Oletteko lähteneet synnyttämään "epävarmoilla" supistuksilla?

Jos nuo kivut ovat säännöllisiä, niin voihan ne olla oikeita supistuksia.



Mulla oli viimeisessä synnytyksessä harjoittelevia supistuksia viikon ajan. Olivat kipeitä ja säännöllisiä tunnin, pari - ja loppuivat sitten. Kun viimein alkoi oikeasti, tuntuivatkin erilaisilta: tiesin heti ensimmäisestä, että nyt lähdetään.

yksi päivä mutta ei se osannut sanoa kuin että tule kun siltä tuntuu!

Ekassa synnytyksessä olin jo 3cm auki enkä tajunnut että synnytys on käynnissä, mutta lääkäri (sattui olee lääk.neuvola) sanoi, että mees ny jo sairaalaan. sietämättömäksi kivut muuttui vasta kun kalvot puhkaistiin. ETtä odotan kait ilmeisesti jotain järkyttävää kipua tai mulla on korkea kipukynnys?

Ei jotenkin viittis "turhaa" mennä sairaalaan.. kertokaapa vielä kokemuksianne. Jos on esim pari senttiä auki, niin laittavatko vielä kotiin?

( ja sinne sairaalaan ei kannata soittaa ne sanoo aina katsele nyt siellä kotona...)



No joo siis, mun kaveri meni näytille kun oli säännöllisen epäsäännöllisesti supistellut 4h.. oli 6 cm auki ja jäi sairaalaan..



Ite 3kk sitten lähdin epämääräisen juilimisen takia näytille illalla... olin kääntymässä takasin kotiin parkkipaikalta kun aatttelin et on kiire siellä kun autoja oli niin paljon ja mulla kumminkin ihan ok olo.. Eikä tosiaan mitään kipeitä tai säännöllisiä suppareita ollu. ( matkaa sairaalaan 75km) No onneksi mentiin sit kumminkin näytille meinaan tyttö synty 3h 15 min päästä.. Koko synnytys oli lähes yhtä kivuton alusta loppuun.. Edellinen synnytys olikin 1milj kertaa kipeämpi.. Eli jos olisin kääntynyt ympäri olisin synnyttäny joko kotona tai moottoritiellä..



Eli jos yhtään tuntuu et jotain tapahtuu niin mene näyttämään, kun ei voi tietää mitä siellä haruksissa tapahtuu.

olin siis vain sormelle auki...

kun en pärjää kivun kanssa mitenkään. Toisaalta jotkut pärjää loppuun saakka.



Ja ekasta olin tuossa vaiheessa vasta 1,5cm auki, tokasta 3cm auki. Mutta minuutin välein järjettömät supistukset. Alkoivat kyllä vesienmenolla molemmat synnytykset.

kun aloin olla niin hermostunut sellaseen selän jäytämiseen (ok vedet kyllä oli menneet; muttei juurikaan kunnon supistuksia). Jos ois lähdetty vasta kun supistukset kunnolla alkoivat, olisi kakkonen syntynyt moottoritien varteen, ei siis olisi ehditty sairaalaan asti.

Ei niitä todellakaan voinut sanoa kipeiksi. Pientä jomottelua vain. Olin 3cm auki. Kävelin sitten päivän sairaalassa. "Oikeat" kivut tuli vasta tuntia ennen maailmaan tuloa.

Kun sinne menee, heidän on pakko tutkia kohdunsuu ja kuunnella sydänäänet. Nyt pelaat varmanpäälle ja huolehdit siitä, että vauva voi sisälläsi hyvin loppuun asti.

Tuskin enää käännyttävät sua takaisin jos lähdet näytille kun oot jo niin pitkällä!

Kuopuksesta oli tullut pari viikkoa epäsäännöllisiä ei niin kipeitä supistuksia. Sitten muutaman tunnin säännöllisiä ei edelleenkään kipeitä. Puhaltelemalla selvisi. Lapsille soitettiin hoitajaa ettei yön selkään tarvitsisi mummon lähteä. Mummon tultua päätettiin lähteä näytille kun supistukset olivat niin säännöllisinä 4h jatkuneet. Eivät kuitenkaan erityisen kipenä. Sairaalaan päästyämme oli 7cm auki. Jossain 8cm kohdalla alkoi tehdä kipeää ja avautuminen hidastui.. Että ei olisi ollut kuitenkaan kiire.

ja kolmas synnytys menossa. Makoilin sitten käyrillä siellä salissa ja sanoin ohimennen kätilölle että syntyisipä tämä lapsi nopeasti (ekassa meni yli vuorokausi). Kätilö kurkkasi käyrää ja sanoi ettei noilla suppareilla kyllä vielä synnytetä kun ovat ihan epäsäännöllisiä, välit 3-10 minuuttia. Katsoi tunnin päästä ihan huvikseen ja oltiinkin jo 8cm auki, hetki meni vielä ja pääsin ponnistamaan. Vauva syntyi muutamassa minuutissa.

