Lue keskustelun säännöt.
Löytyykö muita jotka ei ole koskaan tykänneet olla kännissä?
16.01.2010 |
Mä en millään ymmärrä, että mikä siinä monia kiehtoo. Tarkoitan siis niin kännissä, että persoona jo muuttuu toisenlaiseksi, maailma pyörii silmissä ja puhe sammaltaa. Minusta se on ihan kamalaa.
Kävimme tässä pari viikonloppua sitten laivalla ja siellä suurin osa ihan aikuisista ihmisistä olit tukevassa kännissä, osalla oli huono olo jne.
Itse kyllä tykkään ottaa hitaasti yhden-pari, jolloin olo rentoutuu vähän, ilman että itsekontrollo katoaa tai muuttuu örvelöksi.
Näin ollut jo teinistä alkaen mulla. Pari kertaa olen juonut vahingossa siihen kuntoon itseni että tosiaan on maailma keikkunut ja ihmiset puheet kuuluneet jostain mullan alta ja omat jutut alkaneet olla Ö-tasoa. En vaan voi ymmärtää miksi joku aikuinen ihminen, moni äitikin, vapaaehtoisesti tahtoo siihen tilaan. Kaupanpäälle saa sitten vielä kivan krapulankin.
Sitten tää suomalainen juomakulttuuri. Muut on koko ajan tuputtamassa lisää juotavaa "Onkos toi vasta toinen siideri, juo nopsaan nyt vaan, ottaisitko jonkun paukun vaikk, mul on jo viides menossa". Tosi hienoo hei joo.
Kommentit (13)
Mulla ap:n mainitsemien lisäksi menee vatsa tosi nopsaan kuralle alkoholista ja alkaa närästää. Yöunet tulee katkonaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja näin vanhemmiten tuntuu että se nuupottelu kestää enemmän kuin vain sen seuraavan päivän.
Ei kiitos kun yhden hauskan illan takia on väsynyt monta päivää.
ei kiinnosta yhtään. Sidun tai pari kyllä, tai lasin tai pari viiniä, mut enempi ei vois vähempää kiinnostaa. Enkä oo koskaan tykänny.
enkä ole ollut koskaan edes kännissä. Alkoholi on musta vain yksinkertaisesti pahaa oli sitä vaikka ruuassa. Jos pitää valita alkoholilinen tai -holiton niin holittoman otan 100% varmasti. Nuorena on pakotettu maistamaan, mutta siltikään en ole päässyt makuun. Ei kiinnosta ei. Pikkujouluissakin juon aina limpparia vaikka kupongeilla saisi väkevämpääkin.
Tiukkapipo en ole, jos joku sitä luulee, sillä jokainen saa juoda niin paljon kuin haluaa. Enemmänkin ihmisiä ihmetyttää miten voin olla juomatta ja katsella kännisiä.
Alkoholin mieltymys on geeneissä. Toiset juovat vaikka hautaan itsensä ja toiset eivät koskaan.
hätäännyn heti, jos humala menee liian pahaksi. Heti, jos maailma alkaa pyöriä, haluan lähteä kotiin. Muisti mulla on mennyt tasan kerran, yläasteikäisenä, ja se sai olla viimeinen kerta.
Toi rajanveto vaan on hankalaa, koska mukavassa nousuhumalassa käyttäydyn kuten muutkin, eli haetaas taas uudet tuopit jne. Mä vaan lopetan sit ennen muita - yleensä ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta sellainen iloinen, pieni hiprakka on kivaa! Mä alan siinä vaiheessa yleensä juomaan vettä. Mitenkähän mä määrällisesti kuvaisin mitä tarvitse tuohon tilaan. Ehkä (vajaa) kuoharipullo noin viidessä tunnissa juotuna ja yksi kaksi drinkkiä baarissa.
