Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tietoa Olarin kouluista? (Espoo)
13.02.2010 |
Olemme muuttamassa Olariin ja haluaisin vinkkejä mihin kouluun kannattaa lapsiamme hakea. Kouluihin on suurinpiirtein sama matka, joten siitäkään ei ratkaisua saa.
Kommentit (23)
Päivänkehrän koululle valmistuu ensi vuonna uudet tilat. Koulussa on ollut jotain pahaa vikaa.
Papinniityn koulu on edelleen käytössä. Papinniitty on kokemuksena hirvittävä. Koulu on parkkitalossa Shellillä, jossa muutakin autotoimintaa. Toiminnan ja paukkeen takia ei voi keskittyä. Talossa on jouduttu käyttämään kuulosuojaimia. Autoja pestään ylemmissä kerroksissa, jolloin likainen vesi on tullut luokkiin. Haju koulussa on hirvittävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläkouluista Olarin koulu on yksi pääkaupunkiseudun parhaista. Sinne on kuitenkin aika vaikea päästä. Joko pitää pyrkiä matematiikkaluokalle, jonne on kova karsinta, tai sitten pitää olla A-ranska A-englannin lisäksi.
Lisää vaan taloja ja metroa. Oppilaat jo nyt kärsii tarpeeksi Olarin ala-arvoisista kouluista. Eiköhän vielä onnistuta pilaamaan Olarin yläkoulu.
Eihän sitä itse päätetä, vaan kaupunki ohjaa lapsen ns lähikouluun. Vain painotuksiin voi hakea.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä itse päätetä, vaan kaupunki ohjaa lapsen ns lähikouluun. Vain painotuksiin voi hakea.
Joo, näin se Espoossa menee. Eikä kyse ole aina edes maantieteellisesti lähimmästä koulusta. Meillä olisi yläaste aloitettu koulussa joka on 3,2km päässä vaikka 2,5km päässäkin on yläkoulu, mutta kun se on ihan täynnä vielä lähempää tulevia lapsia. Onneksi on tosiaan tuo painotus, se pelasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallinen systeemi muutenkin Espoossa. Esimerkiksi mainingin koulussa, joka on melko iso koulu, on koulun sisällä venäläisille ja somaleille oma koulu. Muut oppilaat eivät oikeastaan edes näe näitä ollenkaan. Heitä opetetaan omalla kielellään jne.
Mitä ihmeen järkeä siinä on. Eihän nuo edes opi puhumaan Suomea.
Mitkä ne ap:n vaihoehdot ovat?
Kuitinmäen kouluun en lapsiani laittaisi, siellä on vakava kiusaamisongelma.
Olarin koulu ja lukio taas ovat erinomaisia. Siellä on luonnontieteiden painotus, joihin voi hakea, mutta normiluokille valinta tehdään osoitteen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallinen systeemi muutenkin Espoossa. Esimerkiksi mainingin koulussa, joka on melko iso koulu, on koulun sisällä venäläisille ja somaleille oma koulu. Muut oppilaat eivät oikeastaan edes näe näitä ollenkaan. Heitä opetetaan omalla kielellään jne.
Mitä ihmeen järkeä siinä on. Eihän nuo edes opi puhumaan Suomea.
Oppitunnit oman kielen tunteja (= äidinkieli) lukuunottamatta, on kyllä ihan suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluista Olarin koulu on yksi pääkaupunkiseudun parhaista. Sinne on kuitenkin aika vaikea päästä. Joko pitää pyrkiä matematiikkaluokalle, jonne on kova karsinta, tai sitten pitää olla A-ranska A-englannin lisäksi.
Tuo on keino karsia maahanmuuttajat kantiksista. Sama systeemi on monissa muissakin "paremmissa" kouluissa käytössä. Joissain kouluissa on vapaaehtoinen saksa. Joissain luma-luokkia. Mamut ei lue vapaaehtoisesti kieliä, saatikka matematiikkaa.
