Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

G: Kuinka monella myöhemmät synnytykset ovat olleet pitempiä tai vaikeampia kuin eka?

Vierailija
31.12.2009 |

Entä millä viikolla ne ovat alkaneet, aikaisemmin vai myöhemmin kuin eka?



Minulla oli eka synnytys 10 tuntia rv 40+4,

toinen 6 tuntia rv 39+4. Paljon helpompihan tuo toinen oli.



Nyt on kolmas puristus tulossa. Uskallanko toivoa, ettei se olisi ainakaan pitempi ja vaikeampi kuin edelliset? Tai ettei se nyt menisi ainakaan yli 41. viikon?

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

johtuen vauvan virhetarjonnasta (avo-). Mutta yleensä seuraavat ovat helpompia kuin eka.

Vierailija
2/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsellä on vielä esikoinen mahassa :-)



Jostain synnytysvalmennusopuksesta luin, että yleensä eka on pitkä ja kipeä, toka nopea mutta ei vältämättä sen vähemmän kipeä, ja kolmas kaikkein "seesteisin", kestää kauemmin kuin toka, mutta kipua vähemmän kuin tokassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

toinen 38+5, 4,5 tuntia ja kolmas 38+4, 2,5 tuntia.



Kätilö sanoi, että kolmannen synnyttäjä on aina oma lukunsa: homma menee joko selvästi nopeammin tai selvästi hitaammin kuin edelliset synnytykset.

Vierailija
4/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

eka 19 h rv 39+6

toka 6h rv 37+2

kolmas 4h rv 36+0

neljäs 1h rv 39+2



Helpottunut kerta kerralta. En ottanut kahdessa viimeisessä kivunlievitystä, kolmas oli perätila.

Vierailija
5/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kolmas kaikkein "seesteisin", kestää kauemmin kuin toka, mutta kipua vähemmän kuin tokassa.

Mulla taas tuo kolmas oli kaikista kipein, vaikka oli lyhin - tai ehkä juuri siksi. Supisti koko ajan ilman taukoja niin että taju oli lähteä.

Vierailija
6/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä yhtään kivuttomammiksi tulleet. mutta mutta -lopputulos ratkaisee eli kyllä menisin taas. :)

Vierailija
8/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

samankaltaisia synnytykset olleet ja kaikki mennyt ihan ok. Mutta jokainen ollut aiempaa pidempi.



Esikoisen synnytys kesti reilut 14 h, keskimmäisen reilut 15 h ja kuopuksen yli 17 h. Kaikissa synnytyksissä jouduttu myös kalvot puhkaisemaan, jotta synnytys edistyisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla oli eka 5t, toka 2t ja kolmas 3,5t. Kummasti vaan oon tullu kipeämmäksi kahdessa seuraavassa. Eka oli tasaisen rauhallinen, kahdessa seuraavassa ei ole tapahtunut "mitään" kun supistellu vähän aluksi ja sitten viimeinen tunti on ollu kovaa vääntöä kun yhtäkkiä kohdunsuu räjähtää auki. Sanoisin siis että mielestäni 5t synnytys on helpompi kuin 3t.

Vierailija
10/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esikoiselta lähemmäs 10 tuntia jatkuvaa ja erittäin kivuliasta supistelua, johon ei epiduraalikaan auttanut. Kuopukselta taas 5 tuntia varsin siedettävää supistelua, johon en tarvinnut mitään kivunlievitystä. Molemmissa viimeiset sentit aukesivat nopeasti ja ponnistus kesti noin 15 minuuttia.



Arvatkaa huviksenne, toivonko tästä kolmannesta samanlaista kuin toisesta... mutta mielellään vielä vähän lyhyempää. ;)



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ekassa avautumisvaihe 12 tuntia, ponnistusvaihe 15 min ja suht helppo. Toinen synnytys helpoin, avautuminen 5-6 tuntia, ponnistusvaiheeksi kirjattiin 2 minuuttia, vaikka ei se tainnut kestää niinkään kauaa, vaikka lapsi oli iso (4,3 kg + iso pipomitta).



Kolmannen synnytyksen avautumisvaihe oli pitkä, mutta ennenkaikkea ponnistusvaihe vaikea, kesti tunnin verran. Lapsi oli tulossa kasvot edellä ja kätilö ohjasi kääntymään väärlle kyljelle. Kun kätilöiden vuoro vaihtui ja toinen kätilö komensi vaihtamaan asentoa toiselle kyljelle, lapsi syntyi helposti!



Neljäs synnytys oli onneksi suht helppo, aikoja en edes muista. Eniten kuitenkin meni yli lasketun ajan, muistaakseni noin viikon.



