Miten voin jatkaa yksin, kun mies ei kerro syytä eroon?
Takana kymmenen vuotta yhdessä ja kaksi pientä lasta. Mies haluaa erota, muttei sano mitään kunnon syytä. Häntä vain ahdistaa.
Mua taas ahdistaa, että liitto päättyy näin epämääräiseen syyhyn. Mies ei suostu asiasta enempää keskustelemaan. Miten pääsisin tästä eteenpäin? Vaikea hyväksyä tätä.
Kommentit (12)
*ei tietoa mutta melko varma veikkaus*
Vaan antaisin ehkä hetken aikaa ja alkaisin sitten kyselemään mikä avioliitossa hänen mielestään on/oli huonoa ja mitkä syyt sitten ajoivat siihen, että hän haluaa eroa ja olisiko mitään vielä korjattavissa. Tai voit kirjoittaa myös kirjeen, että sinua ahdistaa, kun et tiedä syytä miksi ero on tullut ja voisiko hän kirjeen muodossa vastata, jollei pysty puhumaan.
Kyllä ne parisuhteet on hajalla jo pahasti valmiiksi, joista mies lähtee tuosta vaan. Et voisi olla tietämättä syytä. Ahdistus on tyypillinen "termi" sille, kun varasyli odottaa...
Sinuna kirjoittaisin tosiaan vaikka sähköpostia miehelle ja kysyisit asiaa siinä rauhallisesti. Yritä lähestyä rakentavasti ja tavallaan tämänkin vaihtoehdon hyväksyen, jotta saat keskustelun auki ja jotain selvitystä asialle. Se helpottaa, jos tietää ja sattuuhan se toinen nainen, mutta ainakin tietää sitten syyn ja saa palikoita paikalleen.
Muun kaipuu ja ahdistus voi olla masentuneisuutta, keski-iän kriisiä ja jos toinen nainen on mukana niin tämä on vain oire ahdistumisesta. Harvoin sivusuhde kantaa pitemmälle, toimii paremminkin vipuna päästä pois entisestä.
Toinen voi olla sekaisin ja toimia aivan järjettömästi. Ihmiset toimivat erossa aika nopeasti, kannattaa ottaa vuoden aikalisä ja katsoa mihin tilanne kehittyy jos syyt siis masentuneisuudessa. Itselleni kävi niin. Kun olisin ollut valmis palaamaan, olikin vaimo hankkinut uuden miehen taloon.
oletteko ap miten tiiviisti yhdessä?
Itselläni päättyi entinen suhde siihen kun alkoi nimenomaan ahdistamaan toisen jokapäiväinen näkeminen. Ei saanut jotenkin happea ja tuntui ettei omaa aikaa ollut millään. Sitten kokeilimme sitä että sain omaa aikaa, mutta aina kun näimme niin en voinut olla kiukkuamatta miehelle.
En käsitä vieläkään mikä minuun meni, mutta nykyäänkin jos näkisin kyseisen tapauksen niin en voisi tervehtiä edes, koska tulee ahdistunut olo hänen seurassaan.
"En käsitä vieläkään mikä minuun meni, mutta nykyäänkin jos näkisin kyseisen tapauksen niin en voisi tervehtiä edes, koska tulee ahdistunut olo hänen seurassaan."
mies on saanut omaa aikaa matkustella kavereiden kanssa, harrastuksiin jne. vaikka on pienet lapset. Meillä on ollut riitaa, muttei oikeasti mitään isompaa. En ole pettänyt, ei alkoholiongelmaa tvs. Ei tätä uskois.
Mies on nyt 4 kk miettinyt, eikä halua yrittää saati selittää tarkemmin. Olen kirjoittanut ja soittanut. ap
sillä on poikaystävä ja häpeilee homouttaan
Takana kymmenen vuotta yhdessä ja kaksi pientä lasta. Mies haluaa erota, muttei sano mitään kunnon syytä. Häntä vain ahdistaa. Mua taas ahdistaa, että liitto päättyy näin epämääräiseen syyhyn. Mies ei suostu asiasta enempää keskustelemaan. Miten pääsisin tästä eteenpäin? Vaikea hyväksyä tätä.
Ei selvästikään välitä enää, eihän muita syitä ole olemassakaan.
jos mies nyt on tuota mieltä ja kyse ei ole just hetken mielenhäiriöstä, niin pakkohan se hyväksyä. Ei sitä vaan voi väkisin toista pitää ja vangita. Menee, jos menee.
Sen sijaan ap sinuna minä ihan viileän rauhallisesti ottaisin puheeksi sen, miten mies ajattelee järjestävänsä lastenhoitoon ja elatukseen liittyvät asiat. Ehdota vaikka viikko/viikko-periaatetta ja katso miten reagoi. Jos yrittää laistaa lasten kanssa olemisesta, hänellä on varmasti toinen nainen.
Tai ei halua myöntää, että sillä on toinen.