Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koiran selkärankarappeuma, onko jollakin kokemuksia

Vierailija
04.02.2010 |

Meillä on kohta 13v. Suomenlapinkoira ja epäily tästä taudista. Mitään ei siis ole tehtävissä, ainakaan pidemmällä tähtäyksellä. Jos sinulla on kokemusta niin miten tauti eteni? Ja kuinka "pitkälle" tauti eteni? Kiitos jo etukäteen!

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
04.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toinen oli 11-12-vuotias sakemanni, kun tauti todettiin. Siitä on jo aikaa melkein 20 vuotta, joten lääkitys oli aika erilaista, mutta kipulääkkeitä syötettiin ja niillä koira pärjäsi jonkun aikaa. Takajalat menivät yksittäisiä kertoja alta, portaissa piti auttaa takapäätä eikä pitkiä lenkkejä enää voinut ajatellakaan. Koira eli 13-vuotiaaksi, jolloin selän takia eläinlääkärillä käytettäessä todettiin valtava kasvain mahassa ja koira lopetettiin samantien. Olisi selän takia luultavasti jouduttu muutenkin tekemään tuo ratkaisu.



Toinen samasta vaivasta kärsinyt koiramme oli kultainen noutaja, jolla todettiin 12-vuotiaana muusta syystä röntgenkuvattaessa ko. vaiva. Puolisen vuotta koira pärjäsi kipulääkkeillä, mutta sitten alkoi kävely mennä niin vaikeaksi ja koira selvästi niin kipeäksi, että kipulääkkeet eivät enää tehonneet. Ihan 13-vuotiaaksi ei vanhus ehtinyt, kun jouduimme tekemään lopetuspäätöksen.



Suosittelen kipulääkitystä ja koiran voinnin seurantaa. Ei kannata pitää koiraa kärsimässä niin kauaa, että ei enää pääse ylös ja liikkeelle. Pikkuhiljaahan vaiva pahenee joka tapauksessa. Panostakaa hyvään saattohoitoon. Voimia!

Vierailija
2/3 |
04.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eläinlääkäri tutki koiran ja kipuja ei ole. Sehän tässä taudissa yksi "oire" onkin. Joka tapauksessa aloitimme kipulääkityksen annon päivittäin. Koiran takajalat pettävät monesti ja lenkit ovat mitäänsanomattomat, kahdesti päivässä. Koira ei näytä kärsivän, syö hyvin ja on virkeä ja täysin järjisssään. Siksi tämä onkin niin vaikeaa kuin ei tiedä että milloin sen viimeisen päätöksen aika on. Ymmärrän että on eläin kyseessä, mutta kun se on perheenjäsen. Päivä kerralla mennään, välillä suhteellisen hyvin ja toisena todella huonosti. Saattohoidosta mekin puhumme, on se niin vaikeaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
04.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä omasta koirasta näkee, kun sillä ei enää ole hyvä olla. Se takajalkojen lopullinen pettäminen vaanii tietysti nurkan takana, ja silloinhan sen ainakin tietää, että ei kannata kiusata enää perheenjäsentä. Itse en haluaisi/halunnut odottaa siihen asti.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi neljä seitsemän