Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onks pakko kannustaa kaveria jos ei taho?
23.01.2010 |
Mulla on lukioajoista lähtien ollut hyvä kaveri, joka nyt on alkanut hieman ärsyttää. Olemme tunteneet siis 20 vuotta. Minä opiskelin heti lukion jälkeen yliopistossa itselleni hyvän ammatin. Kesti kuusi vuotta, joka oli tosi tiukkaa aikaa taloudellisesti. Nyt olen ollut työelämässä jo viitisentoista vuotta ja sivussa saanut kolme lasta.
Tämä kaverini meni heti lukion jälkeen hanttihommiin, mutta tienasihan niistäkin paremmin kuin minä opiskelijana. Kaverini sanoi silloin, ettei kyllä millään ymmärrä, miten voin selvitä niin pienillä varoilla ja seurustella vielä toisen samanlaisen tyhjätaskun kanssa. Hänellä oli itseään vanhempi elättäjämies. Kun kaverini sairastui ja joutui luopumaan työstään, hän nyt nelikymppisenä lähti opiskelemaan yliopistoon. Paapaattaa kaikki ajat opiskeluistaan ja on niin onnellinen tenteistään ym. Ja elää taas miehensä siivellä. Ymmärrän rivien välistä, että minun pitäisi nyt ihmetellä ja ihastella, kun hän vanhana opiskelee ja jaksaa (yhden ison lapsen äiti, päivät muuten kotona ja mies elättää). En millään jaksa ihastella! Minusta hän ei ole minkään luokan sankari vaan ainaostaan sellainen, jolle raha merkitsee kaikkea. Mieskin valittu sen perusteella ja avioliitto ihan onneton, mutta miestä ei voi kuulemma jättää, kun se takaa elannon nyt opiskeluaikana. Voinko sanoa suoraan, että et sä mitään ihmettä ole tekemässä vaan olet helvetin itsekeskeinen ihminen????
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään mennyt halailemaan onnesta kaveriani, joka hylkäsi lapsensa olemattomasta syystä. Olisi kuulemma pitänyt!
että on pakko, koska hän on kaverisi. Mutta kun luin juttusi huomasin, että olet niin täynnä katkeruutta, että parempi kaikille, kun sanot aisasi suoraan. Tietää sitten kaverisikin missä mennään. Jos sanot "lapset saatu siinä sivussa" voisit myös itse vähäm miettiä arvopohjaasi kaverin paheksumisen sijaan...!!!
Mitä ystävyyttä tuollainen muka on, että kritisoidaan toisten valintoja puolin ja toisin. Etsikää molemmat kaltaisianne ystäviä,niin olette onnellisempia.
että kyseessä olisi "hyvä" kaveri joka vasta nyt on alkanut "hieman" ärsyttää - kuulostaa siltä kuin olisit vuosikausia ollut aivan kypsä ja haluaisit uskoa kaikkien tuon ihmisen valintojen olleen ei vain epäonnistuneita vaan myös huonon luonteen seurausta.
Ei kuulosta ystävyydeltä. Älkää turhaan kiusatko toisianne toistenne seuralla, kyllä nyt voi jo antaa lukioaikaisten tuttavuuksien hiipua taka-alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomlalaisten on NYKYÄÄN vaikeaa utta akveria mäessä
- toisin oli sota-aikoina,
jolloin "kaveria ei jätetty" pulaan
ja kannustettiin,
vaikka vain sanallisesti-
sekin auttoi sota-aikana ja AUTTAA nykyään
---TSEMPPIÄ MÄESSÄ!!!
että on tehnyt "lapset siinä sivussa", ihan kuin ne olisivat olleet välttämätön pakko sen ihanan työn ohessa.
Minusta ap voisi katsoa peiliin. Enkä voi uskoa että ihan vilpittömästi edes tätä tarinaa kertoo, puolet potaskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä itsestäsi sellaisen kuvan, että sulle raha merkitsee kaikkea, mut se varmaan ei ollut sun tarkoitus.
Ihmiset muuttuu ajan myötä, eikä kaikkien kaveruussuhteiden tarvitse kestää loppuelämän, varsinkin jos niihin on vuosien aikana kertynyt kaikenlaista kuonaa ja painolastia. Ei sulla ole muuta vaihtoehtoa kuin olla reilu kaveri ja kannustaa kaveriasi, tai ottaa sitten etäisyyttä.
Mut rehellisesti; kävikö tässä nyt niin, että kun sä olet tähän mennessä ollut se a-luokan menestyjä ja hän se b-luokan luuseri, niin sun itsetunto ei kestäis nähdä, että hän pystyy samaan kuin sinäkin? Oliko kivempi olla se, joka tietää aina paremmin?
onneksi omani eivät ole tuollaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilman, että laskee jokaista askeltaan. Itse erosin muutama vuosi sitten ja olin tosi kovilla. Oikeastaan paras ystäväni toki piti yhteyttä harvakseltaan, mutta parhaimman tuen sain muualta ja jälkikäteen ajatellen hän ei oikein tajunnut tilannetta. Nyt on itse eroamassa ja terapioin häntä tunteja viikossa. Hän on sanonut nyt suoraan, että ei silloin oikein tajunnut, kuinka kovilla olinkaan... Niin, ehkä sen tajuaa, kun omalla kohdalla tapahtuu sama. Mutta en ole katkera ja tavallaan olen iloinen, koska olemme lähentyneet paljon viime aikoina muutenkin ja puhumme tietysti paljon muistakin asioista kuin erosta.
Mulla käy kanssa hiukan mielessä, että ap ei halua ystävän pääsevän "samalle tasolle".
Alue: Aihe vapaa
Kuulostat ap. kyllä aika ikävältä ja ilkeältä ihmiseltä.