Kohta iskee kyllä paniikki...!
Mies lähti eilen parin ystävän kanssa risteilylle. Soitti tänään aamulla että akku loppuu älä pelästy kulta jos et saa yhteyttä.. Ehdittiin kuitenkin jutella pitkät pätkät ennen kuin akku loppui, sanoi muunmuassa että on kotona ihan viimeistään yhdeksän aikaan. Nyt kello on jo yli puoli 11. Eikai Turun satamasta poriin ajaminen kestä näin kauaa ? En muista ihan tarkkaa aikaa jolloin laivan piti saapua satamaan, se oli jotain 8-9 välissä illalla.. Maalailen täällä nyt kauhukuvia mitä ois voinu sattua! :/ (huomhuom. olen raskaana ja hormoonit hyrrää)
Ensinnäkin miehelläni on diabetes ja pelkään että hän on tiltannut johonkin ja ketään ei auta koska luulee häntä joksikin sammuneeksi puliukoksi tai on sattunut joku kamala kolari koti matkalla tai ties mitä! Ei hitto.. Enkä älynnyt pyytää miehen kavereitten numeroita jos olisin sitä kautta saanut yhteyden, eikä mies varmasti muista minun numeroa ulkoa että voisi jostain soittaa on se niin hönö... Alkaa jo itkettää :(
Kommentit (23)
Vähän jälkee 11 tuli. Olivat käyneet huoltsikalla ja vissii muutaman kerra oli kuskin pitäny pysähtyä että krapulainen porukka pääsee oksentamaan... ;D Mutta sainpa tämän hieman reissusa rähjääntyneen (ja haisevan) mieheni takasin! Olo on nyt ilonen ja huojentunu :) Oli vissii ollu loisto reissu mutta rankka joten päästin ton väsähtenee ressun jo nukkumaan =) Ite vielä kökin täällä ku ei uni vielä tule :/ mutta kiitos kaikille lohduttajille, on tää nykyaikana hienoa ku mitä erikoisimmista paikoista voi saada lohtua hädänhetkellä :) t.ap
Niin se vaan illan pimeinä tunteina muuttuu ajatukset 10 kertaa päiväsaikaa pahemmaksi ja varmaan raskauskin herkistää..
ke reippaasti myöhässä jäiden takia. varmaan syynä vaan kelit tässäkin