tuntuu että olen ollut "laihiksella" koko elämäni!!

Jojoilin vuosia niin että vuoden mittaan lihoin ja laihduin 10kg. Kunnes aloin noudattamaan päivittäistä ateriarytmiä ja laihduin. Söin siis joka päivä saman verran, en enempää enkä vähempää. Karkeasti näin: 4viipaletta leipää päällisineen, 1lämmin ruoka ilman pastaa tai riisiä (kasviksia ja lihaa/kalaa/kanaa), rivi tummaa suklaata, 1 hedelmä, purkki maitorahkaa. Marjoja ja kasviksia söin paljon lisäksi. Laihduin 13kg puolessa vuodessa. Nykyään olen lisännyt vielä toisen lämpimän ruuan kun en enää halua laihtua, paino pysynyt 2,5vuotta:)

Ikuinen laihduttaja Anna Perho -juttu. On hauska :)

vaan nytpä tein sellaisen uuden vuoden lupauksen, etten aio laihduttaa tänä vuonna kertaakaan, toivottavasti en enää koskaan.



Laihdutustarinani alkaa siitä, kun olin n. 15-vuotias, ja mitoissa 53 kg ja 165 cm (samanpituinen olen edelleen). Ja mielestäni tietysti olin liian pyöreä, ja piti saada 3 kiloa pois. Niitä en ikinä pois saanut, sen sijaan lisää tuli. Nyt olen kohta 29-vuotias, ja tähän saakka painoni on vaihdellut aikuisiällä 55-72 kg välillä. Olen monet kerrat saanut laihdutettua "elämäntaparemontilla", hitaasti, kaiken oikein tehneenä itseni ihannepainooni (jonka olen määritellyt olevan n. 58 kg) mutta joka kerta paino on hitaasti tai nopeasti pompsahtanut takaisin, n. 68-70 kilon tuntumaan. Siinä paino tuntuu pysyvän, ilman että tarvii kummempia tehdä.



Viime kesänä taas olin ihannepainossani, ja nyt taas painan -yllätys yllätys- 68 kg.



ja päätin siis, että en enää aio laihduttaa. Yritän opetella hyväksymään kehoni tällaisena vähän pyöreänä (ja mä näytän pyöreämmältä kuin kilot antaisivat olettaa, olen ruumiinrakenteeltani hento, joten näytän n. 5-10 kg painavemmalta kuin yleensä muut samanpituiset tässä painossa)

ja laihdutuksen sijaan olen nyt satsannut siihen, että ostan kauniita vaatteita, jotka sopivat minun kropan mallilleni, ja pukeudun kauniisti. Yleensä aina tässä isommassa painossani olen pukeutunut retkuihin, ja ajatellut ostavani ne kauniit vaatteet vasta sitten kun olen hoikka.



Enivei, olo on paljon kivempi nyt, kun en koko ajan ajattele kaloreita ja laihdutusta tai että "olisi pakko laihtua". Tosin on hemmetin vaikeaa muuttaa ajatusmallia, joka on ollut samanlainen kohta 14 vuotta.. eli että vaan hoikkana olisin kaunis ja tarpeeksi hyvä.



Mutta siis tätä aion nyt työstää. Miksi enää kiusaisin itseäni ikuisella hoikkuuden tavoittelemisella, kun ei se ole näyttänyt 14 vuodenkaan aikana PYSYVÄSTI onnistuvan. Ja kun painoni nyt ei ole sellaista luokkaa, että siitä terveydellekään olisi hirvittävää haittaa ainakaan tilastojen mukaan, niin antaa olla nyt sitten. Mä olen pyöreä, ja aion hemmetti soikoon silti olla tyytyväinen itseeni! :)



Niin ja siis terveellisesti yritän kuitenkin syödä, paljon kasviksia (muun ruoan ohella) ja liikunnastakin tykkään. Mutta siis liikkuakin aion ihan muiden syiden vuoksi, kuin kytäten kaloreiden palamista..