Mitä tästä sanotte (kummiasiaa)?
Me ollaan erään miehen sukulaisperheen lasten kummit tai oikeastaan mies on 18-vuotiaan ja me yhdessä 9-vuotiaan + he on meidän 5-v lapsen kummit.
Näin siksi että vähemmistuskonnon takia tarvitsemme yhden sen uskontokunnan kummin. Olimme myös ennen läheisiä, mutta kun me saimme lapsen, niin eivät enää käy (tähän on heidän oman perheen sisäisiä syitä, mitä en käy tähän puimaan). Viimeksi ovat kuitenkin itse käyneet meillä, kun meidän lapsi on ollut noin 1,5 v. Me ollaan käyty, viimeksi viime kesänä. Asumme kaukana, joten lahjat postitetaan.
Nyt tänään kiitin lapsen lahjasta tekstarilla ihan ilman sarvia ja hampaita, vaikka kummit sooloili taas. Kummitäti kysyi toiveita ja annoin pari suht edullista helppoa ja hyvää postitettavaa (legoalustaa tai erästä kirjaa). Mutta osti silti ominpäin lelun, millainen meillä on (ihan siis täsmälleen)... En tietenkään sanonut, että meillä on jo se (sai synttäreillään, missä eivät olleet). Tyttö ihmetteli, toivoinko minä pukilta toista tämmöistä. Sanoin, että pukki taisi vahingossa laittaa sinulle toisen tämmöisen, ja mitä jos laitettaisiin se sivuun ja annettaisiin jollekin muulle ja äiti ostaa sulle sitten tilalle jotain kivaa.
Mutta siinä samassa tekstarivaihdossa ei siis tullut mitään vastausta paketista, minkä mä lähetin. Ei edes, onko tulleet perille. Viime vuonna kysyin, tuliko lahjat perille, kun oli sama juttu silloinkin. Kysynkö nytkin?
Kummit eivät myöskään lähettäneet yhtään kuvaa lapsista ennen kuin meidän lapsi syntyi ja lähetin 1-v kuvan. Sen jälkeen tuli viikon sisällä kuvat.
Kommentit (17)
mitä heidän pitää ostaa? Kummeilla on vapaus ostaa mitä haluavat, vaikka kysyisivätkin toiveita. Lapsenon myös hyvä ymmärtää, että voi saada sellaista mitä ei ole toivonut. Ei tulisi mieleenkään että oma lapseni kysyisi jostain ei niin mieluisasta lahjasta ttä toivoinko tällaista. huh mitä touhua rteillä.
toivottavasti jättävät ensi vuonna lahjat kokonaan hankkimatta -teille.
Itse kysyi lahjatoiveet. Plus heillä on ollut omia murheita perheessä tuon vanhemman lapsen takia, jota ovat nyt noin 3-4 v selvitelleet.
Kiinnosti meidän perhe ennen sitä.
asia heidän elämässään.
älä tungettele.
luulisin että sen takia, että eivät ole lelujansa nähneet vuosikausiin. Eivät voi siis tietää, mitä on ja mitä ei.
Enkä mä niinkään siitä samasta lahjasta, mähän kiitin siitä. Mutta miksi eivät kiitä vastavuoroisesti, niin etten edes tiedä tuliko perille vai ei?
5-v synttärit olivat marraskuussa. Kyllä lasta mietityttää, miksi sai saman kun sai juuri. Se on sen sortin tavara, joita tarvitaan vain 1 (ei esim. joku mitä voi olla montakin) ja oli mieluisa synttäreillään. Mutta siksi kysyi, kun ihmetteli asiaa aidosti. Muista, joita ei myöskään ollut toivonut (toivoi kirjeessään tasan 3 asiaa) ei kysynyt, vaikkei ollut toivonut niitäkään.
mitä heidän pitää ostaa? Kummeilla on vapaus ostaa mitä haluavat, vaikka kysyisivätkin toiveita. Lapsenon myös hyvä ymmärtää, että voi saada sellaista mitä ei ole toivonut. Ei tulisi mieleenkään että oma lapseni kysyisi jostain ei niin mieluisasta lahjasta ttä toivoinko tällaista. huh mitä touhua rteillä.
että sanon vaan vaatetta ja vaatekoon. Ei tuu ainakaan kovin helposti samaa tavaraa.
Kummit sooloilivat, koska kysyivät ja sanoin vaihtoehtoja, jotka olivat helpot löytää, helpot postittaa ja ei käynyt. Miksi edes kysyä sitten.
toivottavasti jättävät ensi vuonna lahjat kokonaan hankkimatta -teille.
Itse en kyselisi onko lahjat menneet perille tai odottelisi kiitoksia. Varsinkin jos heillä itsellään on raskas elämäntilanne. Olisin ihan ystävällinen. Kenties on nyt teidän aikanne olla heidän suuntaansa vähän aktiivisempana osapuolena. Ja 9-vuotiaalle voisi mainiosti soitella ja kysellä, miten joulu meni ja tykkäsikö lahjasta.
