Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin monet valittaa asuntolainojen suuruudesta juuri kun lapset on pieniä?
03.02.2010 |
Mä tavallaan ymmärrän et halutaan maksaa koti nopeasti omaksi jne mutta että sit kituutetaan kauheesti eikä voida jäädä hoitamaan niitä lapsia kotiin silloin kun ne on pieniä vaikka haluttaisi.
Tosi harvat käy ottamassa itselleen lyhennysvapaita vuosia ja vielä harvemmat neuvottelee lainansa uudelleen pidemmäksi esim 30 vuoteen. Kuulostaahan se ehkä kauheelta, mutta sillä tavalla voi olla ne 2-5 vuotta kotivanhemapana ja silti jää rahaa ruokaan. JA mikään ei estä taas maksamasta nopeammin sitä lainaa kun on taas kiinni työelämässä ja maksamisessa.
No niin, haukut kehiin taas mullekin:)
Kommentit (22)
kun on tilan tarvetta. Alkuu ei niillä lyhennysvapailla ole edes suurta iloa kun koron joutuu maksamaan kuitenkin ja se on se suurin kakku mikä lyhnnyksestä maksettavaksi lankeaa. Ja niitä lyhennysvapaitavuosia ei niitäkään saa kovin montaa eli ei mahdollista olemaan esim. sitä viittä vuotta kotona.
Itse käytin lyhennysvapaan vuoden jo äitiysloma-aikana kun niin pieni oli ä-raha että oli pakko niin tehdä. Sitten olikin lähdettävä töihin jotta lainasta selvisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1300 euroa. Kun jäin lasten kanssa kotiin kävimme pankissa neuvottelemassa ja lyhennämme vain 800euroa kuussa.
Olen kotona kunnes nuorin on 3. Sitten maksamme taas isompaa lyhennystä. Tällä systeemillä tulemme mukavasi toimeen ja pystyimme muuttamaan meille sopivaan asuntoon jo lasten ollessa pieniä.
Sovimme pankissa jo lainaa ottaessa, että maksamme kotona ollessani pienempää erää ja se kirjattiin lainapapereihin ylös.
- tilaa tarvitaan kun lapset on pieniä
- lyhyestä työhistoriasta ja äitiyslomista johtuen tulot on yleensä molemmilla pienet tai minimissä
- erityisesti etelässä lainaa joutuu ottamaan satoja tuhansia että saa edes jonkinlaisen kodin
- lyhennysvapaat vuodet tarkoittaa silti korkojen maksua joka kuukausi - järjetöntä!
- ison lainan kuoletus pitkälläkin aikavälillä on yli tonnin paukku kuukaudessa, siitäkin alkuvuosina suurin osa pelkkää korkoa joten lyhennysvapaa on todellisuudessa parin satasen luokkaa
voisin jatkaa tätä loputtomiin mutta ehkä tajusit??
olevan tulot todellakin romahtavat!
Sitä en vain ymmärrä, miksi tarvitsee ottaa niin älyttömät lainat, että niiden maksamiseksi on oltava töissä, jos haluaisikin hoitaa lapsensa kotona.
Olemme miehen kanssa n. 35-vuotiaita, lainaa meillä on yhteensä n. 105 kiloeuroa (sis. asuntolainan ja opintolainat). Talomme on toinen asuntomme, eikä meillä ensiasunnon ostajinakaan ollut omia säästöjä. Ensi asuntoon saimme takaajiksi molempien äidit ja tähän toiseen asuntoon emme ensiasunnon myyntivoiton jälkeen tarvinneet (emmekä halunneetkaan) takaajia.
Talossamme on tällä hetkellä asuinkäytössä 5 huonetta ja keittiö (130 m2) ja remonttien valmistuessa n. 4 vuoden sisällä tilat tuplaantuvat. Talomme sijaitsee sisäsuomessa pikkukaupungissa puolen tunnin päässä maakuntakeskuksesta. olemme nyt asuneet talossamme neljä vuotta.
Palkkatulot (verojen jälk.) meillä on kuukaudessa n. 3000 euroa ja asumiskulut/kk n. 1200 € (sis. lainanlyhennykset, korot, kiinteistöverot, vesimaksut, sähkömaksut sekä lämmityskulut.
Lapsia meillä on neljä ja minä olen kahden pienimmän syntymän jälkeen tehnyt töitä kotoa käsin niin, että lapset on hoidettu kotona. Mitään lyhennysvapaita emme ole tarvinneet, vaikka lainan takaisinmaksuaika on meillä 20-vuotta (tosin näillä koroilla vähemmän).
