeita. Perheväkivallassa Suomi on läntisen Euroopan kärkivaltio. Peräti 40 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut väkivallan uhriksi tai väkivallalla uhatuksi. Asukaslukuun nähden Suomessa tehdään keskimääräistä enemmän henkirikoksia.



Geenien uskotaan vaikuttavan merkittävästi persoonallisuuteen – ja siten myös kulttuuriin. Kulttuuri voi kehittyä omia polkujaan, mutta se on geneettisessä talutushihnassa.



Suomella on ympäristöstään poikkeava, melko yhtenäinen geenivaranto. Pienet, toisistaan erillään eläneet väestöt selittävät osittain sitä, että Suomessa esiintyy tavallista enemmän skitsofreniaa. Monien sitä sairastavien on todettu muuttuvan väkivaltaisiksi, jos he käyttävät paljon alkoholia.



Rankkaa ryyppäämistä suosiva kulttuuri, jolla on tällainen geneettinen taakka, on todennäköisesti väkivaltainen. Suomi on Länsi-Euroopan ainoa maa, jossa alkoholi on johtava kuolinsyy. Poliisin mukaan alkoholi on taustalla 85 prosentissa henkirikoksista, ja lähes kaikki henkirikoksiin syyllistyneet ovat alkoholisoituneita ja syrjäytyneitä miehiä.



Suomalaisten väkivaltaisuuteen voi olla muitakin geneettisiä syitä kuin taipumus mielisairauteen. Slovenialainen geenitutkija Andrej Marusic on väittänyt, että suomalais-ugrilaiset kansat kantavat "uralilaista" geeniä, joka altistaa alkoholin haitoille.



Alkujaan alkoholin käyttö oli verraten harvinaista Euroopan itäisillä reunoilla. Alkoholia juodessaan uralilaista geeniä kantavilla on suurempi riski sortua alkoholismiin, masennukseen tai tehdä itsemurhia kuin läntisen geeniperimän omaavilla, paremmin alkoholiin sopeutuneilla kansoilla.



Suomessa – tai muualla Pohjois-Euroopassa – alkoholi ei ole perinteisesti kuulunut jokapäiväiseen elämään. Se on ollut eräänlainen "pyhyyden merkki", joka vie arjesta poikkeavaan maailmaan. Alkoholi on monien juhlien keskipiste, ei vain osa juhlaa. Pohjolan asukkaat juovat tullakseen humalaan.



Alkoholin haittoja lisää myös suomalaisten myöhäinen modernisaatio. Suomessa vielä 1950-luvulla vallinneen agraarikulttuurin hajotessa alkoholismi yleistyi ja itsemurhien määrä kasvoi.



Suomalaiset ylpeilevät rauhallisuudellaan ja hiljaisuudellaan. Ruotsalaisia, virolaisia ja suomalaisia äitejä tutkineiden virolaistutkijoiden mielestä suomalaiset puhuvat vähiten vauvoilleen.



Olen havainnut. että ainakin suomalaisten miesten keskuudessa vieroksutaan liiallista puheliaisuutta. Jos ihmiset tukahduttavat tunteitaan, kuten suomalaiset tekevät, ne voivat provosoitaessa päästä valloilleen.



Ihmisen evoluution jäljet näkyvät selvemmin äärioloissa. Psykologi Edward Miller on arvioinut, että kylmä ympäristö on suosinut rauhallisuutta – asioiden maltillista suunnittelua ja jääkautisen nuotion ylläpitoa – joka on sopivan hetken tullen muuttunut nopeasti toimeliaisuudeksi.



Suomalaisten väkivaltaisuutta selittää myös menneisyys, jolloin Suomi on ollut muiden valtojen alaisuudessa. Kuten monilla muilla samassa asemassa olleilla kansoilla, suomalaisilla on huono kansallinen itsetunto – läpitunkeva tunne siitä, etteivät he ole "riittävän hyviä".



Pienet, vieraan vallan alla eläneet kansat eivät yleensäkään arvosta omaa kulttuuriaan kovin korkealle. Ne korostavat usein "karskiuttaan" sivistyksen sijaan.



Englannilla on ollut samankaltainen suhde "kulturelliin" Ranskaan, Australialla Englantiin, ja Suomella – ehkäpä – Ruotsiin. Tämä voi osittain selittää tarvetta erottautua fyysisen kyvykkyyden ja, ääritapauksissa, väkivallan avulla.



Väkivallan aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi pitää kiinnittää erityistä huomiota suomalaiseen terveydenhuoltoon. Rahoitusvaikeuksissa painiva järjestelmä keskittyy akuuttien terveysongelmien hoitamiseen eikä anna mahdollisuuksia puuttua mielenterveysongelmiin tai alkoholismiin riittävän varhaisessa vaiheessa. Jos riskiryhmillä, kuten nuorilla miehillä, olisi vuosittainen mielenterveyteen keskittyvä lääkärintarkastus, ongelmia voitaisiin ehkäistä ennen kuin ne hyppäävät silmille.



Tarvitaan myös ennakkoluulotonta julkista keskustelua väkivallasta. Sofi Oksasen kaltaisia kriitikoita ei saa huutaa hiljaisiksi. Pelon ilmapiiri ei auta ratkaisemaan ongelmia.



Lontoolaisen Legatum-instituutin viime syksynä julkistaman vertailututkimuksen mukaan Suomi on maailman hyvinvoivin maa. Suomalaiset jättävät kuitenkin yksinäiset oman onnensa nojaan olettaen, että nämä haluavatkin olla yksin. Se ei todennäköisesti ole totta: muukalaisten ystävällisyys on hieno asia.