Helsingin Saksalainen koulu, kokemuksia...

Kyllähän siellä kielen oppii, myös opiskelemaan tehokkaasti. Kuri on varmaankin keskiverto suomalaista koulua kovempi. Työtahti ainakin...



Toisaalta monella opiskelijalla ei ole kovin paljon aikaa "muulle elämälle" eli harrastukset ym. jäävät vähemmälle. Lukuaineisiin panostetaan, muut aineet (taide, musiikki, kotitalous ym.) jäävät melko vähälle verrattuna suomalaiseen tai ruotsalaiseen kouluun.



Yllättävän monella opiskelijalla on myös heikko itsetunto, koulussa annetaan ymmärtää että olet "tyhmä ja laiska", kun aina olisit voinut vielä enemmän panostaa opiskeluun.



En laittanut omia lapsiani tähän kouluun enkä suosittelisi, jollei ole erityistä syytä saada lasta oppimaan saksan kieltä ja kulttuuria. Suomenkieliseen kulttuuriin (ja kielitaitoonkin) jää väkisinkin aukkoja, sillä kaksikielisyys ei ole koskaan kaiken kattavaa.



Nimi. saksalaisen koulun käynyt

mutta siitä on jo aikaa ja systeemit on sittemmin muuttunut... Nykyisinkin kai systeemi on se, että suomenkielisenä 3. luokalle otettavilla on ensin saksantunteja tosi paljon (meilläkin oli 7 tuntia viikossa) ja sitten muukin opetus vähitellen muuttuu saksankieliseksi kun kieli alkaa sujua.



Aika paljon eroa on varmaan siinä, onko tullut kouluun jo ekalle (= osaa jo saksaa ennestään) vai vasta kolmannelle. Aikanaan ainakin oli koulussa kyllä sinänsä ihan hyvä henki, mutta ns. suomalaisilla luokilla kyllä varsin kilpailuhenkistä ja jotenkin elitististä - no, tietysti suurin osa vanhemmista oli aika hyvin toimeentulevia. Luulen, että saksalaisilla luokilla oli jotenkin rennompaa, koska niille ei ollut samanlaisia pääsyvaatimuksia kuin suomalaisille.



Vaikea sanoa, millaista nykyisin on, kun kaikki tekee lopulta saksalaisen yo-tutkinnon eli luultavasti ei ole enää niin isoa eroa saksalaisten ja suomalaisten oppilaiden välillä.

Esikoinen Helsingin Suomalaisessa yhteiskoulussa ja lukee pitkää saksaa, sinne varmaan kuopuksenkin matka, mutta kiinnostaisi myös tämä koulu! Kiitos vastauksista ja laittakaa ihmeessä lisääkin. t.ap

hyviin kouluihin nimittäin jonotetaan.

Saksan kieli on tällä hetkellä todella epäsuosittu, siksi monet koulut, joissa saksalla on erityisasema joutuvat mainostamaan. Eli tässä tilanteessa ei ole ns. huono merkki vaikka mainostaakin. Tuo saksan kielen tilanne on sama koko maassa.

mutta siihen kouluun on todella paljon hakijoita. SYK:ssa on saksan luokka ja sama juttu. Tosi vaikea päästä.

että saksalaisella yo-tutkinnolla pääsee sitten Saksaan suoraan opiskelemaan, kunhan kirjoittaa tarpeeksi hyvät paperit, eikä tarvitse lojua Suomessa vuotta tai useampaa tyhjänpanttina, jos ei ensimmäisellä kerralla pääse yliopistoon haluamalleen alalle sisälle. Iso osa koulun oppilaista opiskelee lopulta Saksassa, osa tietysti siksikin, että Saksa on heidän toinen kotimaansa.

hyviin kouluihin nimittäin jonotetaan.

Ei taida ihan vähävaraisilla olla muutenkaan tuohon varaa, joten siksikin oppilasaines valikoituu vähän parempituloisiin.



Ystäväperheen 3 lasta ovat tuossa koulussa ja vaikuttavat viihtyvän.

t. suomalais-saksalainen taaperon äiti

Ilmapiiri koulussa on todella avoin ja kansainvälinen, kaikki tietävät toisensa, eikä koulussa esiinny yhtä paljon kiusaamista verrattuna suomalaisiin kouluihin (näin yleistäen). Opettajat ovat hyviä ja mielestäni oppilaan ja opettajan välinen suhde koulussa on paljon läheisempi kuin muissa kouluissa. Opiskelu on vaativampaa kuin suomalaisessa johtuen lukuisista saksantunneista, joiden lisäksi lukujärjestykseen pitää mahduttaa muutkin aineet. Myös matematiikkaa painotetaan. Koulu tarjoaa myös paljon harrastusmahdollisuuksia ja mahdollisuutta osallistua esimerkiksi kansainvälisiin musiikkikilpailuihin.