Ei tarvitse olla mikään "suurituloinen" pärjätäkseen mukavasti ja hoitaakseen lapsensa kotona. Niinhän se vanha kansa sanoo: "Ei ne suuret tulot vaan pienet menot"
Itsekään en ymmärrä lainoista valittamista. Omistusasunnon hankinta ja rahankäyttö kun on jokaisen oma valinta.
ps. niin ja olemme matkustelleetkin. 2-vuotiaamme on käynyt Suomen lisäksi jo neljässä maassa kolmessa eri maanosassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän ei sanonut, että pitäis muuttaa pienempään tm.
Nyt korot matalalla, meillä esim korko viime vuonna n 300/kk ja lyhennys 700/kk, jos olisi ollut tiukkaa, olisi ollut iso ero maksaa vain korkoja. Joo ei kovin järkevää, mutta järkevämpää kuin asua vuokralla. Meidän talon kokoisessa vuokra olisi väh 1000e/kk, korot olisi naurettavan pieni siihen verrattuna.
Olen hoitovapaalla vuoden, miehellä hyvät tulot, joe ei olisi maksaisimme vuoden vain korkoja.
*Kun on pieniä lapsia on se talo ostettava
kun on tilan tarvetta*
Kuka pakottaa?
*tilaa tarvitaan kun lapset on pieniä*
Tilaa tarvitaan kun lapset on ISOMPIA! Odottakaahan vain jos ette vielä tiedä... =) Pienet lapset EIVÄT tarvitse omia huoneita, harrastusvälineitä, omaa vessaa jne.
*Erityisesti etelässä lainaa joutuu ottamaan satoja tuhansia että saa edes jonkinlaisen kodin*
Missä "etelässä"? Me asumme 1 km meren rannasta 20 km Helsingin keskustasta ja asuntomme on ostettu 160.000 €. Tietysti asuntoa varten myös _säästetään_ etukäteen, ettei "satoja tuhansia" tarvita.
Ja arvasitte oikein, olemme hoitaneet lapsia verrattain pitkään kotona pitkälti juuri oikein mitoitetun asuntolainan ansiosta. Ei ole tarvinnut rutista että "pakko mennä töihin" ja muuta hömppää. Erittäin monella olisi mahdollisuus tehdä samoin, mutta yllättävän moni "pakotetaan" ostamaan talo juuri kun toinen lapsi syntyy, ja siitä se sitten lähtee =)
Onnea valitsemallanne tiellä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olevan tulot todellakin romahtavat!
parempituloinen perhe varmaan pärjää ihan hyvin;)
kuin suurissa kaupungeissa.. Ja siis tämä koskee yhtä lailla omistus- kuin vuokra-asumista. Kaikilla ei myöskään voi olla ajoitukseltaan onnistuneita entisten asuntojen kauppoja takana kuten teillä, ymmärrät sen varmaan. Ylipäätään kaikki eivät edes välttämättä ole olleet yhdessä vuosikausia tai edes suunnitelleet hankkivansa lapsia ennen kuin ovat tavanneet puolisonsa, ja mieli on muuttunut. Sellaista se elämä on. Optimi tietysti olisi, että tuleva puoliso olisi tavattu viim. 18-vuotiaana, ja alettu säästää ja suunnitella perhettä ja tulevaa elämää. Näinhän se vain usein ei mene.
Btw, ole onnellinen että sinulla on mahdolisuus tehdä etätöitä. Läheskään kaikillehan se ei ole mahdollista.
