Pelkään että 3v. lastani kiusataan päiväkodissa.

Tuommoista se lasten kanssa on, ne sanovat suoraan. Onko eka ja ainut lapsesi?



Toinen asia on se, haluvatko vanhemmat lapsensa lastentarhaan, jossa lapset ovat lapsia, ja suusta voi tulla vaikka mitä, toisilla lapsilla kun voi olla jopa yläkoulussa tai ainakin alakoulussa olevia oppilaita.



En kyllä itse luokittelisi kusaamiseksi. Se on sitä elintilan raivaamista itse kunkin taholta. itse kyllä haluaisin varjalle lapseni moiselta mahdollisimman pitkään, aina vaan ei mahdollista.

siis koulussa olevia sisaruksia voi olla tarhaikäisilläkin

Mutta esim. aamulla vein lapsen pk:iin ja heti oli yksi ½ vuotta vanhempi tyttö vastassa sanomassa että "Liisa" ei ole mun kaveri ja tyttäreni on itsekin kertonut että tämä toinen tyttö sanoo joskus "en halua istua sun vieressä" ym.

Lapset tapaavat testata toistensa reaktiota juurikin tällä tavalla härnäämällä. Tämä ei vielä ole kiusaamista, mutta voi muuttua kiusaamiseksi, jos siihen ei puututa ja härnätty lapsi palkitsee härnäämisen (pillahtamalla itkuun, tms.). Itse olen vastaavassa tilanteessa kertonut kiihkottomasti havainnoistani työntekijälle.

Hehän eivät kaikkea näe, mutta on heidänkin etunsa, että tällaiset härnäämiset huomataan niin ajoissa, että niihin voidaan tarpeentullen puuttua jo ennen kuin tilanne menee kiusaamiseksi asti.

Parasta olisi opettaa lapsi siihen, ettei ihan kaikesta härnäämisestä hermostu, mutta tämähän on semmoinen asia, joka tuntuu olevan monelle aikuisellekin vaikeaa.

sanoi keväällä joka päivä lapselleni "mä en oo sun kaveri". Tytöt täyttivät kesällä neljä. Paljon kuulema leikkivät päiväkodissa yhdessä ja vapaa-aikanakin tämän lapsen äiti soittaa tosi usein meille ja pyytävät tyttöäni leikkimään. Eli toi oli joku vaihe varmaan vaan. Tyttöni siihen joka kerta kommentoi "mä en tykkää kun sanot noin" ja toinen lopetti. Kyseinen tyttö on vähän sellainen pikku prinsessa ja vanhempien lellimä, ehkä sekin käytökseen vaikuttaa...



En kuitenkaan usko että 3-4 v. kiusaavat yhtään ketään tahallaan. Eivät kykene vielä sellaiseen.

päiväkodissa?



Meillä kesti muutama viikko ennen kunnollisten kaverisuhteiden syntymistä. Ja tuon ikäiset saattavat kyllä sanoa suoraan, että eivät tykkää jostain lapsesta. Itselläkin lapsi usein sanoo ettei tykkää Maijasta, koska Maija ottaa lelut tai suuttuu hävittyään pelissä. Kiellän joka kerta lasta sanomasta niin, mutta silti välillä sanoo. Osa kolme vuotiasta ovat aika kömpelöitä sosiaalisissa suhteissa ja on vaikea selittää miksi joku lapsi on "tuhma" ja otti lelun kädestä. Onhan lapsella sanottu, että sillai ei saa tehdä.



Jos oma lapsi on sosiaalisesti taitava ja osaa leikkiä nätisti on hänellä varmasti muitakin kavereita. Jos taas toinen tyttö ei pidä lapsestasi, koska hänen sosiaalisissa taidoissaan on vielä parantamisen varaa niin opettele yhdessä leikkimistä lapsen kanssa kotona ja kyllä niitä kavereita löytyy pian. Muutama kuukausi vaikuttavat tuossa iässä hirveesti.



