Mitä te tekisitte jos miehenne paras ystävä

Kertoisin tuollaisesta tapauksesta, olisi ko. mies sitten oman mieheni kaveri/ystävä tai tuiki tuntematon. Siitä huolimatta kertoisin, että todennäköisesti mieheni epäilisi mun yrittäneen vietellä tätä ko. miestä...

ei ollut mitään suutelointia eikä muuta ennen tapahtunutta, keskusteltiin kyllä yhdessä ennen tapahtunutta mutta siinä ei ollut mitään "sen suuntaista"

Yritti lähennellä, ehdotteli yms. Olin raivona ja haukuin lyttyyn. Kaveri itkien pyysi anteeksi pyyteli olemaan kertomatta miehelleni. No, lupasin olla puhumatta asiasta, jos pysyy erossa meidän elämästä. Suuri yllätys oli, kun mieheni tuli töistä aivan vauhkona. Tämä kaveri oli soittanut miehelleni (päissään) ja paljastanut asian. Tosin oli kääntänyt roolit nurinpäin, minä olin kuulemma yrittänyt iskeä häntä. Kunnon kriisihän siitä tuli : ( asiaa vatvottiin pitkään ja hartaasti. Lopulta mies uskoi minun kertomukseni tapahtuneesta. Ja kaverikin myönsi valehdelleensa, tosin vasta pitkän ajan kuluttua. Oli kuulemma kateellinen meille ja loukkaantunut pakeista. Ei varmaan tarvi kertoa, että ei olla missään tekemisissä tämän tyypin kanssa enää.. Kyllä ap:nä kertoisin. Tapahtunut voi tulla miehesi tietoon myöhemminkin, ties miten höystettynä.

kyseisellä miehellä on tosi paljon menetettävää, on menossa vähän ajan päästä naimisiin. Myös minä ja tuleva rouva ollaan nykyisin ystäviä. Mieheni on pettäjän bestman. Todella vaikea tilanne, lisäksi miehelläni on vaikea masennus ja senkään takia en haluaisi hänen mieltään lisää pahoittaa ja kuten sanoin tämä ainut ystävä on hänelle hyvin tärkeä

koska en haluaisi, että hän menettäisi ystävänsä. Sen kaverin kanssa selvittäisin kyllä asian. Voihan olla, että hän katuu ja häpeää tekoaan, toivottavasti.

Sillä saa vain tuhoa aikaiseksi. Mitään ei tapahtunut ja sinäkin teit selväksi tälle kaverille ettei kannata edes yrittää.



Teet typerästi jos kerrot. Joskus kannattaa vain sivuuttaa asia ilman isompia hässäköitä. Ihmisiähän tässä ollaan. Ja ihmiset tekevät joskus virhearviointeja.

Eiköhän meillä monilla ole tiedossa omista ja miehen ystävistä kaikenlaista, ja osa ikävääkin. Mut se vaan menee näin, että viestintuoja ammutaan ensin; vaikka sä et ole vastuussa tapahtuneesta, niin silti sua syytetään seurauksista, jos kerrot. Erota nyt se sun oma paha olo tästä tapahtuneesta ja ajattele kylmästi järjellä. Jos sä kerrot, mies menettää bestiksensä, bestis kumppaninsa ja toisinpäin. Se ei ihan viikossa ja parissa unohdu. Oletko sä valmis selvittään tätä asiaa, (ja puolustaan itseäsi) tästä lähtien vähintään vuoden, pari, joka kerran kun asia jotenkin nousee esille? Oletko varma, että jaksat sen? Ja että se ois sen arvoista? Se ei helpottais sun oloa ollenkaan, mä veikkaan, pahentais vain. Joskus on tärkeämpää olla onnellinen kuin vaatia oikeutta.

yleensä soittaa miehelleni pari kolme kertaa päivässä, tapahtuman jälkeen soittanut yhden ainoan kerran ja siitä on aikaa jo muutama viikko. Pelkäsi varmasti että olen kertonut miehelleni, niin kuin minäkin pelkäsin että hän on kertonut avovaimollensa, vaikkei minussa niinkään vikaa ollut. On vaan niin outo olo, kertoako vaiko eikö, pilatako ainut ystävyyssuhde vaiko eikö, menettääkö itsekkin ystävyyssuhde...Miten reagoin kun mies joskus meille uskaltaa tulla? Olenko kun mitään ei olis tapahtunutkaan? En uskalla ottaa mieheen yhteyttä kun en tiedä että minkälainen puhelinsalaisuus heillä vallitsee....

Sulla on nyt valtaa tohon miehen kaveriin, ja totta kai sua kutkuttais käyttää sitä. Mut se ei olis oikein. Toi miehen kaveri todennänköisesti elää nyt melkoisissa tunnontuskissa ja toivottavasti ottaa opikseen.



Ole vaan kuin mitään ei ois tapahtunut. Juttele normaalisti kun hän tulee käymään. Miesten on vaikea löytää ystäviä - älä laita miestäsi maksamaan tästä.