"harva tuon koulun suomalaisita oppilaista jatkaa siellä lukiossa. Tiedätkö mistä se johtuu? Minua ainakin kiinnostaisi tietää. "



Totta. Monia houkuttaa suomalaisen lukion tarjoama valinnanvapaus, oman lukujärjestyksen suunnittelu ja rennompi meininki. Systeemi suomalaisen ja saksalaisen lukion välillä on täysin erilainen. Saksalaisessa ei ole kurssisysteemiä eikä kokeita uusita. Lukion toisen ja kolmannen vuoden tulokset vaikuttavat jo päättötodistuksen (Reifeprüfung) tuloksiin. Kyseinen läpyskä tarjoaa mahdollisuudet myös ulkomailla opiskeluun. Moni saksalaisesta on lähtenyt Märskyyn, Ressuun, Sykkiin tai esimerkiksi Viikkiin. Ehkä syy vaihtoon johtuu myös uutuudenkaipuusta - saksalaisessa nimittäin lukio jatkuu hieman peruskoulumeiningillä lukujärjestyksineen ja vähäisine hypäreineen. Kyseisen laitoksen oppilaana voin sanoa, että tunnen koulun tarjonneen minulle erittäin vahvan saksan kielen taidon ja paljon kokemuksia, joita en olisi saanut suomalaisessa koulussa. Kyllä ne omat muksut tänne voisin hyvinkin laittaa, jos Suomessa vielä ollaan.



Tulipas mainospuhe.

ja sekoitat koulut. Ei sinne mennä 5-vuotiaana.

Omat lapseni kävivät 5-vuotiaista ylioppilaiksi Malminkadun koulua ja en voi kuin olla ylpeä heidän käyttäytymisestään ja suhtautumisestaan vanhempiin, kaikkiin aikuisiin ja ystäviinsä. Kohteliaisuus ja hyvät tavat ovat valttia siinä koulussa. Olimme täysin suomenkielinen perhe, mutta halusimme heille hyvän kasvatuksen ja pienen koulun hyvät ja kunnioittavat tavat. Eivät ole valittaneet, ja olemme normaali keksituloinen suuomalaisperhe, ilman mitään siteitä sakasalaisiin.Tyytyväisinä yhä...

En suosittelisi. 9.5 v. kävin, lähdin kesken lukion ekan. Kaverit ovat mukavia, eikä kiusaamista esiinny, mutta opettajat ovat k#sipäitä. Kuri on armoton ja jos on huono jossain aineessa, niin opettaja ei tue vaan haukkuu lisää. Toki mukaviakin opettajia oli muutama. Nyrkkisääntö taitaa olla se, että suomalaiset opettajat DSH:ssa ovat ystävällisiä.

Jotenkin jäi DSstä mieleen että käytiin jo peruskoulussa tosi tarkkaan läpi Aatun seikkailut toisessa maailmansodassa muistaakseni Wüstemanin opetuksella. Mietin aina jälkikäteen että saksalaisilla oli ikuinen tarve selittää meille suomalaisille asian historiallista merkitystä. Opettajakunta koostui 1970 luvulla aika lailla viherpeipoista ja muista vasureista. Koulun tunnetuimmat oppilaat ovatkin yllättäen Ilkka Kristian Björklund ja Erkki Tuomioja. Laittaisin omat lapseni mielelläni vanhaan kouluuni ellen asuisi ulkomailla,

Saksalainen koulu kiinnostaa? Onko kokemuksia?

Kirjoitin tämän toisaalle, sopii tännekin.

'Omakohtaisia kokemuksia on. Mielestäni oikeampi kysymys on, onko dsh sopiva lapsellesi? Hyvä tai huono voi olla subjektiivinen kokemus, mutta erilainen dsh on kyllä verrattuna tavallisiin kouluihin.

Rahoille vastinetta - opetus on omalla tavallaan korkeatasoista, ja dsh:ssa saa sellaisen kieli- ja kulttuuripääoman, jota saksan kielen ja kulttuurin osalta ei aika varmasti muualta saa.