Vapaaehtoisten kielten opettajien on hyvin vaikea löytää töitä / oppilaita. Kun laitetaan mamuvapaaseen kieleen esimerkiksi vapaaehtoisen saksan opettaja ja oppilailla on mahdollisuus joko lukea "vapaaehtoisesti" saksaa tai sitten on mentävä siihen toiseen kouluun, mamukouluun, niin kummasti alkaa löytymään vapaaehtoisia.
Ja opettajat saavat töitä.
Ihan en kokonaan tajunnut tätä viestiä, mutta sen verran kuitenkin, että korjaan kahta olettamaa: omien lasten koulussa on A2-kieli mahdollisuus (espanja, saksa tai ruotsi). Maahanmuuttajataustaisia lapsia ja vanhempia pyydetään, ihan koulun puolelta, miettimään todella tarkkaan A2 kielen ottamista ylipäätään, koska heillä joka tapauksessa on jo se oma äidinkieli eli 6. luokalla heillä on se 4 kieltä lukujärjestyksessä kuitenkin. Ko. koulussa ei ole luma-painotusta, mutta ylöspäin eriytetty matematiikka joka luokka-asteella ja niillä n. puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Eli aina ei ole edes kyse omasta valinnasta vaan koulun päätöksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluista Olarin koulu on yksi pääkaupunkiseudun parhaista. Sinne on kuitenkin aika vaikea päästä. Joko pitää pyrkiä matematiikkaluokalle, jonne on kova karsinta, tai sitten pitää olla A-ranska A-englannin lisäksi.
Tuo on keino karsia maahanmuuttajat kantiksista. Sama systeemi on monissa muissakin "paremmissa" kouluissa käytössä. Joissain kouluissa on vapaaehtoinen saksa. Joissain luma-luokkia. Mamut ei lue vapaaehtoisesti kieliä, saatikka matematiikkaa.
Vapaaehtoisten kielten opettajien on hyvin vaikea löytää töitä / oppilaita. Kun laitetaan mamuvapaaseen kieleen esimerkiksi vapaaehtoisen saksan opettaja ja oppilailla on mahdollisuus joko lukea "vapaaehtoisesti" saksaa tai sitten on mentävä siihen toiseen kouluun, mamukouluun, niin kummasti alkaa löytymään vapaaehtoisia.
Ja opettajat saavat töitä.
Ihan en kokonaan tajunnut tätä viestiä, mutta sen verran kuitenkin, että korjaan kahta olettamaa: omien lasten koulussa on A2-kieli mahdollisuus (espanja, saksa tai ruotsi). Maahanmuuttajataustaisia lapsia ja vanhempia pyydetään, ihan koulun puolelta, miettimään todella tarkkaan A2 kielen ottamista ylipäätään, koska heillä joka tapauksessa on jo se oma äidinkieli eli 6. luokalla heillä on se 4 kieltä lukujärjestyksessä kuitenkin. Ko. koulussa ei ole luma-painotusta, mutta ylöspäin eriytetty matematiikka joka luokka-asteella ja niillä n. puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Eli aina ei ole edes kyse omasta valinnasta vaan koulun päätöksestä.
Missä Espoon koulussa puolet on maahanmuuttajia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluista Olarin koulu on yksi pääkaupunkiseudun parhaista. Sinne on kuitenkin aika vaikea päästä. Joko pitää pyrkiä matematiikkaluokalle, jonne on kova karsinta, tai sitten pitää olla A-ranska A-englannin lisäksi.
Tuo on keino karsia maahanmuuttajat kantiksista. Sama systeemi on monissa muissakin "paremmissa" kouluissa käytössä. Joissain kouluissa on vapaaehtoinen saksa. Joissain luma-luokkia. Mamut ei lue vapaaehtoisesti kieliä, saatikka matematiikkaa.
Vapaaehtoisten kielten opettajien on hyvin vaikea löytää töitä / oppilaita. Kun laitetaan mamuvapaaseen kieleen esimerkiksi vapaaehtoisen saksan opettaja ja oppilailla on mahdollisuus joko lukea "vapaaehtoisesti" saksaa tai sitten on mentävä siihen toiseen kouluun, mamukouluun, niin kummasti alkaa löytymään vapaaehtoisia.
Ja opettajat saavat töitä.
