Oletko vieraillut tai asunut koskaan ulkomailla slummissa?

slummiin. paikallinen oli kuskina ja pelästyi, minäkin pelästyin, ja kauhistuin.



Indonesiassa, pääkaupungissa.



en ole ollut sama ihminen sen jälkeen. hyvä kun niillä lapsilla on nimet. eivät tiedä syntymäpäiväänsä.



tienvarsilla kun pikkulapset kantavat vielä pienempiä lapsia, jopa vauvoja joilla haavoja kasvoissa, ne haavat ovat usein tahallaan aiheutetut

pesevät auton ikkunoita, kauppaavat makeisia, mitä vaan.



Ja yksi nostaa sitä vauvaa/taaperoa auton ikkunaan päin ja lauma samanikäisiä lapsia kerjäävät rahaa ja osoittelevat sitä vauvaa.

Erityisesti jos kyseessä taksi, jossa todennäköisesti joku länsimaalainen.



Mitä kuvittelit?

Itä-Afrikassa. Kokemus opetti arvostamaan omaa elämää, mutta teki myös minusta erittäin kovan.

Isäntäperheelläni oli tapana tehdä osa päivittäisistä ostoksistaan slummissa. Minä olin mukana ja ei mitään pahaa sanottavaa. Toki oli köyhiä peltihökkeleitä, mutta ihmiset olivat enimmäkseen normaalisti vaatetettuja, normaalipainoisia ja iloisia. Huomioni kiinnittyi joihinkin ilmeisesti liimaa tai liuotinaineita imppaaviin lapsiin, joiden silmistä näkyi aineiden käyttö. Tarjosin lapsille ruokaa paikallisista kojuista ja seurasin, että he söivät (eivätkä myyneet eteenpäin).

ja tarkoituksella. Kokemus oli kutakuinkin sellainen kuin odotinkin. Perheiden ja perheettömien olot, sosiaaliturvaton ja kaikinpuolin muutenkin turvaton elämä tulee vielä usein mieleeni iltaisin painostavana tunteena. Että kehtaammekin täällä valittaa ja käyttäytyä huonosti.



Lasten tulevaisuuden näkymien olemattomuus (prostituutiota, sukupuolitauteja, hyväksikäyttöä ja huumeidenkäyttöä lukuunottamatta) on sanoinkuvaamattoman julmaa. Omien voimavarojen ja resurssien rajallisuus ahdistaa,



Olen mielestäni hyvin sietokykyinen ihminen, mutta likaiset ja sairaat lapset jotka ovat heitteillä saavat mahani vääntymään.



Mielenkiintoista on, että enemmän tai vähemmän samankaltaisia "slummeja" olen nähnyt Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Olosuhteet, sosiaaliturvan puute, turvattomuus ja tulevaisuuden näkymät täsmäävät.

huono-osaisuutta kyllä löytyy Yhdysvalloissakin, mutta siellä sentään on olemassa edes periaatteessa sosiaaliturva, koulut, terveydenhuolto edes jossain määrin, ja mahdollisuus päästä sen piiriin. En lähtisi vertaamaan itä-afrikkaa ja yhdysvaltoja tässä asiassa.



Itselleni oli ravisuttava kokemus tajuta se resurssien olemattomuus. Tuntui kun olisi tipahtanut parvekkeelta maahan.



ei sellaista kurjuutta ole länsimaissa missään.

Loistohotellin terassilla Riossa join kerran drinkkiä ja viereistä pusikosta nostettiin raato paareilla pois... Oli kuollut koska kiirettä ei ollut ja viltti kasvojen päällä.

Siellä niitä slummeja piisasi.



Jätin kyllä kaikki arvoesineet hotelliin ja laitoin kulahtaneet vaatteet päälle kun kadulle lähdin palloilemaan.

maassa:

Sambia, Lusakan "lähiö", sekä Soweto Etelä-Afrikassa.



Sambia on yksi maailman köyhimmistä maista, joten köyyttä on siellä kaikkialla. Itse asuin pari viikkoa kahden huoneen savimajassa, ilman mukavuuksia. Avarsihan tuo mieltä...



Etelä-Afrikassa erot olivat todella suuret... Tuntui hurjalta käydä kylässä tutun tutun luona slummissa vietettyään päivää ensin ostoskeskuksessa Johannesburgin lähellä "valkoisten alueella".

ekalla kerralla hätkäytti, nyt ei jaksa enää kiinnittää huomiota. Se on ihan perusjuttu siellä.