Ja kahden jälkeen haluaa jo nakkikioskin kautta kotia. Oli kotiutumisaika mikä tahansa, herään viim kasilta (en osaa nukkua pitkään) ja olen lapsien kanssa ulkona heti ysin jälkeen. Pääsärkyä voi kyllä joskus olla.. Yleensä sillon, jos olen tupakoinut, koska en sitä normaalisti (enää 15 vuoteen) tee. Joskus toivon, että jos saisi nukkua vaikka puoleen päivään, niin nukuttaisi, mutta ei.
Minä kyllä myönnän, että pari kertaa on yli kolmekymppisenä (nyt 34) tullut otettua kilpaa fisuja ystävien kanssa ja sitten onkin joutanut kotia jo vähän nopeammin.. :/
Ei sitä kännissä ainakaan älykkäämmäksi muutu, 2-3 lasia viiniä on ihan maksimi, eikä edes illallisella mitään konjakkeja ja liköörejä päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en yksinkertaisesti voi tajuta tätä suomalaista örveltämistä. Siinä ei oo mitään hienoa. Lasi punaviiniä aterialla on ok. Siis jonkun hienon ruuan kanssa.
Olen joskus ajatellut, että alkoholi kai vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Minusta se pieni hiprakkakaan ei tunnu mukavalta. On jotenkin inhottava olo, eikä luonnollinen.
En ole moneen vuoteen nähnyt syytä ottaa enää mitään kun en edes alkoholin mausta pidä.
Mutta alkoholi kai vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin ja se on geeneissä. Meillä on suvussa paljon absolutisteja juuri siksi, että sanovat muutkin, etteivät vain tykkää.
Ehkä suomalaisilla yleensäkin onkin sellaiset geenit, että alkoholi vaikuttaa heihin jotenkin hyvällä ololla tai nostaa jotain serotoiinia tms. kun sitä juodaan niin isoja määriä. Mitään muuta syytä en löydä siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos olen pikku hiprkakassa ja hieno olo, niin minulle tulee kauhea himo jotenkin pitää se tilanne päällä, ja siinä olotilassa tuntuu että lisää juomalla se pysyy. Mutta eihän se pysy vaan tulee kauheaan känniin. Näin alkoholi toimii käsittääkseni useimmilla niillä joiden örvellystä ihmettelette.
En tosiaan ole tiukkapipo, muut saa juoda jos haluaa ja samassa seurassa voin todellakin olla, mutta itseä ei kiinnosta, enkä alkoholista pidä. Siideri tai pari ok, mutta siihen se kyllä mulla jää. On se niin kallistakin että rahat säästyy kun mieluummin juon jotain alkoholitonta.
Ja tosiaan, en ymmärrä tätä kulttuuria kun vaan se juominen on niin kova juttu ja vielä aikuisenakin jutut pyörii alkoholin ympärillä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuten sen ilmeisesti "pitäisi". Ensinnäkään mä en voi juoda kuin max. kaksi siideriä, ja sitten mulla on kylläinen olo koko loppuillan. Siis samanlainen olo kuin aterian jälkeen pitäis vielä syödä jotain - ei kiitos. Toisekseen mä en koskaan tule sellaiseen humalaan kuin muut (en edes silloin kun nuorena sosiaalisen paineen alaisena yritin juoda enemmän), mulla kestää se hiprakka pienen hetken ja sit olen taas vesiselvä. Tulen nopeammin humalaan kuin muut ja selviän nopeammin. Tuossa vaiheessa muut taas alkaa olla jo passelissa kännissä, ja mä sitten selvänä yritän jaksaa katsella sitä samojen vanhojen juttujen jankkaamista. Vaatii kyllä ponnisteluja - useimpien ihmisten jutut on selvänä tai vaan lievästi hiprakassa paljon parempia kuin ikinä humalassa.
ehdoin tahdoin kännit. Nuorilta sen vielä jotenkin käsittää, sehän on kiellettyä ja siten niin kovin jännää. Mutta örveltäminen on todellä vastenmielistä ja sitä harrastavat esim. munkin fiksut työkaverit ihan tosissaan. Itse en ollenkaan kieltäydy alkoholista, vaan otan mielelläni silloin tällöin, mutta raja menee siinä, että en halua humaltua.