Minun kokemukseni mukaan jokainen synnytys on omanlaisensa, etukäteen ei kauheasti kannata pohtia miten se menee.

Vierailija
12/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

(Ei luomut omasta tahdosta, vaan olivat niin nopeat syöksysynnytykset, ette mitään ehditty tekemään, muuta kuin ottamaan kopin.)



Eli:



1. esikoinen syntyi rv 40+1

Synnytyksen kokonaiskesto 1h 15min. Kivuton, nopea, helppo, täydellinen. Ei epparia, ei repeämiä tms. Poika syntyi yhdellä työnnöllä, ponnistuvaiheen kestoksi merkattu neuvolakorttiin "alle minuutti".



Ensimmäinen supistus tuntui pieneltä lämmln tunteelta alavatsassa. Sen jälkeen seuraavat 45min saman kaltaisia supistuksia. Tämän jälkeen kätilö totesi minun olevan täysin auki ja voisimme alkaa ponnistamaan kun siltä tuntuu. Siirryin synnytyssaliin, laitoin tavaroita paikoilleen, harjasin vielä hiukset ja laitoin ponnarille, ihmettelin rauhallista tunnelmaa ja asettauduin synnytyspöydälle. Kätilö kurkkasi ja kehoitti yrittämään ponnistusta. Poika vain plupsahti ensimmäisellä yrityksellä, kokonaan kerralla ulos. Koko oli tasan 3kg ja 50cm.

Siinä jonku ajan päästä pyydettiin vielä ponnistamaan jälkeiset, ja tuli siististi kerralla ulos pikku nykäisyllä. Se oli siinä, kertakaikkisen helposti.

(Myös raskausaika oli super-helppo; pieni maha, ei mitään kipuja, särkyjä, supisteluja jne. Täydellisen hyvä olo fyysisesti ja henkisesti alusta loppuun asti.)



2. kuopus syntyi rv40+2.

Synnytyksen kokonaiskesto 45min. Todella kivulias.

Koko raskausajan ensimmäinen supistus iski alavatsaan kuin kuuma puukko, joka jatkui yhtäjakoisena todella tuskaisen kipeänä supistuksena seuraavat 35min. Kipu oli sietämätön! Olin ennen synnytyksen käynnistymistä täysin kiinni, ja aukesin kokonaan tuon 35min aikana, eikä supistus ns. supistellut, vaan pysyi koko ajan siellä huipussa, ja kipu meinasi viedä tajun. Mutta koska synnytyksen ymmärrettiin olevan äärimmäisen nopea, sille ei pystytty tehdä mitään enää siinä vaiheessa. Oli vain kestettävä. Sietämätön ponnistamisen tarve oli koko tuon 35min ajan, piti pidätellä tuskan kanssa, ettei lapsi vain repeytyisi ulos. Viimein olin kokonaan auki, ja kun sain luvan ponnistaa, ehdin vain kääntyä selälleni, kun toinen poikamme työntyi ulos ilman ponnistusta. Tässä vaiheessa kun lapsi sai luvan tulla ulos, kivut lakkasivat, ja itse "ponnistusvaihe" joka kesti vain sekunteja, oli täysin kivuton. Onneksi tästäkin selvisin ilman epparia ja repeämiä.

Mutta rankka se oli, synnytys nimittäin.

Istukka piti runnoa ulos, ja sen ulostulo sattui, kivulias supistus jatkui sen muutaman minuutin toimenpiteen ajan. :(

Jälkisupistukset olivat sietämättömiä vielä viikon jälkeen synnytyksen, ja verta valui monta viikkoa, isoina hyytyminä. Esikoisen kanssa kun pikku vuotoa oli vain parin päivän ajan, eikä jälkisupistuksia ollenkaan.



Joten sanoisin että ensimmäinen synnytykseni oli helppo (maailman helpoin), ja toinen todella raskas ja kivulias, mutta onneksi super lyhyt!





Kumpikin synnytykseni käynnistynyt spontaanisti sairaalassa, sillä kumpaakin odottaessa jouduin rv39+4/rv39+3 sydänkäyrään liian vähäisten liikkeiden takia. Itse vauvat voivat koko ajan kuitenkin hyvin, ottivat vain jostain kumman syystä hivenen rennommin ennen synnytystä. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

eka synnytys 11tuntia ja vartti 40+6

kakkonen kesti 10min alle 5tuntia ja 39+4

ja kolmonen 41+1 ja synnytys kesti alle kolme tuntia



kaikki synnytyksen ovat kaiken kaikkiaan olleet helppoja, vaikka nopeutunut niin kakkoselta ja kolmoselta olen ollut supistuksista kipeämpi kun ovat tulleet niin nopeasti.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme kuusi