Lue keskustelun säännöt.
Mihin masennus johtaa
12.01.2009 |
Olen masentunut, jonkin verran varmaan jo kauan ja nyt masennus tuntuu pahenevan. En jaksa kuin pakollisen, mutta jaksan vielä sentään sen. Mutta mihin tämä päättyy? Romahdanko jotenkin vai mitä tapahtuu?
Olen käynyt lääkärissä ja sain mielialalääkettä, joka ei tunnu vaikuttavan mitään. Psykiatrille on aika, mutta jotenkin en usko tämän tilanteen paranevan. Olen niin syvällä kuopassa.
Sairaslomaa on tarjottu paria viikkoa, mutta sitten on töissä entistä pahempi tilanne, enkä muutenkaan halauais jättää töitä työkavereiden niskaan, enkä mysökään kertoa sairasloman syytä kenellekään. Enkä usko että2 viikkoa auttaisi. Pääsisinkö sitten enää mihinkään.
Mutta jos jatkan tätä puurtamista, niin tuleeko niin täydellinen väsyminen, ettei minun enää tarvitse tehdä mitään. Pääsenkö jonnekin lepäämään?
Kommentit (18)
ei auta, masennukseen eikä työuupumukseen. Ei kaksi viikkoa eikä kaksi kuukautta.
Syy täytyisi löytyää ja siihen vaikuttaa. Ja sitä uskoa parempaa pitää olla, sinulla itsellä. Sitä ei saa lääkepurkista eikä muualta, se täytyy löytyä sinusta. Edes pieni kipinä josta pääsee alkuun.
Ensin alkuun voisit lopettaa pohtimisen miten tässä käy, tässä käy niinkuin sinä haluat.... käytä pohdiskeluun kuluva energia vaikka ulkoiluun ja liikkumiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävit lääkärillä, mutta onko yleinen terveystilasi tarkistettu? eli hemoglobiini, verenkuva, tulehdusarvot, verenpaine, maksa- ja munuaisarvot, kilpirauhasarvot jne...
Täällä toinen väsynyt 3 lapsen äiti. Tiedän olevan jonkin verran masentunut mutten millään kehtaisi hakea apua. Yritän jaksaa vitamiinien voimin. Lapset saan juuri ja juuri hoidettua mutta itsestäni en jaksa enää huolehtia. Olenkin miettinyt meneekö tämä itsestään ohi vai mihin tässä joutuu?
Kyllä sillä on merkitystä vaikka jotkut täällä toisin väittääkin. Kun keho lepää, lepää mielikin - edes vähäsen. Ei kannata yrittää tietää miten asiat olisivat 2 viikon kuluttua jos jäisit sairaslomalle. Et mitenkään voi tietää sitä etukäteen. Joten kannattaa kokeilla, sitten 2 viikon päästä näet tarvitsetko uuden ajan lääkärille vai ovatko voimasi jo lisääntyneet. Elät sen päätöksen ja tilanteen sitten 2 viikon päästä että mihin suuntaan siitä lähdet..töihin vai haetko lisää sairaslomaa...
Se että kannat vastuuta työasioistasi on omiaa pahentamaan asiaa. Se että tarjottiin kaksi viikkoa ei tarkoita että se on se aika jonka olet saikulla. Ensin tavataan antaa vain 2 vko kerralla ja tämä siksi että potilas tulisi sinne vastaanotolle eikä jäisi vain kotiin makaamaan. Lääkäri haluaa nähdä sinut ja kuulla tilanteesi kun haet lisää lomaa.
Usko minua. Minä yritin tuota. Eikä onnistunut. Loppujen lopuksi istui työpaikan kivirappusten alimmalla askelmalla ja itkin kun en enää jaksanut nousta portaita ylös. Työkaveri vei minut lääkäriin ja sitten olin lomalla melkein vuoden. Toimintakyky meni kokonaan.
Kannattaa jäädä hoitamaan itseään ajoissa. Mitä enemmän sitä pitkittää, sen vaikeampi on päästä takaisin "pinnalle".
Kauanko olet muuten syönyt sitä lääkettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävit lääkärillä, mutta onko yleinen terveystilasi tarkistettu? eli hemoglobiini, verenkuva, tulehdusarvot, verenpaine, maksa- ja munuaisarvot, kilpirauhasarvot jne...
Ei ole tarkistettu. Mutta masennustesti on tehty ja senkin mukaan olen masentunut. Kamala väsynyt, unihäiriöitä, olen lihonut valtavasti pienessä ajassa, an jaksaisi aloittaa mitään, muistihäiriöitä, en jaksa enää harrastaa mitään, en jaksa pitää yhteyttä kehenkään. Kotonakin teen pakollisen ja sitten makaan sohvalla.