Meillä melkein 4-vuotias on siis tosi ehdoton sääntöjen noudattamisessa. Hän ei ollenkaan halua leikkiä lasten kanssa, jotka hän luokittelee tuhmiksi. Jos on sanottu, että sisällä ei saa juosta niin miksi Mikko juoksee. Miksi Aada ottaa lelun kädestä, miksi Satu heitti nappulat lattialle hävittyään pelissä. Lapsi ei pysty ajattelemaan, että kyllä Mikko, Aada ja Satu ovat kivoja lapsia, he ovat puolivuotta nuorempia ja kohta muistavat noudattaa sääntöjä. Lapsi ajattelee, että Mikko, Aada ja Satu ovat tuhmia, eikä halua leikkiä heidän kanssaan.

Voi olla ihan sattumaa tai sitten jatkuvaa. Kannattaa tarkkailla, kysellä joskus lapselta ja myös päiväkodista. Lapsilla on taipumus sanoa asiat suoraan mutta jotkut lapset ovat taitavia kiusaajia jo pienestä pitäen :/.

Hoitajien pitäisi ilman muuta puuttua tuohon, mutta pari hoitajaa ei ihmeisiin pysty. Sääliksi käy tyttösi, pienenä joutuu jo tuohon myllyyn. Jokaiselle lapselle soisi murheettoman, huolettoman lapsuuden.



Kysypäs lapseltasi haluaako hän mennä päiväkotiin?



Totuus on, ettei se mitään herkkua ole lapselle olla päiväkodissa, mekastavassa lapsiryhmässä, taistella kurppaisista leluista, ei rauhaa käydä vessassa, pakotetaan ihmeellisiin sääntöihin jne.



Kaupan päälle saa vielä kärsiä kaikenmaailman kulkutaudeista koko lapsuutensa.



Olen niin nähnyt kaiken tämän ja järkyttynyt. Päiväkotilaitos pitäisi uudistaa aivan täysin, ensinnäkin tilaa pitäisi olla tuplasti enemmän, tai lapsia puolet vähemmän. Ja paljon paljon muuta, niin köyhää on suurimmassa osassa päiväkoteja.



Päiväkoti = tarha = vankila.



Lapset sysätään laitokseen päiväksi, että pysyvät hengissä. Sitähän se on. Kuinka monesta vanhemmasta tuntuu kauhealle "tarhata" lapsensa aamuisin, aika monesta varmaan. Näiden äitien ja isien ääni pitää saada kuuluville.



Myöskään perhepäivähoitajille en läheskään kaikille jättäisi lastani, valitettavasti moni tekee sitä työtä, kun ei muutakaan saa. Kärsivät lapset heilläkin. Hyviäkin on, aivan ihania, kun ne vain löytäisi ja erottaisi. Moni osaa feikata vanhempien edessä, mutta lapset kertovat kauhunhetkistään sitten aikuisina.



Mutta sitten on paljon niitäkin vanhempia, joille lapsi on syntynyt ehkä vahingossa, epätoivottuna, on vanhemmilleen riesa. He ilomielin tarhaavat lapsensa, ja hehkuttavat kuinka mahtavaa lapsella on päiväkodissa. Niin. Näiden sana on sitten laki.

Olen opiskellut lasten käyttäytymistieteitä korkeakoulutasolla ja nimenomaan tuollaista on kiusaaminen päiväkodissa. Kiusaamisen välineenä tässä tapauksessa siis jonkun hyljeksintä ja sulkeminen pois ryhmästä. Ja tämä on ikävä kyllä TODELLA YLEISTÄ

3v lapset vasta opettelee käyttäytymistä ja kanssakäymistä. Jos nyt alat paapomaan ja tuollaista mietit niin aivan varmasti lastasi tullaan kiusaamaan! Viet sen lapsen sinne tarhaan vaan ja annat lasten itse selvittää asiansa. Mammantyttöjä ja poikia kiusataan ja se on vanhempien vika hyvin usein.

3v lapset vasta opettelee käyttäytymistä ja kanssakäymistä. Jos nyt alat paapomaan ja tuollaista mietit niin aivan varmasti lastasi tullaan kiusaamaan! Viet sen lapsen sinne tarhaan vaan ja annat lasten itse selvittää asiansa. Mammantyttöjä ja poikia kiusataan ja se on vanhempien vika hyvin usein.

Tuo on ihan yleistä lasten kohdalla.

Eikä siihen vaikuta vanhempien käytös. Ellei sitten ole kyseessä lapsi joka muutenkin saa kaiken periksi ja soveltaa sitä tuohon.