Huono äitikö, kun haluan palata harrastukseni pariin ja kaksoset on
vasta 2kk?
Meillä on mitä ihanimmat kaksoset, ovat olleet ainakin tähän asti aika helppoja, vaikka välillä itkevätkin enemmän, muttei ole ollut kuitenkaan mitään koliikin tapaista ym. Tästä huolimatta haluaisin jo itse palata harrastukseni pariin, olisin pari iltaa viikossa poissa 1,5-3tuntia. Mies antais tarvittaessa pullosta lypsettyä tissimaitoa, yleensä syövät kyllä 3tunnin välein, ettei välttämättä tarvitse syöttää ollenkaan.
Olen nyt jo käynyt välillä aamuisin lenkillä, kun kaksoset ovat vielä nukkumassa, eivät siis tiedä, että olin edes poissa.
Muutamat ystäväni, joita tällä paikkakunnalla on niin ovat tuota kauhistelleet, että miten pystyn olemaan erossa vauvoista ja kun kerroin edes harkitsevani palaamista harrastukseni pariin niin siitä vasta sain kuulla, miten minun pitäisi olla koko ajan vauvojen kanssa eikä huinata muualla. Siis miksi, eikö isä muka ole tasavertainen vanhempi ja voi hoitaa vauvoja/lapsia välillä?
Kommentit (11)
poissa lastesi luota max 6 tuntia viikossa, läsnä siis 162 tuntia...
Laske tuosta ihan itse.
huolehtia alusta asti myös omasta jaksamisestaan ja minulle ainakin oli henkireikä (kolmosten kanssa kylläkin), että pääsin muutaman kerran viikossa lenkille tai harrastukseeni. Sen jälkeen jaksoi taas paljon paremmin lasten kanssa.
Kannattaa ainakin kokeilla. Ja jos ei toimi puolin tai toisin, niin voi vähän aikaa odottaa ja koittaa uudestaan.
tuntuu hyvälle. Siis että ei ahdista jättää vauvoja ja haluat oikeasti tehdä jotain mikä sinusta on kivaa. Kyllä isä osaa lapsistaan huolen pitää. Mutta tietysti ei ole mikään pakko harrastaa kun vauvat ovat pieniä. Että voi olla ihan rauhassa kotonakin eikä tarvitse juosta jumpissa päästäkseen heti bikinikuntoon, mutta eipä tässä tainnut olla siitä kyse :)
Mut mikäs siinä, jos niin haluat.
Muutenkin: mikä harrastus kestää kolme tuntia putkeen? Kuka sellaistakaan jaksaa?
eikä juuri aikuista seuraa paitsi mieheni sillon kun on kotona niin kaipais sitä aikuista juttuseuraa. Aloin vaan miettiä, kun ystävieni kommentit olivat, etten missään nimessä saisi olla erossa vauvoista, että onko se todella niin, että pitää olla eka vuosi vain vauvan kanssa, jotta olisi hyvä äiti? Nämä ystäväni ovat olleet tiiviisti lastensa kanssa vuoden, ennen sitä eivät oo voineet jättää kellekään. Tuo ei minua haittaa, mutta miksi pitää arvostella, jos haluaa tehdä toisella tavalla.
Minua ei ahdista jättää vauvoja isälleen, tiedän, että isä osaa hoitaa vauvat yhtä hyvin kun minäkin.
Kyse ei tosiaan oo siitä, että haluaisin heti bikinikuntoon, mutta oon aika varma, että vauvojen kanssa jaksais paremmin kun sais hetken ns. omaa aikaa.
ap
tuntuu hyvälle. Siis että ei ahdista jättää vauvoja ja haluat oikeasti tehdä jotain mikä sinusta on kivaa. Kyllä isä osaa lapsistaan huolen pitää. Mutta tietysti ei ole mikään pakko harrastaa kun vauvat ovat pieniä. Että voi olla ihan rauhassa kotonakin eikä tarvitse juosta jumpissa päästäkseen heti bikinikuntoon, mutta eipä tässä tainnut olla siitä kyse :)
jos lapsi ei saa olla koskaan isänsä kanssa ilman äitiä. vaikea sitä on sitten isompana luoda sitä isäsuhdetta.
Muutenkin: mikä harrastus kestää kolme tuntia putkeen? Kuka sellaistakaan jaksaa?
Jos siis lapsi normaali ja terve, eikä vaadi mitään erityisotteita tms. Jotenkin ahdasmielistä kuullostaa minusta se, että ei VOI jättää lasta kenellekään. Onkohan ihan terve suhde siihen lapseen, eihän se lapsi ole mikään tavara jonka joku omistaa, vaan ihminen jonkat pitäisi saada solmia kontakteja myös muihin, esim. isäänsä....
Nämä ystäväni ovat olleet tiiviisti lastensa kanssa vuoden, ennen sitä eivät oo voineet jättää kellekään.
Kaksosten äitinä voisin sanoa, että mene nyt ihmeessä! Olet NIIIN paljon parempi äiti, kun saat olla edes hetken itsesi kanssa. Olen itse käynyt alusta asti uimassa, lenkillä tai kaupassa yksikseni. Mies on tästä ikuisesti myös kiitollinen. Lasten isän suhde on ihan huippuluokkaa. Jaa vastuuta, älä omi lapsia itsellesi. Et sillä mitään voita!