Sitä en vain ymmärrä, miksi tarvitsee ottaa niin älyttömät lainat, että niiden maksamiseksi on oltava töissä, jos haluaisikin hoitaa lapsensa kotona. Olemme miehen kanssa n. 35-vuotiaita, lainaa meillä on yhteensä n. 105 kiloeuroa (sis. asuntolainan ja opintolainat). Talomme on toinen asuntomme, eikä meillä ensiasunnon ostajinakaan ollut omia säästöjä. Ensi asuntoon saimme takaajiksi molempien äidit ja tähän toiseen asuntoon emme ensiasunnon myyntivoiton jälkeen tarvinneet (emmekä halunneetkaan) takaajia. Talossamme on tällä hetkellä asuinkäytössä 5 huonetta ja keittiö (130 m2) ja remonttien valmistuessa n. 4 vuoden sisällä tilat tuplaantuvat. Talomme sijaitsee sisäsuomessa pikkukaupungissa puolen tunnin päässä maakuntakeskuksesta. olemme nyt asuneet talossamme neljä vuotta. Palkkatulot (verojen jälk.) meillä on kuukaudessa n. 3000 euroa ja asumiskulut/kk n. 1200 € (sis. lainanlyhennykset, korot, kiinteistöverot, vesimaksut, sähkömaksut sekä lämmityskulut. Lapsia meillä on neljä ja minä olen kahden pienimmän syntymän jälkeen tehnyt töitä kotoa käsin niin, että lapset on hoidettu kotona. Mitään lyhennysvapaita emme ole tarvinneet, vaikka lainan takaisinmaksuaika on meillä 20-vuotta (tosin näillä koroilla vähemmän). Ei tarvitse olla mikään "suurituloinen" pärjätäkseen mukavasti ja hoitaakseen lapsensa kotona. Niinhän se vanha kansa sanoo: "Ei ne suuret tulot vaan pienet menot" Itsekään en ymmärrä lainoista valittamista. Omistusasunnon hankinta ja rahankäyttö kun on jokaisen oma valinta. ps. niin ja olemme matkustelleetkin. 2-vuotiaamme on käynyt Suomen lisäksi jo neljässä maassa kolmessa eri maanosassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitten kun ei saa lyhennysvapaata? Ystävälleni ei annettu muutamaa kuukautta lyhennysvapaata pankista. Oli vaan sanottu, että itsepähän valitsit jäädä hoitovapaalle!
ja minusta on aika riskaabeliä ottaa lyhennysvapaata "noin vain" esim. 2-3 vuotta. Mitäs sitten jos sille tuleekin sen jälkeen pakottava tarve (työttömyys, sairastelu jne.)? Pankit eivät todellakaan myönnä niitä lyhennysvapaita rajattomasti! Kysykääpä omasta pankistanne mikä on maksimiaika - meillä se on 2 vuotta, max. kolme yhteensä koko laina-ajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos useampi lapsi tulee väkisin sitä tilantarvetta jossain vaiheessa ja silloin on isompi asunto hankittava joko oma tai vuokra. Itse aikanan katsoimme ensin vuokra-asuntoa mutta olisi ollut vähintään yhtä kallis kuin mitä omasta menee lyhennyksiä joten päädyttiin otamaan oma vaikka olin ä-lomalla. Ja tottakai tiedämme että tilantarve kasvaa lasten kasvaessa kuten muutkin kulut joten siksipä e asunto on ostettava kun lapset on pieniä eikä heistä vielä niitä muita kuluja niin paljoa. Lisäksi ikä tulee vastaan jossain vaiheessa niin että ei ole mahdollist saada asuntolainaa niillä tuloilla mitkä perheellä on kun ei pysty saamaan tarpeeksi pitkää laina-aikaa enää. Näin on ystäväperheellä jotka etsiskelevät nyt omaa asuntoa kun lapset on koulualisia ja heille suoraan sanottu että heillä jo sen evrran ikää että lainan saanti pitkällä lainaajalla = kohtuullla lyhennyksellä on kohta mahdotonta.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta säästää etukäteen ja joillekkin 16000oe laina on jo iso kuten meille. Kaikilla ei ole yhtä suuria tuloja ja kaikissa kunnissa ei ole esim. kuntalisää jolloin kotona olevan hoitoraha olisi huomattavasti parempi kuin kelan maksama ja mahdollistaisi ehkä pidemmän kotona olemisen jolloin lainan maksminen ei myöskään olisi niin suuri ongelma ja siitä ei valitettaisi niin paljon.
Meillä "oli pako" ostaa talo kun neljäs lapsi syntyi (ei ollut suunniteltu raskaus) ja oikeasti tila loppui. Asuttiin 70 neilön kolmiossa jossa jatkuvasti jokin remppa menossa ja vauvan syntyessä käytössä vain kaksi makuuhuonetta ja alakerran vessa. Liäskis esikoinen oli aloittamass koulun ja haluttiin pysyvä koti silloin jotta lapselle ei tule turhaan koulun vaihtoja ja joudu luomaan uusia kaverisuhteita. Tämä vaan sitten tarkoitti nuorimman kohdalla sitä että äiti ei häntä hoitant kotona ä-loman jälkeen vaan lähti töihin.
Toki ymmrrän, että asumiskustannukset ovat erilaiset eri puolilla maata. Juu: meillä oli oma valinta muuttaa mieluummin pikkukaupunkiin, kuin tuohon maakuntakeskukseen. Syy valintaan oli turvallisempi, rauhallisempi asuinympäristö, kuin isommassa kaupungissa. Varaa olisi ollut ostaa asunto myös maakuntakeskuksesta, vaikka myyntivoitto oli 20-30 kiloeuron luokkaa ensiasunnosta.