Kannattaa käydä lääkärillä perusverikokeissa...mulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, pääoireena järkyttävä väsymys, joka ei korjaantunut pitkillä yöunilla. Joka tapauksessa oli syy mikä hyvänsä, jo lasten takia: mene lääkärin puheille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin alkuun voisit lopettaa pohtimisen miten tässä käy, tässä käy niinkuin sinä haluat.... käytä pohdiskeluun kuluva energia vaikka ulkoiluun ja liikkumiseen
Kun kaikki ei ole hyvin. Voihan olla että joillakin se auttaa, mutta minulla ainakin pitkitti masennusta melkein 15 vuotta. Sitten vasta aloin paranemaan, kun otin asenteen että siihen on SYY miksi olen masentuntut ja masennus on HYVÄ koska se kertoo jotain itsestäni ja tilastani. Se kertoo että minulla on paha olo. Opettelin pysähtymään ja kuuntelemaan itseäni REHELLISESTI ja HYVÄKSYVÄSTI. Kaikki tunteet pitää hyväksyä, vaikka ne eivät olisikaan polittiisesti korrekteja. Tunne on aina oikeassa, käytöstään voi säätää. Monella, itseni mukaan lukien, oli se käsitys että juuri tunnetta pitää säätää. Jos on oikein perusteellisesti oppinut tukahduttamaan kaikki tunteensa, ei aluksi edes tiedä että tunteet ovat siellä odottamassa näkijäänsä.
Suosittelen kaikille masentuneille lämpimästi tätä artikkelia:
Masennus tunteiden prosessoinnin ongelmana
http://www.kognitiivinenpsykoterapia.org/ktMasennus.pdf
Alussa on vähän huonosti selitetty, mutta erittäin hyvää asiaa.
Kauanko olet muuten syönyt sitä lääkettä?
Aloitin ennen joulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei auta, masennukseen eikä työuupumukseen. Ei kaksi viikkoa eikä kaksi kuukautta.
Syy täytyisi löytyää ja siihen vaikuttaa. Ja sitä uskoa parempaa pitää olla, sinulla itsellä. Sitä ei saa lääkepurkista eikä muualta, se täytyy löytyä sinusta. Edes pieni kipinä josta pääsee alkuun.Ensin alkuun voisit lopettaa pohtimisen miten tässä käy, tässä käy niinkuin sinä haluat.... käytä pohdiskeluun kuluva energia vaikka ulkoiluun ja liikkumiseen
Sinä et varmaan ole koskaan ollut masentunut. Minulle on tuskan takana, että saan perunat kiehumaan ja kastikkeen tehtyä. Teen ne koska on pakko, että lapset saavat ruokaa. Mutta ulos lenkille minun ei ole pakko lähteä. Näillä pohdinnoilla yritän kai saada itseni pois tästä suosta, kun en näe tietä ulos.
Kunpa jaksaisin seuraavalla kerralla puhua enemmän lääkärille. Jo shän sanoisiu,e ttä sinun pitää jäädä sairaslomalle, niin minä jäisin, mutta kun hän kysyy mitä mieltä olen.
Yritän lukea tuon myehemmin, nyt olen taas niin lopussa (raskas työpäivä takana) etten jaksa keskittyä.
Suosittelen kaikille masentuneille lämpimästi tätä artikkelia:
Masennus tunteiden prosessoinnin ongelmanahttp://www.kognitiivinenpsykoterapia.org/ktMasennus.pdf
Alussa on vähän huonosti selitetty, mutta erittäin hyvää asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta sekään ei auta että kotona istuu ja miettii romahdanko vai en.
Minäkin sanoin että syihin pitää paneutua, siis siihen mikä masentaa. Sen miettiminen että miten käy, on ihan turhaa. Eikä tulevaa voi tietää. Ainut minkä voi tietää on mennyt, sieltä etsii syitä ja tekee sitten asioita että tulevaisuus menisi tosin.
Itse sairastuin masennukseen/työuupumukseen viime keväänä ja vasta syksyllä uskaltauduin viimein jäämään sairaslomalle. Minulle tehtiin myös masennustestit ja tulokset puhuivat puolestaan. Kävin todella syvällä pohjamudissa! Sairaslomaa minulle kirjoitettiin pari viikkoa kerrallaan, mutta viimein pyysin pidempää jaksoa, koska mielestäni nuo parin viikon lomat ovat oikeasti todella naurettavia. Kukaan ei voi parantua masennuksesta kahdessa viikossa! Älä anna masennuksen pitkittyä ja ottaa valtaa sinusta.
