Tiesitkö tämän joulusta?
Joulu on vuosittainen 25. joulukuuta vietettävä juhla, jota on länsimaissa vietetty perinteisesti talvipäivänseisaukseen liittyvänä sydäntalven juhlana. Suomen kielen sana joulu on skandinaavinen lainasana ja tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan nimestä. Sittemmin joulua on vietetty myös kristinuskoon liittyvänä juhlana Jeesuksen syntymän kunniaksi.
Suomessa jouluun on liitetty vanhan pyhäinpäivän tienoille ajoittuneen sadonkorjuujuhlan, kekrin piirteitä. Ruotsalaisilla ja suomalaisilla joulupukki oli pukiksi pukeutunut ihminen. Joulupukilla oli tavallisesti lammasnahkaturkki nurin päin käännettynä. Myös olkipukki kuuluu tähän perinteeseen.
http://www.radionova.fi/joulu
Kommentit (22)
Ateistin ei kuitenkaan sovi viettää mitään sydäntalven juhlaakaan, koska sillä on pakanauskonnollinen tausta.
Meidän ateistiperhe lentää auringon lämpöön. Adios!
paitsi tuon joulusanan alkuperän suhhteen. Nimenomaan skandinaavisiin kieliin on lainattu vanhasumalainen joulu-sana.
Ateistin ei kuitenkaan sovi viettää mitään sydäntalven juhlaakaan, koska sillä on pakanauskonnollinen tausta.
Meidän ateistiperhe lentää auringon lämpöön. Adios!
Eivätköhän vanhat muinaisuskonnot ole olleet kaikessa ihmisten toiminnassa mukana (esim. metsästyksessä, maanviljelyksessä)? Elämä olisi aika rajoittunutta, jos ihan kaikessa toiminnassa pitäisi miettiä, onko siihen joskus liittynyt muinaisuskontoja.
Joulu sopii mainiosti ateisteille. Kenenkään ei tietenkään tarvitse juhlia mitään.
Hyvää matkaa teidän perheelle!
Jeesus ei varmastikaan syntynyt talvipäivänseisauksen aikaan, mutta toisaalta tykkään, että joulussa on tietyt kristilliset vivahteensa. Jouluna ehkä sekä kristityt ja ei-kristityt muistavat paremmin huonompiosaisia.
Toki kristityille lähimmäisenrakkaus ja vähäosaisten muistaminen on jokapäiväistä, eikö? "Jolla on kaksi ihokasta, antakoon toisen sille, joka on ilman". Vai mitä?
Joulu on sitä mitä itse haluaa sen olevan.
Joulun tyylisiä juhlia on ollut hyvin pitkään ja hyvin monessa kulttuurissa. Ei siis voida väittää, että joulu olisi jotenkin kristillinen juhla, eihän edes sana joulu viittaa mitenkään kristillisyyteen. Itse joulu ei ole millään muotoa kristillinen. Tietenkin siitä voi tehdä kristillisen ottamalla siihen kristillisiä piirteitä, kuten joulukirkossa käymisen tai jouluevankeliumin lukemisen.
http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/pakanasanomat/2005-4/kenelle.htm
Ajat muuttuu. Nyt enemmistö suomalaisista juhlii joulua Kristuksen syntymäjuhlana.
Meidän tuttavapiirissä on yksi perhe, joka käy joulukirkossa ja ovat muutenkin uskovia. Sukulaisista ainoastaan anoppi käy joulukirkossa ja varmaan muutenkin viettää "harrasta" joulua. Itse vietämme täysin pakanallista joulua, niinkuin asiaan kuuluu: syödään, juodaan ja naidaan.
Mutta tuosta allaolevasta en ole ihan varma. Minusta moni viettää joulua kulttuuriin kuuluvana juhlana, jossa markkinavoimat jyllää.
Mutta joulu on hyvä juhla, silloin ihmisillä on edes teoriassa hyvä tahto. Ja minusta kaunein joululaulu on "En etsi valtaa loitoa" ja ne sanat merkitsee itselleni tosi paljon.
Ajat muuttuu. Nyt enemmistö suomalaisista juhlii joulua Kristuksen syntymäjuhlana.