Ihan en kokonaan tajunnut tätä viestiä, mutta sen verran kuitenkin, että korjaan kahta olettamaa: omien lasten koulussa on A2-kieli mahdollisuus (espanja, saksa tai ruotsi). Maahanmuuttajataustaisia lapsia ja vanhempia pyydetään, ihan koulun puolelta, miettimään todella tarkkaan A2 kielen ottamista ylipäätään, koska heillä joka tapauksessa on jo se oma äidinkieli eli 6. luokalla heillä on se 4 kieltä lukujärjestyksessä kuitenkin. Ko. koulussa ei ole luma-painotusta, mutta ylöspäin eriytetty matematiikka joka luokka-asteella ja niillä n. puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Eli aina ei ole edes kyse omasta valinnasta vaan koulun päätöksestä.
Missä Espoon koulussa puolet on maahanmuuttajia?
Puolet ylöspäin eriytetyn matematiikan lukijoista, joita on n 10 oppilasta per luokka-aste. Eli: kolmisarjaisessa koulussa on n 75 oppilasta per luokka-aste. Siitä porukasta n. 10 oppilasta on ylöspäin eriytetyssä matematiikassa ja siitä PUOLET eli n. 5 oppilasta on maahanmuuttajataustaisia. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajataustaisia on luokilla joku 4-5 per luokka eli yhteensä 12-15 oppilasta. Siis per luokka-aste. Sisälukutaito jäi sitten oppimatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keski-Espoon koulussa vai mikä lie nykyään on noin 45-50 % oppilaista muun kielisiä kuin suomalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluista Olarin koulu on yksi pääkaupunkiseudun parhaista. Sinne on kuitenkin aika vaikea päästä. Joko pitää pyrkiä matematiikkaluokalle, jonne on kova karsinta, tai sitten pitää olla A-ranska A-englannin lisäksi.
Tuo on keino karsia maahanmuuttajat kantiksista. Sama systeemi on monissa muissakin "paremmissa" kouluissa käytössä. Joissain kouluissa on vapaaehtoinen saksa. Joissain luma-luokkia. Mamut ei lue vapaaehtoisesti kieliä, saatikka matematiikkaa.
Vapaaehtoisten kielten opettajien on hyvin vaikea löytää töitä / oppilaita. Kun laitetaan mamuvapaaseen kieleen esimerkiksi vapaaehtoisen saksan opettaja ja oppilailla on mahdollisuus joko lukea "vapaaehtoisesti" saksaa tai sitten on mentävä siihen toiseen kouluun, mamukouluun, niin kummasti alkaa löytymään vapaaehtoisia.
Ja opettajat saavat töitä.
Ihan en kokonaan tajunnut tätä viestiä, mutta sen verran kuitenkin, että korjaan kahta olettamaa: omien lasten koulussa on A2-kieli mahdollisuus (espanja, saksa tai ruotsi). Maahanmuuttajataustaisia lapsia ja vanhempia pyydetään, ihan koulun puolelta, miettimään todella tarkkaan A2 kielen ottamista ylipäätään, koska heillä joka tapauksessa on jo se oma äidinkieli eli 6. luokalla heillä on se 4 kieltä lukujärjestyksessä kuitenkin. Ko. koulussa ei ole luma-painotusta, mutta ylöspäin eriytetty matematiikka joka luokka-asteella ja niillä n. puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Eli aina ei ole edes kyse omasta valinnasta vaan koulun päätöksestä.
Missä Espoon koulussa puolet on maahanmuuttajia?
Puolet ylöspäin eriytetyn matematiikan lukijoista, joita on n 10 oppilasta per luokka-aste. Eli: kolmisarjaisessa koulussa on n 75 oppilasta per luokka-aste. Siitä porukasta n. 10 oppilasta on ylöspäin eriytetyssä matematiikassa ja siitä PUOLET eli n. 5 oppilasta on maahanmuuttajataustaisia. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajataustaisia on luokilla joku 4-5 per luokka eli yhteensä 12-15 oppilasta. Siis per luokka-aste. Sisälukutaito jäi sitten oppimatta?