Ja siksipä ni että kolmonen oli syntyä matkalle. Siraalaan päästyä oli jo ihan auki ja piti ruveta ponnistamaan. Pojan pää sattui vielä olemaan todella iso niin otti ihan hirveän kipeetä kun ei voinut enää saada mitään kipuun. Siksipä neljännen kanssa lähdin heti eikä siinäkään ehtinyt sairaalassa pitkään olemaan ennen kun vauva syntyi.Kivut mullakin tulleet sietämätyömiski vasta kun kalvot puhjenneet eli ihan loppu vaiheessa.

ollut kummia olotuksia joku 3-4h. Ei tehnyt sanottavasti kipeetä tai mitään, mutta lähettiin sitten näytille ihan oman mielenrauhan vuoksi. En pitänyt mitään kiirettä, vähän oli kävely välillä hankalaa, mut käytiin matkanvarrella mm. kaupassa ostamassa evästä yms.



Sairaalaan kun pääsin ja kätilö alkoi tunnustella tilannetta, meni vedet, sit alkoi jo supistuksetkin tuntua jossain ja 1,5h siitä tenava oli maailmassa... Miehelle soitin vasta siinä vaiheessa, että alkaas tulla tännepäin (en aikasemmin viittinyt hätyytellä, kun en uskonut meidän sinne jäävän) Hyvä kun edes kerkis edes mukaan. :D



Esikoisen synnytys kesti melkein 20h ja mm. oksentelin joka supistuksella ja kyllä vain teki kipeetä... En todellakaan uskonut että toinen tulis ihan noin nopeeta.

on ollut harjoittelusupistuksia jo viikon verran jo kovastikki mut sitten aina loppuneet. Yksi ilta olin jo tosiaan lähdössä kun oli 3 tuntia supistellut viiden-kymmenen minsan välein, mutta sitten ne loppui:(

pitää kait mennä käymään, tästä ei montaa kilometriä ole. Eilen oli neuvola ja lapsi voi kaiketi ihan hyvin.. mutta alkaa jo hermot pettää tähän epävarmuuteen. Lapsen liikkeet sattuu myös jo alapäähän, normaaliako? maha on jo toosi alhaalla..

kiitos kaikille kommenteista!:)

sanoi kätilö, että jos liikunta helpottaa niitä, ovat vasta harjoittelua.

jos taas niiden aikana on pysähdyttävä, ovat niitä oikeita supistuksia.

Ekassa synnytyksessä olin jo 3cm auki enkä tajunnut että synnytys on käynnissä,

Itse en tajunnut esikoisen syntyessä synnytyksen olevan käynnissä ennen ponnistusvaiheen alkamista. Pientä selkäsärkyä oli kyllä ollut.

Tuosta viisastuneena ajattelimme kuopuksen syntyessä mennä varmuuden vuoksi näytille kun säännöllistä selkäsärkyä (pientä jomotusta) oli ollut pari tuntia. Synnytysvastaanotossa minut tutkittiin, olin täysin auki ja minut siis kärrättiin sängyllä saliin ponnistamaan. En olisi ikinä uskonut.

Valmennuksessa tosin käskettiin olemaan kotona niin kauan kuin pystyy. Minä olisin varmasti pysytynyt hyvinkin synnyttämään lapset kotona. En sitten tiedä miten pahasti olisi käynyt.

Eli minä menisin näytille varmuuden vuoksi.

jo mennyt kun olit täysin auki ja saliin?ap

Minä odottelin kakkosen synnytyksessä kotona nelisen tuntia, kun kipu ei ollut mitenkään sietämätöntä. Kun sitten lähdimme sairaalaan, olin 6 cm auki ja vauva syntyi puolen tunnin kuluttua.



Kolmosta lähde piakkoin hakemaan ja todellakin aion lähteä sairaalaan herkemmin kuin viimeksi.

17, oliko vedet jo mennyt kun olit täysin auki ja saliin?ap

Minun käskettiin olla erittäin varovaisesti kärräyksen ajan (synnytysvastaanotolta saliin) jotta vedet eivät menisi matkalla. Kalvo siis pullisteli vettä. Sanoivat että lapsi tulee heti kun vedet menevät. Salissa kurkkasivat alakertaani, vedet menivät heti ja lapsi oli ulkona parissa minuutissa.

Kai tämä tällainen on kuitenkin kohtalaisen harvinaista. Ei ihan syöksy, mutta melkein.

T:17

Eli nähtävästi ap et ole vielä lähtenyt ja olet yhdessä koossa. Miltä tuntuu?

kummia "kramppaamisia" ollut tasaisesti päivällä, mutta ei mitään kivuliasta ennen klo yhtätoista illalla. Sitten lähdettiin pikkuhiljaa sairaalaan, vaikka luulin, että nauravat mut ulos, kun supistuksia on ollut vasta hetken. Sairaalaan päästessä kipu olikin jo aika hirveää. Pääsin suoraan osastolle, olin 9,5 cm auki ja tyttö syntyi alle puolessa tunnissa... Eli suosittelisin, että lähdet näytille. =) Onnea matkaan!