Söin myös masennuslääkkeitä. Vaikutus alkoi vasta parin viikon päästä tablettien aloittamisesta, joten maltti on valtti. Olin kolme kuukautta sairaslomalla ja viimein palannut töihin. Se on yksi ja sama, mitä työkaverini minusta ajattelevat. Tärkeintä on se, että pieni lapseni on saanut sen "normaalin" äitinsä takaisin, joka jaksaa nauraa ja touhuta.. ja ennen kaikkea pitää huolta perheestä!
Tsemppiä Sinulle! Ja muista, että sieltä pohjamudista ei pääse kuin ylöspäin! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta sekään ei auta että kotona istuu ja miettii romahdanko vai en.
Minäkin sanoin että syihin pitää paneutua, siis siihen mikä masentaa. Sen miettiminen että miten käy, on ihan turhaa. Eikä tulevaa voi tietää. Ainut minkä voi tietää on mennyt, sieltä etsii syitä ja tekee sitten asioita että tulevaisuus menisi tosin.
Minun pitäis etsiä asunto, muuttaa pois ja erota miehestä. Pitäis elää loppuelämä ilman miestäni. se olisi varmaan ratkaisu. Mutta en tiedä miten sen teen. Ero ei ole pelkästään sitä, että täyttää yhden paperilapun, eikä asunnon etsimienkänn ole sitä. Jos on terve ihminen, kaikki sujuisi varmaan melko helposti. Mutta kun itsetunto on täysin maassa, eikä menaa pystyä hoitamaan niitä pakollisakaan asioita, niin tuo on minulle liikaa. Siksi yritän etsiä polkua eteenpäin, yritän nähdä jonkun mahdollisuuden, vaikka tuntuukin etten tästä selviä.
Itse sairastuin masennukseen/työuupumukseen viime keväänä ja vasta syksyllä uskaltauduin viimein jäämään sairaslomalle. Minulle tehtiin myös masennustestit ja tulokset puhuivat puolestaan. Kävin todella syvällä pohjamudissa! Sairaslomaa minulle kirjoitettiin pari viikkoa kerrallaan, mutta viimein pyysin pidempää jaksoa, koska mielestäni nuo parin viikon lomat ovat oikeasti todella naurettavia. Kukaan ei voi parantua masennuksesta kahdessa viikossa! Älä anna masennuksen pitkittyä ja ottaa valtaa sinusta.
Söin myös masennuslääkkeitä. Vaikutus alkoi vasta parin viikon päästä tablettien aloittamisesta, joten maltti on valtti. Olin kolme kuukautta sairaslomalla ja viimein palannut töihin. Se on yksi ja sama, mitä työkaverini minusta ajattelevat. Tärkeintä on se, että pieni lapseni on saanut sen "normaalin" äitinsä takaisin, joka jaksaa nauraa ja touhuta.. ja ennen kaikkea pitää huolta perheestä!
Tsemppiä Sinulle! Ja muista, että sieltä pohjamudista ei pääse kuin ylöspäin! :D
Tuo kuulostaa positiiviselta. Minä olen syönyt mielialalääkkeitä jo 3 1/2 viikkoa, eikä tunnu missään. Yritän jos pystyisin antamaan periksi ja jäämään sairaslomalle.
Jotenkin tuntuu vaan että petän kaikki, myös itseni.
Silloin masennus pitäisi hoitaa terapialla eli psykologin testit tulisi aina tehdä ennen lääkitystä, ettei lääkitä väärin.
Toi on niiin hankala tilanne! Pahentaa asioita entisestään kun koko ajan saa murehtia. Koita siinä sitten ottaa lomaa jos tietää että kaikki duunit kaatuu kavereiden niskaan... kun muutenkin usein masennus johtuu liiasta vastuuntunnosta.
Itellä ainakin on ollu niin paha burn out että on tullu ihan allergiseks työnteolle sen jälkeen. Että kyllä kannattaa ajoissa jotain tehdä. Ihan täydellinen elämän- ja asenteenmuutos, miettiä mitä haluaa elämältä, mikä on oikeesti tärkeetä ja järkevää, mikä on pakko ja mikä ei oo. Suurin osa velvollisuuksista on ite hankittuja ja niistä voi luopua jos ei jaksa.
Pitää sisäistää se, että ihminen on oman onnensa seppä, ja että jokaisen on jossain vaiheessa pysähdyttävä miettimään, mitä itse haluaa.
alku menee nimenomaan noiden työasioiden stressaamiseen, sitten pidemmän ajan levolla ne jää ja alat vähän kerrallaan parantua,
jos sulla siis on syvä vaikea masennus. Muutama kuukausi täytyy ainakin ottaa irti töistä.