No eipä tuostakaan kyllä paljoa ymmärrä. Koulu jossa luokalla on kymmenen oppilasta on jossain ulkosaaristossa, ei ainakaan Espoossa. Mamu ja maahanmuuttaja on eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluista Olarin koulu on yksi pääkaupunkiseudun parhaista. Sinne on kuitenkin aika vaikea päästä. Joko pitää pyrkiä matematiikkaluokalle, jonne on kova karsinta, tai sitten pitää olla A-ranska A-englannin lisäksi.
Tuo on keino karsia maahanmuuttajat kantiksista. Sama systeemi on monissa muissakin "paremmissa" kouluissa käytössä. Joissain kouluissa on vapaaehtoinen saksa. Joissain luma-luokkia. Mamut ei lue vapaaehtoisesti kieliä, saatikka matematiikkaa.
Vapaaehtoisten kielten opettajien on hyvin vaikea löytää töitä / oppilaita. Kun laitetaan mamuvapaaseen kieleen esimerkiksi vapaaehtoisen saksan opettaja ja oppilailla on mahdollisuus joko lukea "vapaaehtoisesti" saksaa tai sitten on mentävä siihen toiseen kouluun, mamukouluun, niin kummasti alkaa löytymään vapaaehtoisia.
Ja opettajat saavat töitä.
Ihan en kokonaan tajunnut tätä viestiä, mutta sen verran kuitenkin, että korjaan kahta olettamaa: omien lasten koulussa on A2-kieli mahdollisuus (espanja, saksa tai ruotsi). Maahanmuuttajataustaisia lapsia ja vanhempia pyydetään, ihan koulun puolelta, miettimään todella tarkkaan A2 kielen ottamista ylipäätään, koska heillä joka tapauksessa on jo se oma äidinkieli eli 6. luokalla heillä on se 4 kieltä lukujärjestyksessä kuitenkin. Ko. koulussa ei ole luma-painotusta, mutta ylöspäin eriytetty matematiikka joka luokka-asteella ja niillä n. puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Eli aina ei ole edes kyse omasta valinnasta vaan koulun päätöksestä.
Missä Espoon koulussa puolet on maahanmuuttajia?
Puolet ylöspäin eriytetyn matematiikan lukijoista, joita on n 10 oppilasta per luokka-aste. Eli: kolmisarjaisessa koulussa on n 75 oppilasta per luokka-aste. Siitä porukasta n. 10 oppilasta on ylöspäin eriytetyssä matematiikassa ja siitä PUOLET eli n. 5 oppilasta on maahanmuuttajataustaisia. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajataustaisia on luokilla joku 4-5 per luokka eli yhteensä 12-15 oppilasta. Siis per luokka-aste. Sisälukutaito jäi sitten oppimatta?
No eipä tuostakaan kyllä paljoa ymmärrä. Koulu jossa luokalla on kymmenen oppilasta on jossain ulkosaaristossa, ei ainakaan Espoossa. Mamu ja maahanmuuttaja on eri asia.
Kyllä on nyt vaikeeta toi ymmärtäminen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluista Olarin koulu on yksi pääkaupunkiseudun parhaista. Sinne on kuitenkin aika vaikea päästä. Joko pitää pyrkiä matematiikkaluokalle, jonne on kova karsinta, tai sitten pitää olla A-ranska A-englannin lisäksi.
Tuo on keino karsia maahanmuuttajat kantiksista. Sama systeemi on monissa muissakin "paremmissa" kouluissa käytössä. Joissain kouluissa on vapaaehtoinen saksa. Joissain luma-luokkia. Mamut ei lue vapaaehtoisesti kieliä, saatikka matematiikkaa.
Vapaaehtoisten kielten opettajien on hyvin vaikea löytää töitä / oppilaita. Kun laitetaan mamuvapaaseen kieleen esimerkiksi vapaaehtoisen saksan opettaja ja oppilailla on mahdollisuus joko lukea "vapaaehtoisesti" saksaa tai sitten on mentävä siihen toiseen kouluun, mamukouluun, niin kummasti alkaa löytymään vapaaehtoisia.
Ja opettajat saavat töitä.