Ajat muuttuu. Nyt enemmistö suomalaisista juhlii joulua Kristuksen syntymäjuhlana.
Miten se näkyy kodeissa? Joulupukki, joululahjat, jouluruuat, joulukuusi, kuolleiden muistaminen ja joulusauna eivät ole kristillistä alkuperää. No, toki moniin joululauluihin on sisällytetty kristillistä sanomaa, mutta maallisiakin joululauluja on todella paljon.
kieltämässä uskonnottomilta joulun viettämisen?
Ehkä av-mamma viettää joulua saadakseen ostaa lapselleen x-määrän paketteja ja loman vuoksi.
ettei maisu-petteri saa kuulla ja nähdä vilaustakaan joulun kristillisestä sanomasta.
Mulla on yli viikko lomaa, jipppiiii! Sitten tärkeää on kyllä myös syöminen, heti niin että pöydästä ei meinaa ylös päästä. Ja viinillähän se hyvä ruoka kruunataan. Snapsikin otetaan ja kaffin kanssa konjakkia. Lahjoja ostetaan niin maan perusteellisesti. Kun lapset sippaa, niin miehen kanssa vietetään oikeen kunnon kuusijuhlat. Luulenpa saavani joululahjaksi sellaisen vaaleanpunaisen kaalimadon :D ja varmaan uusia hepeneitä.
Joulupäivänä löhöillään, katsotaan leffoja, pelaillaan, syödään tietysti edellispäivän ruokia ja välillä suklaata. Koko päivä ollaan pyjamissa.
Tapanina ryhdistäydytään ja mennään tapaninpäivän rekiajelulle ja mummolaan syömään. Illalla varmaan perinteisesti vetastaan karaokea ja sopivasti terästettyä glögiä.
Että semmonen joulu. Hirveän kristillistä.
Rakkaat ihmiset ovat lähellä, ja vietämme aikaa yhdessä. Riisipuuro, laatikot ja piparit maistuvat kaikille. Lapsille riittää muutama paketti. Kierrätetyistäkin leluista ovat iloisia.
Joulun ei tarvitse olla kaupallinen tai jotenkin tyhjä, vaikka siihen ei kuuluisikaan kristillistä sisältöä.
joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi
(vaikkei Jeesus välttämättä syntynytkään juuri jouluna)
mikä voisi olla tärkeämpää kuin pelastus?
jouluumme kuuluvat jouluvirret, laulut, evankeliuminluku, kynttilät, rukous, joulukuusi, lahjat, toisten (vähäosaistenkin) muistaminen, kuolleiden muistaminen, joulusauna, ruuat...
rauha ja rakkaus sydämessä :)
Ehei, sen kun vietätte, mutta älkää vinkuko ettei maisu-petteri saa kuulla ja nähdä vilaustakaan joulun kristillisestä sanomasta.
Kohtuullista olisi, että lapsille kerrottaisiin koulussa myös joulun pakanallisesta alkuperästä. En minä ainakaan tiennyt, ettei edes "joulu"-sana viittaa mitenkään kristinuskoon. Olisi ihanaa kuulla enemmän siitä, miten joulua vietettiin Suomessa ennen kristinuskoa! Mitä ovat vanhat suomalaiset perinteet ja mistä ne ovat syntyneet? Miksi ne ovat sellaisia kuin ovat? Olisi hienoa tietää enemmän omasta kulttuuristamme ja historiastamme! Koulun pitäisi jakaa myös tätä tietoutta eikä aina vain sanomaa Jeesus-lapsen syntymästä!
Ajat muuttuu. Nyt enemmistö suomalaisista juhlii joulua Kristuksen syntymäjuhlana.
No enpä usko. Veikkaan että suurin osa ei tuosta hihhuloinnista välitä paskan vertaa.
Joulua voi viettää kristillisenä tai maallisena juhlana. Juhlaan valmistautuminen auttaa joka tapauksessa jaksamaan pimeimmän ajan yli, ja juhlan jälkeen on taas voimia palata arkeen. Päivätkin pitenevät jälleen. On helppo ymmärtää, että talvipäivänseisausta on juhlittu aina.