Ei, emme ole olleet yhdessä "vuosikausia" tvs. Enkä tee etätöitä. Kotoakäsin työskentely ei tarkoita välttämättä etätöitä. Myös yrittäjä voi toimia kotoa käsin... Ja yrittäjällähän ei luonnollisesti ole työaikoja...
Pointtini oli, että tässä naapuristossakin on perheitä (juu täällä pikkukaupungissa), joiden lainat ovat 300 kiloeuron luokkaa, että ei täälläkään ihan ilmaista välttämättä ole asua. En siis todellakaan tunne sympatiaa näitä perheitä kohtaan, jotka elävät statustaan nostaakseen yli varojensa tai valittavat sitten siitä, että ei ole varaa olla lasten kanssa kotona, kun lapset ovat pieniä.
Niin ja emme "ihan böndellä" asu, kun ei tästä ole pääkaupunkiinkaan kuin tunnin matka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tilaa tarvitaan silloin kun lapset on pieniä, mutta rahaa tarvitaan myös. Minäkään en ymmärrä miksi asuntolaina pitäisi mitoittaa kauhean tiukaksi.
Pidemmällä aikavälillä tulee toki säästöä kun maksaa isoja lainanlyhennyksiä, mutta elämänlaatu siitä helposti kärsii.
Me päätettiin helpottaa elämää pienentämällä lainanlyhennykset mahdollisimman pieniksi kotiäitivuosieni ajaksi ja se oli meille hyvä ratkaisu. Sai hoitaa lapsia kotona eikä tarvinnut stressata raha-asioilla.
Lyhennyksen määrää ei olla myöhemmin lähdetty korottamaan mutta tehdään mahdollisuuksien mukaan isompia lyhennyksiä.
Laina-aika on jo 30 vuotta ja lyhennys mukavan pieni kuukaudessa. :)
tilantarvekin on aika yksilöllistä, että mihin on tottunut ja mitä kaipaa. Me muutettiin neliöiltään reilusta kolmiosta omakotitaloon kkun eka lapsi syntyi. Sen kolmion osti perhe, johon oli tulossa toinen lapsi... Me vaan ei viihdytä hirmu ahtaassa, vaikka tavaraa ei olekaan ylenmäärin.
Alkuu ei niillä lyhennysvapailla ole edes suurta iloa kun koron joutuu maksamaan kuitenkin ja se on se suurin kakku mikä lyhnnyksestä maksettavaksi lankeaa.
Olin hoitovapaalla kun otimme asuntolainamme. Heti alkuun otimme vuoden lyhennysvapaata. Kuukausimaksut olisivat olleet lyhennyksen kanssa 1150e, ilman lyhennystä niillä (nykyistä huomattavasti korkeammilla) koroilla 800e/kk. Ei siis mikään valtava ero noissa. Me tosin otimme tuon lyhennysvapaan vain varmuuden vuoksi, oikeasti maksoimme paljon pakollista enemmän kun talous ei ollut tiukoilla.
Kyllähän sitä tekee mieli lyhentää isoa lainaa heti aluksi, jotta saa korot pienemmiksi. Meillä tosin oli ennen niin iso vuokra, että noiden korkojen maksukaan ei tuntunut pahalta. Menihän ennekin sama raha "taivaan tuuliin" kuukaudessa.
osuvat ajoituksellisesti samaan aikaan hyvin usein ja toisaalta kymmenien vuosien asuntolainat tulevat vuosien saatossa sikakalliiksi. Niinpä moni haluaa kiristää vyötä ja maksaa lainan nopeasti pois. Mikä on ihan järkevää, mutta pistää ajoittain valittamaan.
en ainakaan raaski olla hoitovapaalla kuin muutaman kuukauden niin että lapsemme ehtii täyttämään 1 v 2 kk, sitte poika vain hoitoon. Tuolla aikaisemmin eräs totesikin että jos olet hyvä tuloinen tai olette molemmat kumppanisi kanssa niin hoitovapaasta saadut rahat eivät kannusta kotona olemaan 2-5 vuotta. Me molemmat haluamme perheen kanssa yhdessä harrastaa (mökkeily, matkustaminen 2-3 krt vuodessa, veneily, karavaanailu yms mitä voi yhdessä perheenä tehdä.), eli olla aktiivi vanhempia ja tämä valinta edellyttää että molemmat panostaa tietyltä osin uran kehittämiseen ja työssä käymiseen.
Töihin tienaamaan!