Ihan en kokonaan tajunnut tätä viestiä, mutta sen verran kuitenkin, että korjaan kahta olettamaa: omien lasten koulussa on A2-kieli mahdollisuus (espanja, saksa tai ruotsi). Maahanmuuttajataustaisia lapsia ja vanhempia pyydetään, ihan koulun puolelta, miettimään todella tarkkaan A2 kielen ottamista ylipäätään, koska heillä joka tapauksessa on jo se oma äidinkieli eli 6. luokalla heillä on se 4 kieltä lukujärjestyksessä kuitenkin. Ko. koulussa ei ole luma-painotusta, mutta ylöspäin eriytetty matematiikka joka luokka-asteella ja niillä n. puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Eli aina ei ole edes kyse omasta valinnasta vaan koulun päätöksestä.
Missä Espoon koulussa puolet on maahanmuuttajia?
Puolet ylöspäin eriytetyn matematiikan lukijoista, joita on n 10 oppilasta per luokka-aste. Eli: kolmisarjaisessa koulussa on n 75 oppilasta per luokka-aste. Siitä porukasta n. 10 oppilasta on ylöspäin eriytetyssä matematiikassa ja siitä PUOLET eli n. 5 oppilasta on maahanmuuttajataustaisia. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajataustaisia on luokilla joku 4-5 per luokka eli yhteensä 12-15 oppilasta. Siis per luokka-aste. Sisälukutaito jäi sitten oppimatta?
No eipä tuostakaan kyllä paljoa ymmärrä. Koulu jossa luokalla on kymmenen oppilasta on jossain ulkosaaristossa, ei ainakaan Espoossa. Mamu ja maahanmuuttaja on eri asia.
Avaatko tätä vähän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluista Olarin koulu on yksi pääkaupunkiseudun parhaista. Sinne on kuitenkin aika vaikea päästä. Joko pitää pyrkiä matematiikkaluokalle, jonne on kova karsinta, tai sitten pitää olla A-ranska A-englannin lisäksi.
Tuo on keino karsia maahanmuuttajat kantiksista. Sama systeemi on monissa muissakin "paremmissa" kouluissa käytössä. Joissain kouluissa on vapaaehtoinen saksa. Joissain luma-luokkia. Mamut ei lue vapaaehtoisesti kieliä, saatikka matematiikkaa.
Vapaaehtoisten kielten opettajien on hyvin vaikea löytää töitä / oppilaita. Kun laitetaan mamuvapaaseen kieleen esimerkiksi vapaaehtoisen saksan opettaja ja oppilailla on mahdollisuus joko lukea "vapaaehtoisesti" saksaa tai sitten on mentävä siihen toiseen kouluun, mamukouluun, niin kummasti alkaa löytymään vapaaehtoisia.
Ja opettajat saavat töitä.
Ihan en kokonaan tajunnut tätä viestiä, mutta sen verran kuitenkin, että korjaan kahta olettamaa: omien lasten koulussa on A2-kieli mahdollisuus (espanja, saksa tai ruotsi). Maahanmuuttajataustaisia lapsia ja vanhempia pyydetään, ihan koulun puolelta, miettimään todella tarkkaan A2 kielen ottamista ylipäätään, koska heillä joka tapauksessa on jo se oma äidinkieli eli 6. luokalla heillä on se 4 kieltä lukujärjestyksessä kuitenkin. Ko. koulussa ei ole luma-painotusta, mutta ylöspäin eriytetty matematiikka joka luokka-asteella ja niillä n. puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Eli aina ei ole edes kyse omasta valinnasta vaan koulun päätöksestä.
Missä Espoon koulussa puolet on maahanmuuttajia?
Puolet ylöspäin eriytetyn matematiikan lukijoista, joita on n 10 oppilasta per luokka-aste. Eli: kolmisarjaisessa koulussa on n 75 oppilasta per luokka-aste. Siitä porukasta n. 10 oppilasta on ylöspäin eriytetyssä matematiikassa ja siitä PUOLET eli n. 5 oppilasta on maahanmuuttajataustaisia. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajataustaisia on luokilla joku 4-5 per luokka eli yhteensä 12-15 oppilasta. Siis per luokka-aste. Sisälukutaito jäi sitten oppimatta?