Opetuksen taso ja tahti - koulu on kokonaisuutena mielestäni vaativampi, valinnaiset aineet ja muukin löysäily on karsittu minimiin. Jos lapsesi tarvitsee tukiopetusta, en missään nimessä suosittelisi dsh:ta. Mieti itse, jos hakijoista karsitaan n 80 %, eivätkä hakijatkaan edusta keskiverto-otosta, vaan sellaisia, jotka uskovat kouluun pääsevänsä. Lopputuloksena dsh:n luokka koostuu pääasiassa lapsista, jotka tavallisella luokalla ovat pääasiassa jossain top 25%:ssa.

Yllä mainitulla on kääntöpuolensa. Esimerkkinä eräs tuttuni, joka lähti yläasteella pois dsh:sta noin seiskan keskiarvolla, ja sai tavallisessa koulussa suorituksillaan perään noin ysin keskiarvon. Sama pätee myös toisinpäin. Sinun noin ysin tasoinen lapsesi voi olla dsh:ssa reippaasti alle keskitasoa ja olla vaikeuksissa, jos haluaa dsh:n arvosanoilla hakea johonkin muuhun kuin dsh:n lukioon.

Koulu ei myöskään ollut ehkä omiaan vahvasti urheiluun tai taiteisiin suuntautuneille, koska painotus on kokemukseni perusteella lukuaineissa. Saksan kieltä ei tarvitse osata etukäteen yhtään b-linjalla. Jos joku puhuu ala-asteen kokemusten perusteella, niin siellä on vielä aika helppoa, eikä koulun koko olemus tule vielä kunnolla esille.

Koulu ei myöskään ole omiaan kaikkein itsenäisimmille ja joustavuutta kaipaaville, mm koska lukio ei ole kurssimuotoinen.

Jos lapseni olisi lahjakas, lukutoukka ja asuisimme lähellä, dsh on mielenkiintoinen vaihtoehto. Jos en ole varma kahdesta ensin mainitusta, miettisin kyllä kahteen kertaan.

T. ex-dsh, joka vaihtoi pois, laudaturin ylioppilas'

Kiinnostaisi kuulla lisää tuoreita kokemuksia. Lapsi sai paikan täältä, mutta ei olla vielä ihan varmoja laitetaanko sinne vai ei. Koulumatka tulisi olemaan n. puoli tuntia suuntaansa. Ainoastaan toinen vanhemmista ymmärtää saksaa ja puhuukin melko hyvin.

Tämä koulu on aivan kauhea. Alakoululuokkien oppilaista arviolta 70% on todella hyvätuloisista perheistä, joka näkyy näiden lasten varustuksessa. Tuloerot näkyy lapsista räikeästi ja varsinkin käyttäytymisessä. Selkeästi hyvätuloisimmat lapset ovat suoraan sanoen ilkeitä oppilaita, opettajia ja muuta henkilökuntaa kohtaan. Kiusaamista olen nähnyt koulussa ja lyön vetoa että moni opettaja on myös. Nämä eivät kuitenkaan tee asialle mitään. On todella surullista nähdä joka toinen päivä sama itkevä lapsi kävelemässä pihalle samalla kun opettajat rupattelevat vieressä keskenään. Omaan myös sisäpiirin tietoa, että alakoulun retkillä kun lapselle tulee pieni pipi, osa hysteerisistä vanhemmista vie tämän lapsen (oletettavasti yksityisen puolen) sairaalaan tarkastettavaksi. Näin lapsi ei tule ikinä kestämään pienintäkään pipiä.

Totean että tämä koulu ei ole lapselle sovelias kasvupaikka. Opettajat ovat sekaisin vallasta ja koulun piha on surkea. Piha on aivan liian ahdas näin suurelle oppilasmäärälle. Siellä on vain kolme yli 3 metristä puuta, kiipeilyteline, ja loput asfalttia. Luontosuhteen rampauttamiseen erikoistunut tehdas siis kyseessä. Opetus on aika hyvää laatua, joten jos haluaa lapsestaan nerokkaan diplomi-insinöörin, suosittelen koulua. Mikäli haluaa terveen ja onnellisen lapsen, kannattaa etsiä koulua muualta.

Itse kadun suuresti tänne hakeutumista. Toivottavasti joku vanhempi lukee tämän ja näkee järkeä. Suosittelen ennemmin Pihlajiston ala-astetta. Itse en siellä ollut mutta olisinpa ollut. Piha on paras mitä tiedän ja opetus laadukasta.