Parisuhdeapua kaivataan!
Olen naimisissa oleva kolmen lapsen äiti. Miehen kanssa on oltu yhdessä 13 vuotta. Viimeisten viiden vuoden aikana ollaan kiikuttu monesti eron partaalla, mutta aina on päätetty kuitenkin vielä yrittää.
Yritykset ovat minusta kuihtuneet miehen välinpitämättömyyteen. Olen ollut tyytymätön, mutta en ole osannut toisaalta itsekään tehdä mitään mullistavaa. Olen ollut positiivisempi ja yrittänyt luoda viihtyisää ilmapiiriä.
Mies on ihan ok mies, ei luuhaa vieraissa, ei ole väkivaltainen, ei käy liikaa juhlimassa, ei käytä liikaa alkoholia.
MUTTA! Tapasin hiljattain miehen joka on vienyt jalat altani. Olen ihan sekaisin. Haluaisin juosta tuon miehen syliin ja jäädä siihen... Tekisi mieleni painua tämän miehen kanssa neljän seinän sisälle ja olla kerta toisensa jälkeen sillain... En pysty keskittymään mihinkään, odotan vaan, että koska taas tapaamme.
Mitään ei olla siis tehty... Vielä.
HELP!!! Miten teille muille saman kokeneille on käynyt? En halua loukata omaa miestäni, mutta en jaksa nähdä meitä yhdessä viiden vuoden päästä. Onko tämä kiima sekoittanut pääni..?!? Pitäisikö nämä tunteet purkaa oman miehen kanssa? Kuvitellen, että hän on se toinen mies..???
Mä oon ihan rikki.
Kommentit (8)
Joskus kun on erosta puhuttu niin mies on ollut sitä mieltä, että nimenomaan lasten takia pitää yrittää ja että hän ei kestäisi jos näkisi lapsia vain joka toinen viikonloppu.
Etä-äidiksi en itsekään halua. Ehkä viikko ja viikko systeemi voisi toimia. Lapset asuisivat kotona, me vanhemmat vuoroteltaisiin asumisen kanssa. Ääh... En tiedä!
hei!
ei ole ihme, että joku toinen on vienyt jalat altasi, sillä kun nainen (tai mies) elää pitkää epätyydyttävässä (emotionaalisesti ja/tai fyysisesti) suhteessa, alkaa hän olla valmis rakastumaan. Olen itsekin kokenut saman.
Jos vain voit, yritä purkaa paineita miehesi kanssa ensin; mielikuvitus on mainio apuväline seksiin! Odota vielä vähän ennen kuin aloitat suhteen toisen kanssa, sillä te ette ehkä vielä ole koettaneet kaikkea avioparina. Toisaalta, jos menet sänkyyn toisen miehen kanssa, älä kerro sitä miehellesi, sillä tieto lisää tuskaa - ja tästä on turha kenenkään tulla moralisoimaan mtn. Minäkään en haluaisi tietää, jos mieheni hairahtuisi tyyliin kerran tai kaksi, eri asia sitten, jos aloittaa ns. vakavan sivusuhteen.
Rakastumisesta voi kyllä myös nauttia turvalisesti, sillä se antaa uutta energiaa ja voimia jaksaa arkeakin. Oman stoorin ympärille voi kuvitella vaikka millaisia romanttisia kiekuroita eikä siinä ole mtn pahaa - päinvastoin. Voit siis myös nauttia siitä, että yhä kykenet tuntemaan voimakkaasti; masentunut ihminen esimerkiksi ei rakastu, koska siihen ei ole voimia. Nauti elämästä mutta ota askelet hitaasti ja rauhallisesti, pohdi ja odota...
Tai siis en ollut kovin ihastunut keneenkään, mutta olin suhteessa kahden eri miehen kanssa peräjälkeen. Meillä meni parisuhteessa aika huonosti silloin ja hain ihailua muualta. Näiden kahden jälkeen totesin, että oma mies on sentään aika hyvä.
Hänen kanssaan kun on tottunut elämään, niin en ala kyllä passaamaan ketään tms. Mulla ehkä pahin pelko oli se, että nämä vieraat olivat molemmat aika avuttomia kotitöissä, eivät ole lasteni isiä eli tuskin heihin kauheasti panostaisivat.
En siis voinut kuvitella eläväni niistä miehistä kummankaan kanssa, kun vertasin heitä omaan mieheeni, vaikka hänessäkin on paljonkin vikoja.
Ei meidän parisuhde vieläkään mitenkään hyvä ole, mutta en haikaile muiden peräänkään. Olen valmis huikan joustamaan omissa vaatimuksissani, että saan elää perheenä lasten ja miehen kanssa. Ja kun en itsekään ole ihan kauheasti tehnyt tilanteen parantumiseksi, niin kuinka voisin odottaa toiselta. Meillä kuitenkin arki toimii ja matkustetaan ja harrastetaan yhdessä koko perhe.
Käyt vaan antaas pesää sille uudelle äijälle ja jos huvittaa vielä sen jälkeenkin niin sitten käyt antaas pesää vähän useammin ja sitten kun uusi äijä on oikein päässyt pesän makuun sanot sille että sulla on 3 lasta ja ajattelit muuttaa niiden kanssa huomenna sen äijän luo. Jos siltä loksahtaa suu auki niin annat vielä pesää kerran jonka jälkeen et pidä enää mitään yhteyttä. Jos se haluaa ettei ne lapset muuta sen luo niin ei muuten soita enää koskaan sulle.
hyvää parisuhteelle vähintään muutaman kerran vuodessa olla vaikka viikonloppu ihan vain kahdestaan! Olen huomannut toimivaksi... t. 15vuotta kimpassa saman ukon kanssa
Tämä toinen mies tietää tilanteeni. Tietää lapset, tietää avioliiton.
Yhteistä aikaa meillä ei tosiaan ole...
Yritän tänään puhua miehen kanssa. Mahtaako hänkään nähdä meitä parina viiden vuoden päästä jne.
Itse valitsen joka kerta oman mieheni.
miehen pariterapiaan tms. Jos lapset isoja niin anna mennä vaan...