Lue keskustelun säännöt.
Nyt mä elänkin "sitten kun" -elämää..
05.02.2010 |
Aikaisemmin en tajunnut sellaisia ihmisiä, jotka odottaa sitä täydellistä hetkeä. Sain yhden lapsen nuorena ja ajattelin, että hyvinhän se sujui ja niinhän se sujuikin. Mutta iän myötä on alkanut tämä Sitten kun minä saan opiskelut valmiiksi niin Sitten minä hankin lapsen. Sitten. Sitten. Sitten.
Olen siis kohta jo 30 v ja kärsin kovasta vauvakuumeesta. Naimisissa, omistusasunto, vakituinen työpaikka, yliopisto-opinnot aivan alkuvaiheessa. Kymmenen vuotta olen odottanut sopivaa hetkeä, ei se taida tulla koskaan.
Sisintä riistää. Haluan vauvan, mutta sitten sisäinen ääneni huutaa, että EIEIEI. Täytyis valmistua, täytyis olla pidempään töissä, (sain vasta vakituisen viran) liian vähän työkokemusta tältä uudelta alalta... ja BLAA. Jos nyt alettaisiin yrittämään lasta niin stressaisin koko ajan näitä muita kuvioita, en voisi nauttia kotona olemisesta kun miettisin kesken jääneitä opintoja jne. Haluaisin nauttia siitä ajasta enkä vaan huolehtia.
Taidan tällä tyylillä jäädä yhden lapsen äidiksi, kun täydellistä hetkeä ei kai ole olemassakaan ja näköjään ajattelen työnantajaanikin enemmän kuin itseäni. (näen suurin piirtein nyt jo painajaisia siitä, että joutuisin kertoa jääväni äitiyslomalle..) Vuosia olen jo ajatellut, että ihan pian me se vauva hankitaan, ihan pian... Mut vuodet vaan vierii ja olen huomannut etten enää olekaan niin kovin nuori.
Onko teitä muita? Miten ihmeessä mä pääsen tästä eroon :-/
Kommentit (4)
mutta jostain syystä se ei vaan onnistu ja kieriskelen vaan jatkuvasti tässä olotilassa. En uskalla ottaa sitä ratkaisevaa askelta vaan odotan jotain... Enkä edes tiedä enää mitä se on :-(
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin mikäpä olisi parempi ajankohta vauvantekoon! Ehdit olla töissä vielä koko raskausajan ja sitten sulla on työpaikka odottamassa kun haluat palata!
Vauvan kanssa äitiysloman (tai vielä paremmin hoitovapaan) aikana saat pikkuhiljaa vietyä opintoja eteenpäin. Suosittelen! Älä enää mieti sit kun, vaan aloita (vauva-) elämä NYT! Kohta se on muuten ohi.
Nelikymppisenä tulet katumaan jos et sitä toista vauvaa työpaikan ja opintojen takia tehnyt! Opiskella taas voi oikeesti vielä 4-kymppisenäkin! Lycka till!
ruveta tekemään lapsi/lapsia, kun on se vakituinen työ. opiskella ja tehdä työtä ehdit vaikka 70-vuotiaaksi!
niin mikäpä olisi parempi ajankohta vauvantekoon! Ehdit olla töissä vielä koko raskausajan ja sitten sulla on työpaikka odottamassa kun haluat palata!
Vauvan kanssa äitiysloman (tai vielä paremmin hoitovapaan) aikana saat pikkuhiljaa vietyä opintoja eteenpäin. Suosittelen! Älä enää mieti sit kun, vaan aloita (vauva-) elämä NYT! Kohta se on muuten ohi.
Nelikymppisenä tulet katumaan jos et sitä toista vauvaa työpaikan ja opintojen takia tehnyt! Opiskella taas voi oikeesti vielä 4-kymppisenäkin! Lycka till!
ymmärtää, että olisi hyvä elää ihan suht "tässä hetkessä"...
En osaa oikein sulle mitään sanoa. Sen vain, että elämä voi olla kovin arvaamaton, ihan meille kaikille.