Outo fiilis appiukosta

Ei sulla viiraa, mutta ihan normaalia äidinvaistoahan se on, ettei tuon ikäisen vauvan kanssa halua, että kuka tahansa "änkeää" koko ajan viereen. Mutta mun mielestä toi on aika liikkistä, appiukkosi on ilmiselvästi tosi onnessaan ja ylpeä lapsenlapsestaan. OIkeasti hei, yritä kestää hänen intoilunsa, sillä myöhemmin sulla ei ole sitten lapsenvahtiongelmia :-)

Ei se anoppi hurahtanut, oli vain koppavana aikanaan neuvoja jakamassa. Mutta miehensä, siis appiukkoni hurahti kyllä kunnolla lasten takia. Mietimme tätä mieheni kanssa ja puhuin erään tutun ammattilaisen kanssa. On kuulemma ihan normaalia, hänen poikansa sai lapsen, hänestä tuli isoisä. Sitä ylpeyden tunnetta ei voi kuin aistia.



Mutta alkaa se arki pikkuhiljaa. Meillä nyt appiukko on edelleen lasten suosikkihoitaja.

Kyseessä saattaa olla mies, joka ei ole syystä tai toisesta ollut läsnä omien lastensa lapsuudessa. Ennenvanhaaan eivät miehet päässeet osallistumaan vaikka olisivat halunneetkin. Nyt ottaa sitten takaisin menetettyjä aikoja lastenlasten kanssa!

on valitettavasti jäänyt vaille oman isäni hoivaa, mutta kahden sisarukseni yhteensä neljälle lapselle on mun isäni ollut suosikkihoitaja. Toki käy meillä aina välillä kylässä, ja Suomessa ollessamme hoitelee paljon lapsiamme. Itse ollessamme lapsia isäni oli itse asiassa aika etäinen, mutta lapsenlapsiinsa on kyllä todella hurahtanut.



Muistan joskus lukeneeni jostain, että elämisen tarkoitus ei ole omien lapsien saaminen, vaan lapsenlapsien saaminen :-) Ihan siitä syystä, että vasta siinä vaiheessa ihmisen biologiset vaistot ovat tyydytetty, kun näkee, että suku jatkuu :-)

Ja jos appiukolla ei ole ollenkaan tyttölapsia itsellään, niin ei ihme että hurahtaa täysin.

Hän on onnellinen ja ylpeä, eikä ihmekään. Toivottavasti maltat "jakaa" tyttäresi tuomaa iloa hänellekin, vaikka ei ihme että välillä kyllästyttää jos liian usein tapaa samaa ihmistä.



Tuosta yllätysvierailusta voi sanoa että ilmoittakaa ennen kuin tulette jotta tiedätte varautua.

Sano että haluat imettää rauhassa, ja vetäydy toiseen huoneeseen, mutta anna hänen pitää vauvaa ennen ja jälkeen syötön.

sama juttu appiukon kanssa ekan lapsen kohdalla. Ei nyt ihan noin vakavasti "viirannut", mutta aina käveli suoraan makuuhuoneeseen kun imetin ja saatoin joskus olla ilman vaatteita peiton alla ja pari kertaa hormoonimyrskyssä siitä ärähdinkin, että "tarviiko sitä makuuhuoneeseen tulla! Saisinko luvan pukea ensin;)??"