Jos perheellä on joku kriisi menossa, siinä voi mennä voimavarat niin että ajatus ei pysy kasassa lahja-asioissa ym. Ymmärtämystä peliin.
Musta on outoa kysyä ja ostaa kuitenkin joku tavara, joka voi olla samanikäisellä lapsella. Eri asia jos löytää uniikkia tai asioita, mitä voi olla paljon (legoja jne.).
Ja aikas huvittava tuo kuvajuttu.
Jos eivät kiitä vaikka sinä kiitit, anna olla. Huonot tavat, kummit ovat varmaan aikuisia ja et voi enää kasvattaa. Opeta oma lapsesi kiittämään kun saa jotain (ei ehkä nyt jos uskoo pukkiin, mutta synttärinä ym.)
sinun lähettämistä lahjoista, voiko olla että ostamasi lahjat olivat ei toivottuja, eivätkä lapset ole tykäneet, tai heillä on ollut samanlaisia lahjoja jo aiemmin...siitä syystä ei kiitetty( vaikka onhan se epäkohteliasta). Sinun asemallasi ilmoitaisin heille paketista heti kun se on postitettu, ja pyytäisin heitä ilmoittamaan heti kun paketti saapuu...voisit selittää asian niin, että sua huolestuttaa tuleeko paketti perille ja näin poispäin...
Tuo vanhempi siis masentui kiusaamisesta jo 4 v sitten ja oli hetken (kuukauden) ihan sairaalassakin, ja ymmärrän hyvin, että se otti koville. Mutta nyt hän on jo ollut ihan elämässä kiinni taas ja opiskelee ammattia.
Musta aika pieni vaiva laittaa takaisin viestissä, että kiitos samoin tms. Mutta antaa olla.
Itse en kyselisi onko lahjat menneet perille tai odottelisi kiitoksia. Varsinkin jos heillä itsellään on raskas elämäntilanne. Olisin ihan ystävällinen. Kenties on nyt teidän aikanne olla heidän suuntaansa vähän aktiivisempana osapuolena. Ja 9-vuotiaalle voisi mainiosti soitella ja kysellä, miten joulu meni ja tykkäsikö lahjasta.
Jos perheellä on joku kriisi menossa, siinä voi mennä voimavarat niin että ajatus ei pysy kasassa lahja-asioissa ym. Ymmärtämystä peliin.
mutta kiitin silti.
Mä itse asiassa epäilen että eivät tykänneet, ja siksi eivät kiittäneet, koska mä en voinut kysyä toiveita rahatilanteen takia. Oletin että tuoltakaan ei kysytä, kun oli jo joku 10.12. kun kysyi. Meillä on nyt tiukkaa työttömyyden takia ja ostin noille kummallekin melko pienet ja helposti postitettavat lahjat (toiselle korun, josta arvelin että 9-v tyttö tykkäisi), ja toiselle uuteen kotiinsa lempiväriään hyvälaatuisen pyyhkeen ja pikkupyyhkeen.
sinun lähettämistä lahjoista, voiko olla että ostamasi lahjat olivat ei toivottuja, eivätkä lapset ole tykäneet, tai heillä on ollut samanlaisia lahjoja jo aiemmin...siitä syystä ei kiitetty( vaikka onhan se epäkohteliasta). Sinun asemallasi ilmoitaisin heille paketista heti kun se on postitettu, ja pyytäisin heitä ilmoittamaan heti kun paketti saapuu...voisit selittää asian niin, että sua huolestuttaa tuleeko paketti perille ja näin poispäin...
on huonotapainen, ja et vaan voi sille mitään.
Itse kuitenkin kiitit.
olen raskaana kahden km:n jälkeen ja nyt jo onneksi pitkällä (synnytän maaliskuussa).
Ja mietin että mistä saan tälle tulokkaalle ortodoksikummit, noita samoja en halua pyytää... muutama muu sukulainen on, mutta etäisempiä kuin nuo. Ehkä otan vaan siltä linjalta sen, että kunhan on ne vaaditut ja valitsen ne muut kummit huolellisemmin.
niitä ei TÄYDY toteuttaa. On ihan luvallista ostaa jotain muuta.
saamistaan lahjoistaan vai ei?
ap
niitä ei TÄYDY toteuttaa. On ihan luvallista ostaa jotain muuta.
ainahan se kuuluu hyviin tapiohin ainakin. vai ajatteleeko niin teijän tututkin että tarviiko näistä mistä ei tykätty taas kiittää?
Minähän kiitin. Ilman mitään muttia, ilman mitään sarvia ja hampaita. Kuten ihan aina. Lapsi ei kiittänyt nyt, kun uskoo pukkiin.
Nämä taas eivät kiitä koskaan.
ainahan se kuuluu hyviin tapiohin ainakin. vai ajatteleeko niin teijän tututkin että tarviiko näistä mistä ei tykätty taas kiittää?
asia heidän elämässään.
älä tungettele.