No eipä tuostakaan kyllä paljoa ymmärrä. Koulu jossa luokalla on kymmenen oppilasta on jossain ulkosaaristossa, ei ainakaan Espoossa. Mamu ja maahanmuuttaja on eri asia.
Avaatko tätä vähän?
Medialukutaitoa.
Rikospaikalla oli suomalainen mies, Suomen kansalainen, 20 vuotias eläkeläinen, löyhästi sitoutunut nuorukaisjoukko, vaasalaismies, hevosmies, maahanmuuttaja, mamu, nuorukainen, ruotsalaisnuorukaisia, serkukset, sukulainen ja suomalainen nainen.
Mitä mielikuvia herättää epäillyt?
Voin sanoa, että lukiossa on paljon maahanmuuttajia. Olarissa on myös paljon mamuja ja 20 vuotiaita eläkeläisiä. Toki siellä on paljon suomalaisiakin, mutta myös Suomen kansalaisia ja nuorukaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluista Olarin koulu on yksi pääkaupunkiseudun parhaista. Sinne on kuitenkin aika vaikea päästä. Joko pitää pyrkiä matematiikkaluokalle, jonne on kova karsinta, tai sitten pitää olla A-ranska A-englannin lisäksi.
Tuo on keino karsia maahanmuuttajat kantiksista. Sama systeemi on monissa muissakin "paremmissa" kouluissa käytössä. Joissain kouluissa on vapaaehtoinen saksa. Joissain luma-luokkia. Mamut ei lue vapaaehtoisesti kieliä, saatikka matematiikkaa.
Vapaaehtoisten kielten opettajien on hyvin vaikea löytää töitä / oppilaita. Kun laitetaan mamuvapaaseen kieleen esimerkiksi vapaaehtoisen saksan opettaja ja oppilailla on mahdollisuus joko lukea "vapaaehtoisesti" saksaa tai sitten on mentävä siihen toiseen kouluun, mamukouluun, niin kummasti alkaa löytymään vapaaehtoisia.
Kyseessä on ns. rokotevastainen koulu
Ja opettajat saavat töitä.
Ihan en kokonaan tajunnut tätä viestiä, mutta sen verran kuitenkin, että korjaan kahta olettamaa: omien lasten koulussa on A2-kieli mahdollisuus (espanja, saksa tai ruotsi). Maahanmuuttajataustaisia lapsia ja vanhempia pyydetään, ihan koulun puolelta, miettimään todella tarkkaan A2 kielen ottamista ylipäätään, koska heillä joka tapauksessa on jo se oma äidinkieli eli 6. luokalla heillä on se 4 kieltä lukujärjestyksessä kuitenkin. Ko. koulussa ei ole luma-painotusta, mutta ylöspäin eriytetty matematiikka joka luokka-asteella ja niillä n. puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Eli aina ei ole edes kyse omasta valinnasta vaan koulun päätöksestä.
Missä Espoon koulussa puolet on maahanmuuttajia?
Puolet ylöspäin eriytetyn matematiikan lukijoista, joita on n 10 oppilasta per luokka-aste. Eli: kolmisarjaisessa koulussa on n 75 oppilasta per luokka-aste. Siitä porukasta n. 10 oppilasta on ylöspäin eriytetyssä matematiikassa ja siitä PUOLET eli n. 5 oppilasta on maahanmuuttajataustaisia. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajataustaisia on luokilla joku 4-5 per luokka eli yhteensä 12-15 oppilasta. Siis per luokka-aste. Sisälukutaito jäi sitten oppimatta?
No eipä tuostakaan kyllä paljoa ymmärrä. Koulu jossa luokalla on kymmenen oppilasta on jossain ulkosaaristossa, ei ainakaan Espoossa. Mamu ja maahanmuuttaja on eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallinen systeemi muutenkin Espoossa. Esimerkiksi mainingin koulussa, joka on melko iso koulu, on koulun sisällä venäläisille ja somaleille oma koulu. Muut oppilaat eivät oikeastaan edes näe näitä ollenkaan. Heitä opetetaan omalla kielellään jne.
Mitä ihmeen järkeä siinä on. Eihän nuo edes opi puhumaan Suomea.
