4v:n vinkumisen takia lopetettiin virikehoito. Nyt tuo paskapentu ei halua mennä kerhoonkaan.
Ja minä joudun kuuntelemaan tuota vitun vinkujaa aamusta iltaan kotona ja mulla menee sen kanssa hermot.
Uhkasin että jos ei lähde kerhoon, annan kaikki lapsen lelut pois eikä kotona saa leikkiä ikinä mitään, pitää vaan istua hiljaa sohvalla.
Kommentit (30)
pitäis mennä sinne kerhoon että me kestettäisiin toisiamme.
Minä en kestä paskavinkujapentua eikä se ole tyytyväinen minuunkaan, mutta ei kyllä mihinkään muuhunkaan eikä keneenkään.
pitäis mennä sinne kerhoon että me kestettäisiin toisiamme.
Minä en kestä paskavinkujapentua eikä se ole tyytyväinen minuunkaan, mutta ei kyllä mihinkään muuhunkaan eikä keneenkään.
Onko elämässäsi mitään hyvää? Ihan varmasti on, vaikka pienikin asia. Mieti mieluummin sitä, kuin kaikkia huonja asioita. Luulen, että lapsesi ei ole syy, vaan välikappale pahoinvoinnillesi.
Tuo pitää saada poikki. Tiedät sen varmaan itsekin, ja tuskin haluat, että lapsesi jatkaa eteenpäin sinun pahoinvointiasi.
Lapsihan on selvästi tullu äitiinsä
Tuosta ei hyvää seuraa lapselle, säälittävää.
Mikset tehnyt aborttia jos vihaat lastasi noin paljon?
kyseessä on 4-vuotias lapsi. Sinä olet aikuinen ja et voi olettaa lapselta samanlaista jaksamista kuin aikuisilta yleensä oletat.
Toiseksi lapsi on SINUN. Ota selvä, miksi "vinkuu" eli on tyytymätön. Anna lapsen olla ihan rauhassa ja käykää ulkona, laskemassa mäkeä, uimassa, kirjastossa, munkkikahvilla tms.
kun olin niin vitun sekaisin. Ei vinkujapaskapään toinen huoltaja anna lasta sijaiskotiin, vaikka silläkin menee hermo tuohon vinkuintiaaniin.
positiivinen, etsi joka asiassa hyviä puolia. Yritä olla läsnä lapsesi kanssa, ja vaikka ihan heti yhteistyö ei varmaankaan ala sujumaan, niin kyllä lapsesi aika pian huomaa, että onpa kiva olla äidin kanssa. On tärkeätä saada teidän suhde kuntoon, koska ajan myötä tuo pahenee, jos ei asialle tehdä mitään. Pahimillaan lapsesi sulkeutuu kokonaan, eikä puhu enää sulle mitään mistään....olet äiti. OLET ÄITI. Ja lapsellesi olet kaikista rakkain...yritä parhaasi....
hänet vaan viedään sinne. liian pieni päättäämään asioista.
että se sais niitä VIRIKKEITÄ ja ulkoilla ja energiaa purettua. Minä viitsi tehdä kotona muuta kuin istua koneella, viikon tiskitkin on tuossa tiskaamatta eikä haittaa pätkääkään. Imuroinut en ole 3kuukauteen.
ihan välittömästi. Tuo ei ole normaalia. Älä myöskään uhkaile sellaista, jota et voi toteuttaa. Esim. "et saa leikkiä tänään sillä ja sillä lelulla" tai "otan kahdeksi päiväksi ne ja ne lelut takavarikkoon" ovat toimivampia uhkauksia, koska ne voit myös toteuttaa. Muuten lapsi oppii siihen että puhut mitä sylki suuhun tuo ja parasta on vain hänen ummistaa korvansa siltä mitä sanot. Se ei ainakaan auta tilannettasi vai?
Voit myös antaa lapsesi pois.
ja kerro, että sijaisperhe on ainoa vaihtoehto teille.
Kuulutte lastensuojelun asiakkaiksi ja ihan kunnolla, eli siten, että lapsi pääsee sijaiskotiin välillä, jonka aikana sinä saat huilia ja miettiä kuinka paljon haluat viettää aikaa lapsen kanssa.
