Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen tunteet muuttuneet, haluaa eron
14.12.2009 |
Voisko joku selittää, että miten on mahdollista, että tunteet muuttuu eikä rakasta enää puolisoaan? Mä en vaan ymmärrä.
Suhteemme kuherrusaika kesti useamman vuoden. Olemme olleet kymmenen vuotta naimisissa ja kuusi aviossa. Kaksi alle kouluikäistä lasta. Meillä on ollut normaalit lapsiperheen haasteet ja sen lisäksi muita vastoinkäymisiä kuten mun sairaus (jo selätetty), läheisen sairaus ym. sellaista.
Mies on jo kuulemma pitemmän ajan kuluessa irtautunut musta. Olen huomannut etäisyyden, mutta kysymyksiini on vastannut vain hänellä olevan työhuolia. Eli ei ole ottanut mua mukaan asiaan ollenkaan.
Ja nyt sanoo, että hänen tunteensa mua kohtaan ovat muuttuneet. Mitään ei voi tehdä, koska hän ei pysty toimimaan tunteitaan vastaan.
Haluaisin niin kovasti päästä tästä eteenpäin, mutta en vaan ymmärrä, miten tunteet voi kuolla noin.
Kommentit (5)
Epäreilua tuollainen, että irtautuu henkisesti suhteesta omin päin ja sitten ilmoitusluontoisesti pudottaa asian sinulle. Noin kai se on hänelle itselleen helpointa, ei tarvitse kohdata asioita ja tunteita sinun kanssasi kun asia onkin muka jo selvä. Raukkamaista.
Siihen(kään) en pysty eläytymään, että alle kouluikäisten isä rupeaa temppuilemaan. Meillä ollaan molemmat kiinteästi kiinni yhteiselämässä, perheessä ja toisissamme, eikä kumpikaan voisi mitenkään päästä huomaamatta etääntymään henkisesti elämästämme. Me tiedämme, miltä toisistamme tuntuu. En arvostele / kehuskele, vaan en vain pysty eläytymään näiden miesten mielenmaisemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin halunnut lähteä suhteesta pois, mies sanoi ettei hän taas halua.
Jäin suhteeseen ja pikkuhiljaa elämä taas alkoi muuttumaan.
Olen onnellinen että mies sanoi suoraan että haluaa jatkaa. Ei muutettu erilleen, koska siinä on riski ettei pääse juttelemaan toisen kanssa.
Minusta todella tärkeää on nyt vaan jutella. Ja kuunnella.
Suunnitella mitä tulevaisuudessa löytyy yhteistä jne.
On vaan sanottava mitä ajattelee -eikä vedottava työhuoliin jos jotain on muuta mielessä. Se on epäreilua sinua kohtaan ettet tiedä.
Ehkä mies haluaa suojella sinua mielipahalta?
Jos te kuitenkin nyt tai myöhemmin päädytte eroon niin koita löytää positiivisia puolia, minusta todella suuri asia on ettei toinen pysty puhumaan sinulle.
rakastamaan itseään. Ehkä hän on huomannut, että ei halua samoja asioita kuin sinä.
Mulla on mieheni kanssa sama tilanne. Paitsi että se irtaantuja olen minä. Odottelen vain että lapset vähän kasvavat ja säästän rahaa pahan päivän varalle.
Miksi olen lähdössä?
- minä haluaisin kouluttautua, mies ei halua että opiskelen
- miehellä paska kurjasti palkattu työ, mutta ei halua opiskella mitään uutta, ei kuulemma kiinnosta
- mies haluaa muuttaa maalle, minä en halua (mulla koko suku pääkaupunkiseudulla, samoin miehellä, miksi muuttaa korpeen keskelle ei mitään?)
- mies määräilee ja haluaa kontroilloida kaikkea
jne. jne.
- mies ilmoitti alussa halustaan matkustella, nyt ei halua matkustella "niihin vinkuintioihin" eikä minnekkään
En vain näe yhteisessä tulevaisuudessa mitään iloa ja tavoitetta enää. Istutaan ja tuijotetaan telkkaa vain? Juu, olen yrittänyt puhua, mies ei mielestään voi tehdä mitään toisin, koska "olet kuin lapsi, jota pitää komentaa".
Sitten ihmettelee kun olen etäinen.
Katse peiliinkin voisi olla hyvästä, ap!
ne vain tapahtuvat. Kuulostaa, että miehelläsi on toinen ja hän on päätöksensä tehnyt.
Hän on mennyt elämässään eteenpäin, jätetty yleensä lamaantuu paikoilleen. Tärkeintä olisi vatvonnan sijaan keskittyä positiivisiin mukaviin asioihin.
Alue: Aihe vapaa
sori, olen ihan sekaisin tästä asiasta... ap