Oppitunnit oman kielen tunteja (= äidinkieli) lukuunottamatta, on kyllä ihan suomeksi.
"Oman kielen tunteja", siis mitä helvettiä? Jos ollaan Suomessa niin opetellaan sitä suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluista Olarin koulu on yksi pääkaupunkiseudun parhaista. Sinne on kuitenkin aika vaikea päästä. Joko pitää pyrkiä matematiikkaluokalle, jonne on kova karsinta, tai sitten pitää olla A-ranska A-englannin lisäksi.
Tuo on keino karsia maahanmuuttajat kantiksista. Sama systeemi on monissa muissakin "paremmissa" kouluissa käytössä. Joissain kouluissa on vapaaehtoinen saksa. Joissain luma-luokkia. Mamut ei lue vapaaehtoisesti kieliä, saatikka matematiikkaa.
Vapaaehtoisten kielten opettajien on hyvin vaikea löytää töitä / oppilaita. Kun laitetaan mamuvapaaseen kieleen esimerkiksi vapaaehtoisen saksan opettaja ja oppilailla on mahdollisuus joko lukea "vapaaehtoisesti" saksaa tai sitten on mentävä siihen toiseen kouluun, mamukouluun, niin kummasti alkaa löytymään vapaaehtoisia.
Kyseessä on ns. rokotevastainen koulu
Ja opettajat saavat töitä.
Ihan en kokonaan tajunnut tätä viestiä, mutta sen verran kuitenkin, että korjaan kahta olettamaa: omien lasten koulussa on A2-kieli mahdollisuus (espanja, saksa tai ruotsi). Maahanmuuttajataustaisia lapsia ja vanhempia pyydetään, ihan koulun puolelta, miettimään todella tarkkaan A2 kielen ottamista ylipäätään, koska heillä joka tapauksessa on jo se oma äidinkieli eli 6. luokalla heillä on se 4 kieltä lukujärjestyksessä kuitenkin. Ko. koulussa ei ole luma-painotusta, mutta ylöspäin eriytetty matematiikka joka luokka-asteella ja niillä n. puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Eli aina ei ole edes kyse omasta valinnasta vaan koulun päätöksestä.
Missä Espoon koulussa puolet on maahanmuuttajia?
Puolet ylöspäin eriytetyn matematiikan lukijoista, joita on n 10 oppilasta per luokka-aste. Eli: kolmisarjaisessa koulussa on n 75 oppilasta per luokka-aste. Siitä porukasta n. 10 oppilasta on ylöspäin eriytetyssä matematiikassa ja siitä PUOLET eli n. 5 oppilasta on maahanmuuttajataustaisia. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajataustaisia on luokilla joku 4-5 per luokka eli yhteensä 12-15 oppilasta. Siis per luokka-aste. Sisälukutaito jäi sitten oppimatta?
No eipä tuostakaan kyllä paljoa ymmärrä. Koulu jossa luokalla on kymmenen oppilasta on jossain ulkosaaristossa, ei ainakaan Espoossa. Mamu ja maahanmuuttaja on eri asia.
Kyseessä on ns. rokotevastainen koulu.
Alue: Aihe vapaa
Minkä ikäisiä lapsia teillä on? Onko kyse ala-asteesta, yläasteesta, lukiosta...?
Ala-asteen kouluista Komeetan koulussa painotetaan englannin kieltä ja siellä on myös täysin englanninkielisiä luokkia -> aika paljon ulkomaalaisia (yleensä "parempien perheiden") lapsia ja kansainvälinen ilmapiiri. Sieltä joutuu tosin neljännelle luokalle Papinniityn kouluun, joka on kai muuten ihan hyvä, mutta tiloiltaan ja pihan suhteen tosi ankea. Päivänkehrän koulu on isompi ja sillä on hyvät tilat. Siellä taas on mm. musiikkiluokka.
Yläasteen kouluista Kuitinmäen yläaste on tällä hetkellä remontissa ja oppilaat jossain evakossa. En tiedä, koska valmistuu. Olarin koulu (ja lukio) on uudehko, luonnontieteisin painottuva ja hyvin tasokas koulu.