Miten uisein käyt jossain kahdestaan miehesi kanssa?
Minusta tuntuu, että meidän liitto voisi kaatua jos olisi kaatuakseen, siihen, että ei päästä kuin n. kerran vuodessa kahdestaan pois kotoa. Tällöinkin kyseessä on viimeisten parin vuoden aikana ollut häät, joten ihan kahdestaan emme ole olleet silloinkaan.
Kotona olen aina äiti, en osaa täysin irrottautua siitä roolista lasten läsnäollessa, joten kun lapset on menneet nukkumaan, katsomme yleensä tv:tä tai istumme tietokoneilla.
Olisi niin ihanaa päästä joskus kahdestaan leffaan ja syömään jonnekin, melkein itku pääsee kun näen ihmisiä ravintoloissa seurustelemassa.
Ehkä meilläkin siihen tulee mahdollisuus sitten kun lapset ovat vähän isompia ja voidaan viedä heidät jonnekin kylään leikkimään siksi aikaa tai pärjäävät omillaan. Siihen on kuitenkin vielä jokunen vuosi, miten jaksamme odottaa. Isovanhemmat asuvat kaukana, joten heitä ei voi pyytää hoitajiksi satunnaisille leffakeikoille.
Kommentit (18)
Toiset isovanhemmat asuu kaukana, mutta ottavat omasta pyynnöstään lapsia viikoksikin kerralla. Silloin tosin me ollaan aina töissä.
Anoppi asuu lähettyvillä, käytetään häntä lähinnä vain töiden takia tai tosi tärkeiden yhteisten menojen takia.
Ehkä kerran pari vuodessa käydään istumassa iltaa kaksin. Lasten kanssa kyllä käydään ravintoloissa syömässä ja seurustelemassa.
Paitsi että mä olen jo menettänyt toivoni oikeastaan, että sittenkään kun lapset on jo isompia. Oikeastaan mä odottelen vaan tällä hetkellä, että mies saa opintonsa päätökseen ja pärjää taloudellisesti omillaan - sitten mä voin lähteä. Ennen sitä en "kehtaa", mies kuitenkin elätti mua silloin, kun itse opiskelin vielä.
Tai jotain lukiolaista tms., meille on ainakin helposti järjestynyt tällaisia. Hankalampaa on se kun haluttaisiin päästä yöksi pois kotoa.
taikka jotain ystäväperhettä ja vastaavasti ottte joskus muutamiksi tunneiksi heidän lapset hoitoon,tätejä,enoja(lapsien siis) mml hoitaja,lukio,amistyttöjä/poikia(sukulaisia)
Syömässä lisäksi ehkä kaksi kertaa vuodessa. Mummot ei mielellään hoida, eikä kummitkaan ole tarjoutuneet avuksi.
Opiskelemme molemmat joten aikataulut usein antaa periksi käydä yhdessä syömässä, kaupoilla tai kahvilla päivän aikana.
Lisäksi kerran viikossa olemme koko illan ja yön keskenämme ja seuraavan aamun/päivän (tapaamme usein ystäviä).
Ja lisäksi tarvittaessa pääsemme pikaisesti tai vähän pidemmäksikin aikaa jonnekin jos vain ennalta sovitaan /nytkinon yksin muutaman päivän reissu soittu helmikuulle).
Ihanaa!
Ei ole sukulaisia, tätejä, enoja, ystäväperheitä tai mitään, ei edes lukio/amis-ikäisiä sukulais- tai tuttavanuoria. MLL olisi vaihtoehto, ja minä olisinkin sitä valmis käyttämään. Mieheni mielestä se on rahantuhlausta. Kummit on, mutta heitä ei kummilapsensa kiinnosta - vaikka me vielä erikseen ennen kastetilaisuutta kysyttiin useaan kertaan jokaiselta, ovatko valmiita oikeasti sitoutumaan tähän lapseen, ajan viettämiseen lapsen kanssa ja yhteydenpitoon. Lahjoja emme kaipaa, halusimme kummit, jotka viettävät aikaansa kummilapsensa kanssa. Juu juu, olivat he valmiita tähän, tottakai. Esikoinen on nyt 4-vuotias, eikä yhtäkään hänen kolmesta kummistaan ole näkynyt (eikä kuulunut) kastetilaisuuden jälkeen...
- se, joka odottelee vain miehensä valmistumista (numeroani en muista)
käydään miehen kanssa kahdestaan ulkona ilman lapsia. Ja useimmiten kaava menee niin että ensin odotetaan yhteistä iltaa innolla, juuri ennen lasten vientiä hoitoon ollaan kireällä tuulella, illan aikana puidaan asioita jotka ovat kaihertaneet mieltä ja lopuksi riidellään. Viimeistään aamulla sovitaan riidat ja ollaan tyytyväisiä toistemme seuraan. Sitten haetaan lapset kotiin. :)
nyt tehtiin siskoni kanssa sopimus, että kerran viikossa hänen lapset tulee meille ja seuraavana päivänä minun lapset menee siskolleni. saamme mieheni kanssa yhteistä aikaa. ja siihen riittää vaikka että ollaan vaan kotona ja syödään ja jutellaan. todella hyvä keino, jos on mahdollisesti joku kenen kanssa voi tehdä tälläisen sopimuksen.
Opiskelemme molemmat joten aikataulut usein antaa periksi käydä yhdessä syömässä, kaupoilla tai kahvilla päivän aikana.
Lisäksi kerran viikossa olemme koko illan ja yön keskenämme ja seuraavan aamun/päivän (tapaamme usein ystäviä).
Ja lisäksi tarvittaessa pääsemme pikaisesti tai vähän pidemmäksikin aikaa jonnekin jos vain ennalta sovitaan /nytkinon yksin muutaman päivän reissu soittu helmikuulle).
Ihanaa!
pari kertaa vuodessa jolloin isovanhemmat on mukana, jolloin päästäisi silloin ulos vaikka joka ilta kaksistaan.
ja sen lisäksi ehkä yksi tai kaksi jotain elokuvareissua tms. vuodessa. Olisi kiva olla joskus kahdestaan kotona, sitä ei ole tapahtunut yli 15 vuoteen.
Nyt sentään sovittiin, että mennään syömään ennen joulua hyvin ja mummo hoitaa lapsen unille.
Muuten on käyty tänä vuonna 2 krt leffassa ja kerran ratsastamassa.
Erityislapsemme osastojakson yhteydessä voimme jättää lapsemme hetkeksi osastolle, ja mennä kahdestaan kahville sairaalan kahvioon.
kun esikoinen syntyi. Tyttö on nyt 14. Joten kyllä sitä jotenkin jaksaa sinnitellä, vaikka kade olen minäkin muille, joiden mummut ja kummit tulevat apuun.
kerran kuukaudessa. Päästäisiin koska vain haluttaisiin kai periaatteessa, mutta ei ole tarvetta.
ehdoton minimi, enemmänkin haluaisimme olla kahden mutta vielä on 2 lapsista kotona. Mutta me olemme tuolloin aina koko vl (2-4 yötä) reissussa. Ehkä kerran vuodessa myös leffa/illalliskeikalla Hesassa (asumme kehyskunnassa) jolloin jäämme hotelliin yöksi. Olemme sopineet kavereiden kanssa että jos isovanhemmille ei käy niin vuorottelemme hoitamista, kaikkien pitää voida huoltaa parisuhdettta myös!! Mua ahdistaa se kerran viikossa hys hys pano peiton alla... ihan toista sitten kun ollaan kaksin liikkeellä:)