Ymmärrät itsekin, että se on ainoa ja paras asia, mitä voit lapsen hyväksi tehdä. Antaa lapselle oikeus siihen, ettei hän rasita jonkun hermoja koko ajan ja hänestä jaksetaan iloita.
Lähetä vaikka mulle se vinkuintiaani, kyllä tänne vielä yksi mukula mahtuu! Kerron yhteystiedot, jos laitat meiliosoitteesi.
kuinka moni antaa 4veen päätää kerhoon menosta??? en minä ainaka anna!
Tää on tää tuttu kirjoittelija, älkää kommentoiko.
Jos on, niin voisiko olla, että 4-v kokee jäävänsä paitsi jostakin. Jaksatko tehdä yhtään mitään 4v:n kanssa?
Ja jos on niin, etä 4v saa päättää kaikesta, niin voisiko olla, että lapsella on turvaton olo ja ei jaksa vastata kaikesta? Ota käyttöön selkeät rytmit ja säännöt. Sekin voi auttaa lasta ja hän huomaa, ettei hänen tarvitse kaikkea tietää ja kaikesta päättää. Anna lapsen olla lapsi. Ja ole sinä aikuinen miehesi kanssa.
Jos ei ole muita lapsia, niin ehdottomasti töihin, kouluun tai vaikka jollekin kurssille. Ehkä itsekin tarvitset aikuisen seuraa ja aikuista juttuseuraa.
Meidän 4,5v on nyt päättänyt, että kerhossa on tylsää ja hän ei halua mennä sinne. Tunti ennen kerhoon lähtöä poika jankkaa koko ajan, ettei halua mennä. Ja se on tosi rasittavaa, sillä kerhon eteisestä siirtyy mielellään kerhoon, tykkää siellä olosta ja tulee tyytyväisenä pois.
Mun mielestä kanssa tämän ikäinen ei vielä voi päättää, meneekö vai onko menemättä, mutta tääkin turhautaa ihan hurjasti, etenkin, kun meillä kerhoon meno ei oo mikään pakko..
ongelma olet sinä ei suinkaan lapsi.
Lapsi heijastelee kodin ilmapiiriä ja voi pahoin ja reagoi käyttäytymisellään.
Sinulla ei ole selvästikään resursseja äitiyteen. Hae apua. Sinun olisi kasvettava henkisesti mutta epäilen onko sinulla kykyä siihen.
Joskus on parempi luovuttaa ja nostaa hanskat tiskiin lasten edun nimissä ja antaa lapset sellaiseen paikkaan jossa heistä välitetään ja halutaan pitää huolta ja ennen kaikkea rakastetaan.
Viestisi ovat sellaisia josta välittyy että lapsi on haitta elämässäsi ja suuri virhe. Et ole vielä valmis vanhemmuuteen.
..teidän tilanne paranee! Itsestäänhän se ei parane vaan teidän täytyy tehdä töitä sen eteen. Lapsenne on vielä niin pieni, joten hän ei pysty selkeämmin kertomaan että mikä häntä vaivaa. Puhukaan asiasta neuvolassa tai lääkärissä. Kitinälle ja vinkumiselle löytyy syy taatusti. Voihan se olla myös lapsen hätähuuto, ehkä hän ei kuule tarpeeksi usein kuinka hieno ja tärkeä hän on. Kertomanne mukaan lapsenne kitisee, joten lohduttakaa, ottakaa syliin: rakastakaa!
Teillä vanhemmilla on nyt mahdollisuus ryhdistäytyä. Mutta jos ette lastanne rakasta, ja halua elää hänen kanssaan niin taatusti löytyy välittävä ja rakastava sijaisperhe/vanehmmat.
Tällaista asiaa ei pitaisi hoitaa siten että lapsen kitinään vastataan ja reagoidaan kitinällä. Lapsenne on kovin pieni, hän tarvitsee tukea, kuten te vanhemmat myös.
ota yhteyttä neuvolaan tai johonkin, toi sun tapa millä puhut lapsesta ei ole normaalia!
Säälittää sun lapsi, ja toivon et tää on provo :((