Mä en vaan jaksa enää :(

on kaverin kuolemalla, mummon sairastumisella ja lapsen poisantamisella on keskenään? Lapselleko sä kaiken kostat? Otappa itseäsi niskasta kiinni; lapsen pitäisi olla sun elämässäsi ykkössijalla, vaikka maailma kaatuisi ympärillä!!!

Olisiko sinulla ketään kelle soittaa ja pyytää apua lapsenhoitoon, että pääsisit vähän tuulettumaan?

näyttää kirjoituksesi noin niin kuin lapsen näkökulmasta ajateltuna. Jos äiti on tuossa tilassa, ei lapsi voi voida hyvin. Kannatta kysellä sosiaaliviranomaisilta pääsisikö lapsesi hyvään kotiin.

huolehtinut perustarpeista, antanut aikaani, ollut näyttämättä pahaa oloani hänelle.



Miten tämä kaikki liittyy lapsen pois antamiseen? Kaikkea pahaa kasaantuu lyhyessä ajassa päälle, omat voimat ei tunnu riittävä, joskus käy mielessä onko ainoa vaihtoehto antaa lapsi pois. Silti rakastan lastani enemmän kuin muuta maailmassa. Ajatus vain tulee välillä mieleen, kun väkisin olen hyvä äiti, vaikka en jaksaisi.



Ota itseäsi niskasta kiinni, olen ottanut sen verran kuin vain pystyn. Huolehdin siis lapsen perustarpeista vaikka ei huvittaisi. Vielä pahempi olo tulee, kun tiedostan etten jaksaisi aina huolehtia, on vain pakko.



Miten tämä kaikki sai alkunsa? ei en tiedä...



ap

Kaverisi on kuollut ja yksi on teholla ja mummo sairastaa mutta itseasiassa aloitit tekstin kirjoittamalla miehestä joka jätti sinut, eli se painaa tässä luettelossa eniten. Kaverikaan ei ilmeisesti ollut ystävä, kovin läheinen? Mummo piti tähän vetää mukaan että elämän kolhut näyttäisivät suuremmalta, vaikka tosiasiassa kaipaat vain miestä. Olet ilmeisesti hyvin nuori etkä henkisesti kovin sitoutunut äitiyteen? Ota yhteyttä sossuun ja kerro lapsesi tilanteesta.

huolehtinut perustarpeista, antanut aikaani, ollut näyttämättä pahaa oloani hänelle.

Miten tämä kaikki liittyy lapsen pois antamiseen? Kaikkea pahaa kasaantuu lyhyessä ajassa päälle, omat voimat ei tunnu riittävä, joskus käy mielessä onko ainoa vaihtoehto antaa lapsi pois. Silti rakastan lastani enemmän kuin muuta maailmassa. Ajatus vain tulee välillä mieleen, kun väkisin olen hyvä äiti, vaikka en jaksaisi.

Ota itseäsi niskasta kiinni, olen ottanut sen verran kuin vain pystyn. Huolehdin siis lapsen perustarpeista vaikka ei huvittaisi. Vielä pahempi olo tulee, kun tiedostan etten jaksaisi aina huolehtia, on vain pakko.

Miten tämä kaikki sai alkunsa? ei en tiedä...

ap

äitiään ja ne sun mummosi ja kaverisi saavat apua ammatti-ihmisiltä. Keskityt itsesi ja lapsesi elämään ja rauhoitut ja koitat levätä. Pääasia että teidän pieni perheenne pysyy kasassa, enempään ei tarvitse kyetä.

Olenko ainoa, joka ymmärtää sinua, kun aiemmat vastaukset niin moittivia! Mulla ei noin paljon vastoinkäymisiä, mutta silti ihan väsynyt mieli lasten ja kodin hoitoon. Mikään ei huvittaisi, mutta pakko on vaan jaksaa aamusta iltaan, ja taas aamulla herätä uuteen aamuun, usein huonosti nukutun yön jälkeen. Luulen, että tämä on masennusta ja väsymystä, en vain saa aikaiseksi lähteä lääkäriin. Mulla olo helpottaa kun kevät tulee, mutta tämä marras-helmikuu väli oli kamala vuosi sitten.

sitä mukaa missä järjestyksessä kaikki alkoi tapahtumaan, en todellakaan tärkeysjärjestyksessä.



Ja miten se meni, piti mummokin vetää tähän mukaan... toivoisin todellakin ettei hänelle olisi tapahtunut mitään, kamalia asioita muutenkin tapahtunut.



Sehän tässä pelottaa, tiedän lapsen tarvitsevan minua, tähän asti olen jotenkin jaksanut. Pelkään mitä käy jos tapahtuu vielä jotain, pää ei kestäisi enää... Tiukkaa nytkin tekee...



Tiedän sekavaa kirjoitusta, mutta niin on ajatuksetkin, johonkin yritän purkaa tätä pään sisällä riehuvaa kaaosta

ap

Ne ei kuitenkaan ole tekoja. Hae keskusteluapua vaikka terveyskeskuksesta. Älä vähättele tilannettasi, että saisit apua. Entäs neuvola, jos pieni lapsi? Hae apua pienistä hyvistä asioista. Käy kävelemässä ulkona, juo kuppi teetä. Soita tutulle, saat ajatukset hetkeksi kaikesta pois. Ajattele, että valmis maailma ei aja sinusta ohi, vaikka nyt on vaikeaa.

Voiko tosiaan joku hoitaa välillä lasta, että saisit levättyä? Voisit myös ottaa yhteyttä mielenterveystoimistoon, ja käydä juttelemassa.

kiitos muutamasta asiallisesta neuvosta.

Jos jaksaisi ottaa selvää jostain mielenterveystoimistosta tms ja hakea apua.



Meidän terveyskeskukseen en mene vaikka mikä olisi.



Kiitos sinä joka kiteytit minun kaipaavan vain miestä, sanovan ettei ollu läheinen kaveri joka nukkui pois, toivottavasti olet tyytyväinen kun sait oloni vielä pahemmaksi.

En tiedä miksi sanasi satuttivat, mutta niin ne vai tekivät

ap

kriikeskuksia on, jos et jaksa etsiä luettelosta, soita numeropalveluun ja pyydä yhdistämään. sieltä saat apua mihin jatkossa ja akuutin keskusteluavun, sekin helpottaa aluksi.

Ne vaikeat tilanteet ovat hyvin kasvattavia, mutta älä jää yksin tuleen makaamaan, vaan soita ja hae apua !!!

sieltä voisi löytyä ihan asiallista apua ja jos mielenterveystoimistoon haluat, sun täytyy saada lähete sieltä terveyskeskuksesta ensin...joten mietippä tarkkaan miksi et sinne menisi ?

Sosiaalitoimisto voi myös auttaa lähetteen kanssa, jos heiltä löytyy lääkäri-aikaa sieltä.